Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Blandov Aleksei . Muailman šuvisimmat d’oržan karjalaiset
Blandov Aleksei
Muailman šuvisimmat d’oržan karjalaiset
Karelian Proper
New written karelian
XVII vuosišuan dramattisien
tapahukšien takie monet karjalaiset jätettih omat kotimuat ta lähettih matkah .Eryähät matattih pohjoseh ta itäh .Ka äijyä enämpi karjalaisie šiirty šuveh , Keški-Venäjällä .Šillä tavalla ilmeššyttih d’oržan karjalaiset – nykyjäh karjalaisrahvahan šuvisin ryhmä .
D’oržan karjalaiset (kuin heitä kučutah tietomiehet ) eletäh Tverin alovehen Zubčovan piirissä , vain 185 kilometrissä Moskovašta .Enšin šielä oli äijän karjalaisie kylie .Ka vähitellen monet venäläissyttih , a eryähät oli poltettu loppuh viimeseššä šovašša .XX vuosišuan kešekši niistä jäi vain viisi kylyä .Ne ollah Botin , Ivnovskoi , Novoi , Oleksandrovskoi , Semnovskoi , Mat’ugin ta Vasiljevskoi .Kaikki šijouvutah D’orža-joven rantoja myöten , avarojen peltojen kešen .
Aikojah d’oržan karjalaiset oltih muaorjat .Ivnovskoissa kerrotah , jotta šielä eli elokaš pajari .Hiän issutti puutarhoja joven rintehillä , luati kävelykujat ta nošti šoman kivisen kirikön , kumpani šeiso keškikyläššä šotah šuaten .Monet paikalliset äšen ušotah , jotta heijän kantatuatot šiirryttih Tverin alovehella tämän pajarin tähen – muka hiän voitti ne pelatešša korttih toisen pajarin kera .
Monta vuotta d’oržan karjalaiset oli erotettu karjalan muailmašta , šentäh heijän pakinašša ilmešty mukavie erikoisukšie .Esimerkiksi , paikalliset karjalaiset eryähičči ei iännetä vokalie šanojen lopušša tahi kešeššä .
Luve , kuin epätavallini pakinatapa Tatjana Nikolajevna Dudkinalla on .Koko Semnovskoin kylän vanhin eläjä on šyntyn šovan aikana , mäni miehellä omah kyläh , pakasi karjalakši koko elämän , no nykyjäh käyttäy kieltä harvoin , vain kun šoittau potruškalla , kumpani eläy Moskovašša .
– Miss’ ruavoin ? Ruavoin viel’ tiäl’ pellošš , kunn työnnetty , kertou Tat’jana Nikolajevna .– Šid svinarn’ašš , šid nell’ vuott brigadiran , a šid dojarkan , i penzell’ läksin dojarkoist . Joga ruado šuačin , šuačin ruaduo .
D’oržan murtehešša on ylen äijän venäjäštä laihinoituja šanoja , äšen enämpi kuin toisilla tverin-karjalaisilla .Onnako vain nämä karjalaiset šäilytettih niin vanhat šanat , kuin uroš (vienankarjalakši mieš ) ta äžie (pyššy ).
Mukava , jotta elyässä šuuren autotien ta rautatien lähellä nämä karjalaiset ei unohettu muamonkieltä .XX vuosišuan alušša kaikki kyläneläjät helpošti paistih karjalakši , vaikka monet miehet ta naiset kuukaušisin ruattih Moskovašša ta Piiterissä .Kerrotah , jotta jiätelön valmissuš ta myömini oli heijän tulokkahin elinkeino .Monien nykyaikasien ämmöjen ta ukkojen vanhemmat šynnyttih Moskovašša ta šiirryttih kylih vain Vallankumoukšen aikana .
Tietomiehet ruvettih tutkimah paikallista murrehta 1900-luvulla .Erittäin moničči šielä käytih viron lingvistit Paula Palmeos ta Jaan Õispuu .No 1990 vuosien jälkeh d’oržan karjalaiset oli täyšinunohettu .
2018 vuotena , konša mie tulin D’oržan mualla enši kertua , en äšen toivon , jotta voisin löytyä šielä karjalakši pakasijie henkijä . Vet tietokirjallisuošša d’oržan murreh jo oli šanottu kuolluokši .Onnekši , še ei ole totta .
Nykyjäh d’oržan kylissä on vähän rahvašta , šielä ei ole kolhosie kouluo , ei ole poštie eikä äšen ni kauppua .No moniehat paikalliset ammöt vielä hyvin paissah karjalakši .Vaikka varajan , jotta mie olin viimeni , ken kuuli heijän kieltä .Voit olla , jotta muutoman vuuvven piäštä kenkänä D’oržan mualla ei enyä pakaja karjalakši .
Muailman šuvisimmat d’oržan karjalaiset
Karelian Proper
New written karelian