Error:
Недостаточно прав на выполнение этой операции
Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Karjalan kielen uuzi elos
Nadežda Mičurova
Karjalan kielen uuzi elos
Livvi
New written Livvic
Sulakuun
20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä .Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989.Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois .
Kezäkuus vuvvennu 1991 Anuksenlinnas oli pietty Karjalan tazavallan Karjalazien I kerähmö .Se kerähmö andoi rahvahal uskuo , uuttu vägie da himuo ruadamah muamankielen hyväkse .
Silloi eigo olluh opastundukniigua , eigo lapsile lugiettavua .Sih aigah ehtittih vai hyväksyö karjalan kirjukielen latinalazen kirjaimikon pohjal .Se oli vuozi 1989.Karjalan kielen elvytändyruadoh ottavuttih kaikin : kui školien opastajat , muga i päivykodiloin ruadajat .
Karjalan kieleh da kul’tuurah Anuksen Zv’ozdočka-päivykois lapsii ruvettih harjaittamah vie enne Karjalazien enzimästy kerähmyö .Aluskivet sille opastamizele pandih päivykoin lapsienkazvattajat Klavdija Gilojeva da L’udmila Vasiljeva .Terväh sih ruadoh otettihes toizetgi lapsienkazvattajat .Lapsii opastettih pagizemah karjalakse , lugemah runoloi , kižuamah karjalazih kižoih da pajattamah .
AMMUINE HUAVEH STUANIVUI
Vuvvennu 1989 Petroskoil piettih enzimäzet karjalan kielen kursat , kudamat järjesti Karjalas hyvin tundiettu lingvistu L’udmila Markianova .Klavdija Gilojeva oli niilöil kursiloil da jo silloi saneli , kui harjaittau lapsii muamankieleh .Mieli opastua pikkarazii karjalan kieleh da kul’tuurah ainos pyöri hänen piäs , ga se ammuine huaveh stuanivui vaste jälles matkua Germuanieh vuvvennu 1986.Sinne Anuksen Karjalan koivu -hora , kus pajatti Klavdija Gilojeva , oli kučuttu Noibrandenburgan linnan pruazniekkah .Silloi horua johti Zoja Autio .Germuanies olles horaniekat käydih päivykodiloih da kačottih , kui sie menöy ruado lapsienke .Klavdija Jegorovna nägi , gu Germuanies ollah ylbiet omas kieles , kul’tuuras , gimnas da flavus .Sen matkan jälles häi piättigi , gu rubieu opastamah detsavun lapsii muamankieleh .Liijoittelemattah voibi sanuo , gu Klavdija Gilojeva oli enzimäine , ken ottihes detsadulapsien opastamizeh karjalan kieleh .
– Minä keräin lapsien vahnembat da sanoin heile , gu tahton opastua lapsii karjalan kieleh . Hyö kaikin yhteh iäneh sanottih : "Klavdija Jegorovna , vai voinnet , opasta ".Pidäy sanuo , gu kogo aijan vahnembat oldih minun auttajat joga dielos .Enzimäine karjalazien lapsien folklourujoukko ei olluh suuri .Mustan , gu tyttölöil oldih čomat sinizet kost’umat , a brihaččuloil värikkähät paijat da šortat .Sit joukos oldih Ol’a Trofimova , Tan’a Plečova , Kat’a Safonova , Vova Česnokov ...Myö pajatimmo da luvimmo runoloi kul’tuurutalois .Meidy äijän kerdua kučuttih pruazniekkoih , sanou Klavdija Gilojeva .
LAPSIEN KÄZITEATRU KARJALAKSE
Algua opastua lapsii karjalan kieleh ei olluh kebjei dielo .Klavdija Gilojeval ičel pidi keksie da kirjuttua runozii , kiändiä karjalakse tekstoi .Ylen äijäl avvutti se , gu Klavdija Jegorovna pajatti Anuksen rahvahan horas "Karjalan koivu ".Häi otti siepäi pajoloi , vaigu kohendeli niilöi , gu lapsil olis kebjiembi pajattua .Ližäkse Klavdija Gilojeva vie kiändi karjalakse ven’alastu folklourua da pienii kerdomuksii , musteli , mittumii kižoi kuuli omas buabas , konzu iče oli lapsennu .Muga rodivui lapsien käziteatru .
– Minul tuli mustoh sormikiža . Loput iče keksin .Oli ven’ankieline Seren’kaja košečka -runo .Minä sen kiännin karjalakse .Piendy teatrua lapsile kiännin da hyö sidä ozutettih .Minul oli luajittu käziteatru .Kädeh panin pienen kažizen i opastin lapsienke nengoman pienen runon :
– Kažine , kažine , harmaine turkine , kus sinä olit ?
A lapset vastattih buitogu hyö iče oldih kažizet :
– Melličäl .
– Kažine , kažine , harmaine turkine , midä sie ruavoit ?
– Jauhuo jauhoin .
– Kažine , kažine , harmaine turkine , midä jauhos pastoit ?
Lapset vastattih ylbiesti :
– Šipainiekkua .
– Kažine , kažine , harmaine turkine , kenenke söit šipainiekkua ?
Lapset gu pienet kažizet vastattih :
– Yksin , n’au , yksin .
Minä sormel lekutan :
– Älä syö yksin !
Sit kyzyttih , mindäh ei sua syvvä yksinäh ?Minä heile sellittelin da nevvoin .
ARJALAN KIELDY FOLKLOURAN KAUTI
Folklouru da sana "lapsi " ollah kiindies sivokses toine toizes .Folklouru auttau lapsen kazvatukses , sanou Klavdija Gilojeva .– Ezimerkikse , gu lapsi sattavui libo kentahto händy abeiči , myö kaikin yhtes tulimmo hänellyö da sanoimmo : "Tuo , reboi , suolua . Tuo , reboi , mielua kuldazel kuppizel , vaskizel vakkazel ".Sit kentahto lapsis puhui sattavunnuttu kohtua .Meijän joukos oli pikkaraine Andr’uša-brihaččuine , en musta nygöi hänen sugunimie .Händy myö panimmo Tiitakse .Moine meile oli pieni karjalankieline spektakli .Panin hänele vyön tuakse suuren luzikan .Kyzymmö Andr’ušal : "Tiittu , Tiittu , tule ruadamah !"A häihäi ven’alazes folklouras lašku oli .Tiittu vastuau , iče haikosteleh : "En tule , en tahto ."A konzu kučutah syömäh , Tiittu sanou : "Tulen , tulen !Älgiä jättäkkiä ."Da suuren luzikan otti kädeh .
"ORAVAZIEN " HYVÄT SUAVUTUKSET
Vuvvennu 1991 Tiähtyine-päivykois rubei harjoittelemah Oravaine-pajojoukko . Sen luadijoinnu oldih hyvin tundiettu Anuksen horan johtai , pajoloin kirjuttai Zoja Autio da Klavdija Gilojeva ."Oravazeh " kerättih päivykoin karjalazii lapsii . Lapset pajatettih pajoloi ven’an , karjalan da suomen kielel da tansittih .Kymmenes vuvves oli annettu kaksisadua viizikymmen konsertua .Lapsien joukkuo hyvin vastattih Anuksen piirin kylis , Kižin suarel , Suomes .Vuvvennu 1993 oraskuul ansambli rodih Rahvahienvälizen lapsien folklourujoukkoloin festivualin laureatakse .Sulakuul vuvvennu 1997 pajattajat yhtyttih Pohjais-Suomen karjalazien kerähmöh , kudai piettih Joensuun linnas .Omas arvoruavos vuvvennu 2000 Oravaine-pajojoukko pandih suomi-ugrilazien rahvahien Jevroupan katalougah .
– Oravaine-lapsien joukon myö keräimmö yhtes Zoja Autionke . Yhtesgi rubeimmo ruadamah lapsienke .Lapsil silloi oli vai kolme-nelli vuottu .Enzimästy kerdua lapset pajatettih Enzimäzen karjalazien kerähmön aigua Anuksenlinnas .Se oli enzimäine heijän konsertu .Mustan , oli räkki kezä .Myö "oravazienke " päivykoispäi , gu kananpoigazet , tulimmo peräkkäi Anuksen kul’tuurutaloih , nouzimmo lavale keldazis ferezilöis da rubeimmo pajattamah , mustelou Klavdija Jegorovna .– Äijät zualas kai itkiettih . Hätken emmo voinnuh erota tyttölöis .Tytöt opastuttih školas , a jälles školua juostih repetitsieloile .Silloi harjoittelimmo jo Lapsien luomisruavon talois .Myö ylen puaksuh ezityimmö .Tytöt , voibi sanuo , tävvellizesti suadih kul’tuuran da uskon juuret .Jälles oli vie Koivuine-folklourujoukko .
VLADIMIR BRENDOJEV ZV’OZDOČKA-PÄIVYKOIS
Suurennu avunnu karjalan kielen opastamizes roittih anukselazen runoniekan Vladimir Brendojevan kirjutetut runot lapsih niškoi .
– Vladimir Jegorovičanke olin olluh jo tuttu , gu häi silloi rubei kirjuttamah runoloi karjalan kielel . Häi tuli meijän horan harjoituksele .Tuli da sanoi : "Työ onnuako minuu etto tunne ?"Minä sanon : "Tunnemmo !Kummua sanot buabal Liizal suures čupus televiizor ".Häi rubei nagramah .Jälles sidä häi kuuli ruadivos , kui lapset lugietah runoloi karjalan kielel , sanou Klavdija Jegorovna .
Tossupiän Vladimir Jegorovič tuli detsaduh da moitti Klavdija Jegorovnua , gu lapset pahoi sanotah sanoi karjalakse .
– Sit kyzyi runolois . Sanoin , gu minä iče kiännän niilöi .Kuundeli , kuundeli da minä händy kuundelin , kui häi minuu čakkuau da nevvou , jatkau naine .– A sit rubei kiittämäh , gu opastan lapsii karjalan kieleh . Ei mennyh äijiä aigua , häi myös tuli meijän detsaduh da toi keräl omat enzimäzet lapsien runot karjalan kielel .Sen runokogomuksen nimi oli "Meijän elätit ".Lahjoitti sen kniigan minule .Vladimir Jegorovič gu rubei moittimah minuu , gu lapset pahoi paistah karjalakse .Kuundelin händy ezmäi , sit sanoin : "Vladimir Jegorovič , tiijetgo mindäh lapset pahoi paistah karjalakse ?"Sanou , en tiije .Minä sanon : sendäh , gu lapset ollah moizes ijäs , gu heil ei ole kaikkii hambahii suus .Hyö Agnija Bartongi runoloi sanotah pahoi , gu ei kaikkii iänii voija sanuo .Hai suun avai , suuret silmät luadi .Sanou , ongo tottu ?Minä sanon ihan tottu tämä on .Nu , sit minä omat sanat otan iäres .Moine minul oli tuttavundu Vladimir Brendojevanke .
Karjalan kielen uuzi elos
Livvi
New written Livvic
–
–
–
–
–
Dubitskaya, Olga
Новая жизнь карельского языка
Russian
–
–
–
–
–