VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ligotskaja Jelena , Grigorjeva Nina . Ikuset runolaulut ollah meijän perintö

Ligotskaja Jelena , Grigorjeva Nina

Ikuset runolaulut ollah meijän perintö

Karelian Proper
New written karelian
Karjalan kanšojen folkloriperinneh on šuuri, ka višših mahtavin tevoš on Kalevala-runoelma.

Sohjanankošen kulttuuritalošša ta kirjaštošša toimi Ikuset runolaulutmeijän perintö -näyttely. Kuukauven aikana myö viettimä eri tilaisukšie, missä šai čukeltuo Kalevala-runoelman muailmah, tuttavuštuo šen piäšankariloih.
Ekspositijošša oli esitetty monta esinehtä, kumpasie luajittih meijän paikalliset muasterit. Šielä oli Šampo-melliččä kirjakanšineh, Väinämöisen veneh, kannel, rašvani hauki, iče vaka vanha Väinämöini, Lemminkäini, LouhiPohjolan emäntä, leipä kiven kera, min Ilmarisen naini anto Kullervolla. Šamoin oli esitetty koululaisien piiruššukšien näyttely, kirjallisutta ta muuta.
Ekspositijon kävijinä oltih kuin meijän koulun opaštujat, niin ni aikuhiset ta pos’olkan vierahat. Yheššä myö pakasima runoelman šankariloista, kuuntelima istorijoja Šampo-melličäštä ta Kullervon vaikiešta kohtalošta, lukima runoja venäjän ta karjalan kielellä, arvasima karjalaisie arvautukšie, keräsimä kappalehista runoelman šankarien kuvie, vaštasima tietokilpailun kyšymykših, pelasima.
Šamoin näyttelyn vierahina oltih lapšet Piäjärven karjalan kielen kerhošta omien opaštajien kera. Opaštaja Anna Ivanovna Vlasova näin kirjutti täštä matašta omalla VK-šivulla:
Eklein kävimä Anastasija Nikolajevnan ta koululaisien kera Sohjanankoškeh.
Meitä vierahanvarasešti otettih vaštah ta tervehittih karjalakši kulttuuritalon ta kirjašton emännät Jelena Ligotskaja ta Nina Grigorjeva. Nina Jevlampijevna niin mukavašti kerto Kalevala-runoelman juonešta, jotta lapšet kuunneltih šuu kahallah! A vielä myö keräsimä kuvie, arvasima arvautukšie ta äšen luatima karjalaista voimisteluo. Emännät kostitettih meitä čäijyllä. Mie jo monta kertua olen paissun šiitä, jotta meijän piirissä juuri Sohjanankošen kulttuuritalošša parahiten šäilytetäh karjalan kieltä. Kiitämmä naisie mukavašta matašta!
Joka vuosi myö mitänih muutamma meijän ekspositijošša, mitänih lisyämmä. Kakši vuotta takaperin meilä tuli huavehopaštuo peluamah Šammon matka -stolapelih. Tänä vuotena huaveh toteutu. Ol’ga Ogneva autto meitä löytyä pelin, hänellä šen anto Timofei Jefimovšuuret passipot heilä.
Ka mitein opaštuo peluamah? Myö kävimä opaššukšella kollegan Jelena Mihailovan luo, kumpani ruatau Louhen kulttuuritalošša. Louhešša myö pelasima ta kävimä paikalliseh musejoh. Passipo Jelena Boleslavovnalla avušta! Hiän vieläi vaštasi meijän kyšymykših, konša myö jo viettimä pelie Sohjanankošešša ta meilä šynty epäilyjä.
Šammon matka -stolapelih ošallissuttih lapšet ta aikuhiset, kaikilla hyvin miellytti. Erikseh mainičemma Maksim Muračovie, kumpani ylen ruttoh ymmärti pelin kaikki šiännöt. Šamoin peli miellytti nuorisuoki. Hyö pelattih kerran ta tultih uuvveštah.
Šen lisäkši myö pelasima vielä yhteh tiijolliseh pelih "VK-sosialiverkko". Šen meilä anto Marija Kundozerova. Stolapelien luatijana ta valmistajana on Irina Rinkevič.
Tänä vuotena Ikuset runolaulutmeijän perintö -näyttelyn toiminta-aika loppu, a šeuruavana vuotena tuaš kučumma ekspositijoh ta jatamma meijän mukavie pelijä.