Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Ven'an Federacien peruszakonan päivy
Ven'an Federacien peruszakonan päivy
Livvi
New written Livvic
Ven'an
Federacien peruszakonan päivy on valdivolline pruazniekku , kudamua pietäh joga vuottu 12. talvikuudu .Juuri 12. talvikuudu vuvvennu 1993 piettih kogo rahvahan iänestys , kudaman aigah kannatettih muan piäzakonua .
Pruazniekan histourii
Nevvostoliitos Peruszakonan päivän piendy mondu kerdua muutui , sendäh ku peruszakonua hyväksyttih mondu kerdua .Enzimäine Peruszakonan päivy hyväksyttih Nevvostoliiton Keskustoimehpaniikomitietan prezidiuman käskys 3. elokuudu vuvvennu 1923 (iče Peruszakon lopullizesti oli hyväksytty vaiku 31. pakkaskuudu vuvvennu 1924 II Nevvostoliiton Nevvostoloin kerähmös .Azetuksen mugah peruszakonan pruazniekku oli liikkui – sidä piettih heinykuun enzimäzenny pyhänpiän .Ga konzu vuvvennu 1930 Nevvostoliiton laitokset siirryttih keskustamattomah ruadonedälih , Peruszakonan päiväkse hyväksyttih 6. heinykuudu .Se oli ruadopäivänny .
5. talvikuudu vuvvennu 1936 VIII Nevvostoloin ylimiäräzes kerähmös hyväksyttih uuzi , muga sanottu Stalinan peruszakon , a sen hyväksyndypäivy sanottih kogo rahvahan pruazniekakse . Stalinan aigah Nevvostoliiton peruszakonan päivy , kudamua sanottih Nevvostoliiton Stalinan peruszakonan päiväkse , rodih huogavopäiväkse .Tapahtuman piendy talvikuul jatkui vuodessah 1976 (sen luguh ottajen ).
Muan piäzakonan uuzi versii rodih vuvvennu 1977.Ei-virrallizesti sidä ruvettih sanomah "kehitynnyön socializman peruszakonakse ".7. ligakuudu se hyväksyttih Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston ylimiäräzel sessiel , min jälles rodih Nevvostoliiton zakon "Nevvostoliiton Peruszakonan hävyksyndypäivän ilmoittamizes kogo rahvahan pruazniekakse ven . "Об объявлении дня принятия Конституции (Основного закона ) СССР всенародным праздником ". 7. ligakuudu oli ei-ruadopruazniekkupäivänny ihan Nevvostoliiton hajuondassah vuvvennu 1991.
Vuvven 1993 peruszakonan valmistandu
12. kezäkuudu vuvvennu 1990 Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan I rahvahan deputuattoin kerähmö hyväksyi Deklaracien Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan iččenäžyös .Dokumentas pandih merkile , ku tarvitah peruszakonan uvven tekstan valmistandua .Kuni se ei olluh valmis , ruadoi Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan vuvven 1978 peruszakon (kohenduksienke ).
Rahvahan deputuattoin kerähmön peruszakonan komissii luajittih kezäkuul vuvvennu 1990.Sen johtajannu oli Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston piälikkö Boris Jel'cin .Läs nellän vuvven aigah , vuvves 1990 vuodessah 1993, eri poliittizet da yhteiskunnallizet liikkehet valmistettih läs 20 zakonan variantua , ga virrallizesti kačottih vaiku kahtu niilöis .Enzimäzen piäluadijoi oli Sergei Aleksejev — Ven'an Federacien piämiehen alazen Yksittysoigevuon tutkimuskeskuksen nevvoston piälikkö da Sergei Šahrai — halličuksen varapiälikkö .Toizen variantan luajittih Peruszakonan komissieh kuulujat Oleg Rum'ancevan johtol .
"Komissieh formuallizesti kuului läs sadua deputuattua . Ga toziazies Peruszakonan projektanke ruadoi hengie 12–15, kudamat perustettih ruadojoukon .Komissien "motorannu " oli sen toimitussekretari 30-vuodine Oleg Rum'ancev .Hänenke yhtes projektanke ruadoi vie mondu deputuattua , heijän joukos Viktor Šeinis , Jurii Rižov , Boris Zolotuhin , F'odor Šelov-Koved'ajev , Jevgenii Ambarcumov , Sergei Šahrai .Azientiedäjien joukospäi voibi mainita Boris Strašunua , Leonid Mamutua , Vladimir Lafitskoidu .Komissien piäruavonnu oli Ven'an peruszakonan mallin luajindu muailman neroloin pohjal " (Andrei Gol'cblat ).
5. kezäkuudu vuvvennu 1993 Ven'an Federacien piämiehen alguhpanos piettih Peruszakonan nevvottelu , kudamah otettih ozua valdivovallan elimien , paikallizien ičehaldivoloin da yhteiskunnallizien yhtistyksien ezittäjät , sit nevvottelus hyväksyttih uvven Peruszakonan jälgimäine redakcii . Samal aigua Ven'an Federacien Kerähmö da Korgevin Nevvosto valmistettih omua peruszakonan versiedy , kudamua reknailtih hyväksyö 17. kylmykuudu vuvvennu 1993 X rahvahan deputuattoin kerähmöl .Ga toimii piämies työndi iäre Rahvahan deputuattoin nevvoston da senke yhtes Ven'an Federacien Korgeviman Nevvoston , a niilöin sijah piätti luadie Federualukerähmö .Ga Ven'an Federacien Peruszakonan suudo sen piätöksen sanoi peruszakonan vastazekse .Peruszakonan mugah Ven'an Federacien Peruszakonan suudo loppi piämiehen Boris Jel'cinan täyzivaldažuot da andoi niilöi Ven'an Federacien varapiämiehele Aleksandr Ruckoile .Kiirehel kerävyi X ylimiäräine rahvahan deputuattoin kerähmö .Moskovas Korgeviman Nevvoston taloi , kus piettih istundoloi deputuatat , ymbäröittih syväinvoiskat da milicii Boris Jel'cinan käskys .3. ligakuudu vuvvennu 1993 piälinnah tuldih voiskat , kudamat tulien piän jälles tankoin ammundua otettih rynnäköl parluamentan taloin . Vastustaijoukon johtajat , parluamentan piälikkö da varapiämies , otettih kiini .
Ligakuul-kylmykuul vuvvennu 1993 Jel'cinan hyväksytyn peruszakonan projektan valmistettih loppussah Peruszakonan nevvottelun elimet : Yhteiskunnallizet da Valdivollizet paluatat da Peruszakonan välisuudokomissii .Piämies allekirjutti käskyn kogo rahvahan iänestyksen piendäs peruszakonan projektan mugah 12. talvikuudu vuvvennu 1993.
"Pidi piättiä kogo rahvahan iänestyksen pidämizes uvven peruszakonallizen rakendehen perustah nähte . Referenduman lykykkähäh piendäh nähte kaikil poliittizil voimil , valdivovallan elimil da alovehil pidi yhtistyö uvven Peruszakonan ylezis perustois ymbäri , mi andas vägevän tavoiteksen Ven'an yhtistymizele .Ga se tarvičči poliittizen procesan kaikkien ozanottajien ylen suurii ponnistuksii .Pidi kuitah kestiä tämä aigu referendumassah — ilmai vallan tazapainon rikkomistu , muan effektivizemban ohjuandanke da tulieloin uvvistuksien kunnollizen turvuamizenke " (O . G . Rum'ancev ).
Ven'an Federacien peruszakonan hyväksyndy
Ven'an Federacien Peruszakonan uuzi variantu hyväksyttih kogo rahvahan iänestyksen aigah 12. talvikuudu vuvvennu 1993, se tuli voimah Российской газета -lehteh julguandan jälles 25. talvikuudu samannu vuon .Vuvvennu 1994 Ven'an piämies piästi ilmah käskyt "Ven'an Federacien Peruszakonan päiväh nähte " da "Ei-ruadopäiväs 12. talvikuudu ".12. talvikuudu sanottih valdivollizekse pruazniekakse .
Ga vuvves 2005 algajen Peruszakonan päivy rodih ruadopäiväkse , senke yhtes Ven'an mustopäiväkse , sendäh ku 24. talvikuudu vuvvennu 2004 Valdivolline Duumu hyväksyi kohendukset Ven'an Federacien ruadokoudeksah , kudamien mugah rodih muutostu Ven'an pruazniekkukalenduarah .
Perindöt
Kaččomattah sih , ku Peruszakonan päivy on ruadopäivänny , 12. talvikuudu kogo muas pietäh erilazii ižänmuansuvaičuspidoloi , pruazniekkumiitingoi , pruazniekkukonsertoi .Perindön mugah sinäpiän palkitah arvostettuloi juristoi da sud'd'ii .
Peruszakonanpäivänny rodih hyväkse perindökse jagua enzimäzii pasportoi Ven'an muan eläjile , kudamat pruazniekkua vaste ollah täytetty 14 vuottu .Sinäpiän suurin oza školas opastujis da studentois ottau ozua temuattizih pidoloih , kudamii pietäh opastuslaitoksis mustopäivän kunnivokse .
Ven'an Federacien peruszakonan päivy
Livvi
New written Livvic
12.