VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Posdn'akova Ol’ga . Hyviä mieldy da uuttu tieduo

Posdn'akova Ol’ga

Hyviä mieldy da uuttu tieduo

Livvi
New written Livvic
Turistumatku-stuudien seinis piettih mieldykiinittäi vastavus nimel "Čamoduanuhistouriet".

Turistumatku-stuudi oli perustettu Uuzi opastus -ei-kommertsiellizen fondan kannatuksel. Stuudien johtai Galina Bosareva kučui petroskoilazii neroniekkoi sanelemah omis mieliruadolois linnan ekskursienvedäjile. Vastavus piettih 31. kevätkuudu.
Minä sanelin omas kottien kollektsies. Sih kuuluu läs 300 piendy suveniirukottua. Kollektsiele pani allun Alisa Gubarevan lahjoitettu kottupuaru. Alisa Petrovna toi minule net kotat-tuohuksenalustat Ruočispäi vuvvennu 1997. Häi pajatti Oma pajo -horas, da Ruoččih hora kävyi pajattamah. Sit minä iče rubein ajelemah eri Baltiekkumualoih da tuomah siepäi eri sabo-kottii, kudamis oli nämmien mualoin simvouliekkua. Konzu minun kollektsieh nähte tiijustettih minun dovarišat da omahizet, hyögi ruvettih tuomah kottii eri mualoilpäi. Nygöi minul on jallaččiloi Bolgaries, Turtsies, Gretsies, Vjetnamas, Tailandas da Braziliespäi. Tiettäväine, on meijän mual luajittuloi kuatančoi da virzuloi. On kummakkahii kottii meripihkanke, on "kuldu"- da hrustalitufliloi. Broškii, riputtimii, virittimii, čuajumal’l’oi, uvven vuvven bobazii, naisčomenduksiikai net ollah pikkarazet kotanmuodozet. Kerran pikoi-pikkarazii luistimii minule täydyi kogo kuuzipuun čomendamizeh! Vastavukses minä ozutin vaiku vuitin omua kollektsieduvaiku kaikis mieldykiinittävimät kotat.
Omas mieliruavos saneligi lapsien sportuškolan konsertmeisteru, ekskursieloin vedäi Tatjana Selivanova. Hänel on pienien muuzikkuškatuliloin kollektsii. Omat škatulit häi toi Gretsies, Moskovas, Nižnii Novgorodaspäi, Valamoin da Kižin suarelpäi.
Stuudien johtai Galina Bosareva valmisti prezentatsien, kudaman mugah häi saneli, mittumih mualoih häi oli käynnyh da kuspäi oli tuonnuh omii tyttilöi rahvahallizis sovis. Ammattii myöte histouriekku Galina Valentinovna saneli, kui nuorete häi kävyi Sampo-turistukluubah, musteli kummakkahii šeikkoi, kudamih hyö puututtih matkoin aigah. Häi maltau sanelta da kiinnostuttua, sanon kohti, lykystäy niilöile turistoile, kudamat puututah hänen ekskursieh Hirvakseh, Kivaččuh libo Sordavalah.
Minä olen suannuh äijän mieldykiinittäjiä tieduo täs vastavukses, ekskursieloin vedäjätgi toinah suadih uuttu neruo. Nevvon kaikile kävvä Turistumatku-stuudien pidoloih.