Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Blandov Aleksei . Peräpohjosešša eläjät karjalaiset
Blandov Aleksei
Peräpohjosešša eläjät karjalaiset
Karelian Proper
New written karelian
Kaikin
tiijetäh , jotta šuurin oša karjalaisista eläy Karjalan tašavallašša ta Tverin alovehella .No vähä ken kuuli karjalaisista Kuolan niemimualla .Nykyjäh šielä on vain yksi karjalaini kylä .Šen nimi on Kolvičča .
KYLÄN ISTORIJA
Kolvičan istorija ei ole oikein pitkä .Kylä oli peruššettu vašta XIX vuosišuan lopušša .Kyllä , karjalaiset tiijettih Vienanmeren rannoista šitä enneinki ta käytih šinne kalaštamah joka kešä .No šemmoset matat oltih niin vaikiet , jotta vuotena 1894 kalaštajat piätettih eleytyö merellä vakituisešti .Kylyä varoin hyö valittih šopiva paikka , missä Kolviččajoki laškou mereh .Pitkä ta kaita kupa-lakši , väkövä ta koškini joki , järvet ta lammit , korkiet vuarat ta kallivot , mečät ta tunturit – Kolvičašša on ihana luonto .
Šanotah , jotta enšimmäiset kyläneläjät oltih Kirilä Artemjev ta hänen viisi veikkuo : Kus’ma , Jelessei , Luppo , Ananii ta Ontto Arhipovit .Kaikin oltih Vartiolammista tahi Kankahaisešta päin .
Šiirtolaiset ei lopetettu šuhtehie šukulaisien kera .Hyö käytih kotimualla kostih , otettih šieltä tyttöjä naisiksi ta kučuttih tuttavie ihmisie elämäh Kolviččah .Šentäh kylän rahvahan lukumiärä kašvo joka vuosi .
L’udmila Jegorovna Zujeva , kumpasen vanhemmat šiirryttih kyläh vuotena 1935, šaneli :
– Šielä oli oikein vaikie elyä , kuin ämmö šano , jotta ei ollun millä lienöy elyä , mie en tiijä , oliko šielä lesopunkta ?Šielä naverno oli .No hyö šieltä počti kaikki , oikein äijä mäni rahvašta Karjalašta täh puoleh , potomu što pahoin elettih oikein .Tiälä što oli , tiälä oltih šemmoset kalapaikat , jotta ei oltu pyyvvetty vielä , meččyä voi kun oli oikein äijä , marjoja oli oikein äijä , nu vot muata oli äijä , i ne ihmiset tultih tänne .Ken yksin , vot ken mitein .Tultih Kelevajevat , nu dal’nijet rodstvennikat miän , i šiitä miun puapo .Nu vot i hyö tultih , ka mintäh , kirjua kirjutettih , mie en tiijä daže , en tiijä , kuin hyö šanottih toini toisella niin etähäkše , šiitä hyö hil’l’akkaiseh tänne tultih ta tultih .Vopšem , miän talo pantih kuužikkoh , ei ollun muata , yhet kuužet kašvettih .
Jo XX vuosišuan puolivalissä Kolviččajoven molommilla rannoilla šeiso 64 taluo .Niitä šanottih enšimmäisien isäntien mukah : Jelesseilän talo , Luppol’an talo , Kus’mal’an talo .Mukava , jotta -l’a-suffiksi käytetäh vain šilloin , konša pakina on vanhimmista taloista .Pirttijä , kumpaset oli rakennettu jäleštäh , kučutah tavallisešti : Mar’juškan talo , Romanan talo ta niin ielläh .
Toiset paikannimet niise šäilytettih kyläneläjien nimie .Esimerkiksi , Onttošuo oli nimitetty Arhipov Onton mukah , a Ananienranta ta Ananienoja – hänen vellen Arhipov Ananien mukah .
Kolviččah tultih koko Vienašta päin .No šiirtolaisien šuurin oša oli Oulankašta , Kiestinkistä , Pistojärveštä ta Vuokkiniemeštä .Äšen nykyjäh paikallisien pakinoissa on huomattavie erikoisukšie .Esimerkiksi , eryähät käytetäh verbijä "paissa " ta "ruatua ", a toiset šanotah "puajie " ta "työjellä ".
KYLÄN ELÄMÄ
Elämä peräpohjosešša konšana ei ole ollun helppo .Monta vuotta kylä oli melkein eritetty koko muailmašta .Meri oli ainut tie , jotta piäššä Kolviččah .No huolimatta šiitä Kolvičan eläjät matattih Umpah , Kannenlahteh ta Knäšöih .A XX vuosišuan alušša moniehat äšen käytih kaupalla Arhankelih .
Melkein kaikki kyläneläjät pyyvvettih kalua .Mereštä šuatih atlanninlohta , halleita , kampalua , tonnikalua ta piikkikalua .Järvilöistä , lampiloista ta jokiloista šuatih ahventa , šiikua , haukie , merikumšua ta matikkua .Kala oli stolalla aina , i kolviččalaiset konšana ei tiijetty nälkyä .
Akat ta ukot , kenen kera mie pakasin , hyvin tiijetäh meren kalapaikkoja , šyvie hautoja ta mataloja korkoja omašša lahešša , muissetah apajien nimet : Korkieniemi , Lepetiha , Okattiva , Šinikivi ta Vuarničča .
Monet šuvaijah kalaštua mereššä nykyjähki , kuletah purjehvenehillä ta mouttorivenehillä lahteh (ili kuin paikalliset šanotah kupah , šentäh kun lahti on äijyä šuurempi ).Varmašti kalua aina taritah vierahilla .
Onnako kenkänä kyläššä jo ei pie karjua .Ka oli aika , konša joka talošša oli poroja , lampahie , lehmie .Peltoloilla kašvatettih nakrista , potakkua ta kualie .Šiitä ruvettih kylvämäh hernehtä ta turilašta .Vil’l’a melkein ei kypšyn näillä levehyillä .
Kyllä , monet paikalliset ruattih mečäššä – hakattih meččyä ta uitettih šitä jokie myöten mereh .Šanotah niise , jotta vanhana aikana karjalaiset šuatih šimčukkua jokiloista ta varuššettih turkiksie myötäväkši .
ENKLANTILAISET KYLÄŠŠÄ
Kolvičašša ei ollun Šuurta Isänmuallista šotua .No vuotena 1919 Kolvičanlahteh tuli enklannin šotilašlaiva .Partisanit ta toiset paikalliset miehet etukäteh peittäyvyttih meččih .Viholliset ei ruvettu eččimäh heitä , ka ennen mänyö poltettih monet kylätalot .
L’udmila Jegorovna kerto :
– Hyö ammuttih taloja , ammuttih Prokopjevi Agafji Karpovni talo , kaikki razrušettih snar’adom ihan .Vot miän talo , vot näin kačo , täššä tie , täššä miän talo , i täššä še Karpovnan talo termällä .I hyö konža tultih näin , i kun ammuttih , ni paikalla še talo ruhni i oli palettu .Prokopjevi Agafji Karpovni talo poltettih angličane .Šen mie točno tiijän .Meilä oli partizanat , a kalmismuan čokalla šinne etähämmäkše meččähauvat i nyt vieläkö kaivot niitä tranšeit ili okopit , oikein šuuret ollah .
KYLÄ NYKYJÄH
Kolhosin aikana Kolvičašša oli i kauppa , i leipomo , i klubi , i oma vesivoimala , i alkeiskoulu .1938 vuuvvešta alkuan šielä opaššettih šuomekši . Ne , kenen kera mie pakasin , ollah šyntysin jäleštäh , käytih venäjänkieliseh kouluh , šiitä lähettih internattih Knäšöin kyläh , a opaššukšen jälkeh melkein kenkänä ei myöštyn kotih .Monet ruvettih elämäh Kannenlahešša ta toisissa kaupunkiloissa .
Nykyjäh Kolviččua šanotah muailman pohjoisimmakši karjalaisekši kyläkši .Šielä on vähän eläjie , a ne , ket oltih šyntysin kyläštä , käyväh šinne vain kešäkši .Niistä vielä vähemmän rahvašta voipi paissa karjalakši .Kaikin pietäh venäjän kieltä šopivampana .
Dačnikat ta turisit , kumpasie on äijän kešällä , äšen ei hokšata , jotta konša lienöy Kolvičča oli täyšin karjalaini kylä .
Peräpohjosešša eläjät karjalaiset
Karelian Proper
New written karelian
–
–