Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Irina Zaitseva. Pakina koški istorijallista muistuo ta nuorisuo
Irina Zaitseva
Pakina koški istorijallista muistuo ta nuorisuo
Karelian Proper
New written karelian
Kielen
, kirjallisuon ta istorijan instituutissa vietettih Karjalaisien X kerähmön valtuutettujen neuvošton jäšenien tapuamini .
Yheššä Instituutin ruatajien kera hyö kačeltih Hengen vägi muaman kieles -aktijon tulokšie , karjalaisen kulttuurin esittämistä ta eistämistä nuorien kešen šekä kešätapahtumien pitämistä .
Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajat Svetlana Jalovitsina ta Aleksandra Rodionova kerrottih Hengen vägi muaman kieles -marafonista , kumpani oli šijotettu Šuuren Voiton 80-vuotisjuhlah .Aktijon rajoissa tietomiehet ruattih pereharhiivojen kera ta šuatih yli 20 kirjaista Šuuren Isänmuallisen šovan ošallistujilta karjalan kielen eri murtehilla .
– Harvinaiset kirjaset kuulutah šovan alkuh , vuuvven 1941 kešäkuuh – heinäkuuh . Še on tosi merkillistä , vet 6. heinäkuuta 1941 ilmešty sensuurikäšky , kumpani koški niise kirjasissa antamie tietoja .Šamoin kokomukšešša on Talvišovan ta Šuuren Isänmuallisen šovan välisen kauven kirjasie .Niitä kirjutti šotilaš , kumpani šilloin palveli armeijašša ta ošallistu niise Talvišotah .Hiän kirjuttau omahisilla ta kiinittäy enemmän huomijuo heijän jokapäiväsih huolih , opaššukšeh , elämäh .Rauhallisissa kirjasissa ei ole šemmoista intuo kuin šotakirjasissa , kerto Svetlana Erkkijevna .
Kirjaset on kirjutettu livvin , varšinaiskarjalan ta tverinkarjalan murtehella .Niissä käytetäh latinalaista ta kirillistä kirjaimikkuo .
– Vienan Karjalašša šyntynyijen ihmisien kirjuttamien kirjasien kieltä voipi ehollisešti šanuo karjalais-šuomelaisekši . Heilä oli täyvellini šuomen kielen taito ta hyö lisättih šiih omie karjalaisie kieliopillisie ta šanaštomuotoja .Näin , ne kirjaset ollah karjalan kielen käsin kirjutettuja muistomerkkijä , korošti Instituutin ruataja Svetlana Nagurnaja .
Svetlana Jalovitsina šano , jotta monih kirjasih on pantu Šotasensuurin tarkaštama -leima .Näin tarkaštajien kešen oli niitä , ket tiijettih karjalan kieltä .
Aleksandra Rodionova korošti , jotta aktijo jatkuu , ta Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajat otetah vaštah kirjasie .Ne on julkaistu karelia .science .tilda .ws /marathon -saitilla .
Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen tuven ošašton piällikkö Jelena Migunova ehotti viettyä tapuamisen Karjalan kanšallisen teatterin artistojen kera ta kertuo heilä marafonista , jotta myöhemmin esittyä niitä kirjasie dramatevokšen muuvvošša .
Toisena tärkiena aihiena oli tehokaš ruato nuorison kera , jotta herättyä heissä mielenkiintuo karjalaiseh kulttuurih .Kyšymyš herätti elävie väittelyjä , jokahini šano omua mieltä ta ehotukšie .
– Meijän tilaisukših pitäy kuččuo järještöjä , kumpaset ruatah nuorison kera . Esimerkiksi , Enšimmäisien liikeh , volont’oriliikeh , Rosmolod’ož-toimisto .Meijän mahollisuot on rajotettu , a niitä kannattau valtijo , on varma Karjalaisien X kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Inga Gurilova .
Neuvošton jäšen Tatjana Izotova ehotti viettyä tilaisukšie Petroskoin lisäkši piirilöissäki .
Jelena Migunova korošti , jotta on tärkie ottua huomijoh nuorien mielipituo mielenkintosista aiheista .
Tapuamisen lopušša Jelena Migunova kerto kešällä piettävistä tapahtumista .Niih kuuluu Slaavilaisen kirjakielen päivä , Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhla , Tašavallan päivä , Kanšainvälini laulujuhla ta muita tapahtumie .
Pakina koški istorijallista muistuo ta nuorisuo
Karelian Proper
New written karelian