Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Posdn'akova Ol’ga . Ilopadua kyläh vuotettih
Posdn'akova Ol’ga
Ilopadua kyläh vuotettih
Livvi
New written Livvic
Erähät
rahvas ollah moizet , ga heidy sanotah "ilopada ".
Meijän kyläs mostu oli äijy .Konzu hyö tuldih Sovd’ärveh , algavui , kui nygöi sanotah , "dvižuha ".Heidy vuotettih , varustuttih heijän tulendah , ihastuksis vastattih joga talois .Kui valmistuttih ?Lat’ehurstitgi pestih , älä mainiče lattieloin pezendiä da samvuaran läpettäjäkse hierondua .Eräs moizis ilopavois oli P’otr Vasiljevič Varfalamejev , linnas eläi Okulin-buaban velli .Häi tuli juuri sinä piän , kuduannu uskaldi mennyt kerdua kyläs olles .Puaksuvimah se oli Pedrunpäivänny heinykuun aigah .Ainos tuli , konzu pidi kaimata jälgimäzeh matkah omahizii da tuttavii .
P’otr Vasiljevič lähti autoubusaspäi da astui kepin vuoh , ku oli ruanittu voinan aigah .Ainos oli pindžakois da valgielois paijois , ryndähäl medalit , štanit ut’uužitut .Odekolonan duuhu oli gost’an vältämätöi tunnusmerki .Huruas käis ainos oli šalgu tuomazien kel .Enzimäi häi astui pitkin kyliä vellen Timofei Vasiljevičan kodih , kunne azetui nedälikse .Sit huogavui dorogas tulduu da huondeksel astui kyläh .Enzimäi meni Okulin-sizärellyö .Myö händy vuotimmo , ku häi toi linnaspäi kaikenmostu magiedu .Buabale toi indiiskoidu čuajuu keldazes vakkazes , kuduan bokas oli slona , suškua da pečen’n’ua , piäpaikan , muamale – kangastu pluat’t’u ommelta , muamua häi ylen äijäl suvaičči , da muamo händy kunnivoičči .Meile , lapsile , häi toi p’etušok-magieloi .P’otr Vasiljevič istavui divanale da rubei pagizemah .Kyzyi joga pienehgi kylän dieloh — kui kalua tulou , äijängo kartohkua istutettih , rodieu marjua-siendy da tostu .Sit häi rubei sanelemah omii duumii .Pagizi häi a-iänittäjen , linnan luaduh .Myö kuundelimmo suut avvoi , sendäh ku paista häi maltoi .
Stolale sinä piän pandih parastu syömisty , puaksuvimah kalahistu .Kalua häi suvaičči .Kalaliemen myödäh otti r’umkazen-toizen valgiedu viinua , ei enämbiä .Istuimmo händy kuundelemas čuassuloin luguh , eigo ni pihale himoitannuh .
Kerran häi kučui muaman linnah .Tottu sanuo , kučui linnah häi äijän kerdua , ga kävvä meil – muamal , minul da Gal’a-sizärel – ugodih yhten kerran .Eli häi silloi akan kel Puškinskaja-pihal .Akku hänen oli linnan suuren gastronom-laukan direktorannu .Hänen fatieran galdarispäi nägyi , kui hyvin sellinnyöt rahvas käveltäh randupihua myöte .Sih aigah vaste vai avavui Karelija-univermuagu .Pet’a-diädö osti minule da Gal’ale puuhizet miäčyt , kuduat avavuttih keskel .Myö lähtimmö pihale ,minä kirvotin oman miäčyn , se halgeigi .Diädö rubei nagramah , silitti minun piädy da sanoi , ku kodih tulduu midätahto keksimmö .Kois häi krieppi klein vuoh kaksi šuaran puoldu .Šuaru oli täyzi , ga enämbiä ei avavunnuh .
P’otr Vasiljevič kyläs olles jäi meile illastamahgi .Illal ruavospäi tuli tuatto , hänelgi himoitti paista linnalazen rodn’an kel .Jälles yheksätty diädö meni yökse vellellyö .
Tossu piän P’otr Vasiljevič meni Marija Petrovnalluo , kudai sežo oli meijän omahine .Siegi kai oli tiettyh luaduh .Marija Petrovna hänen tulendale ehti pastua kaikenmostu piiruadu .
Vie päivän peräs diädö meni Savkojevii tiijustamah , sit meni Ol’ga Petrovnalluo .Keräl oldih tuomazet – indiiskoi čuaju , suškat libo pečen’n’at .Muga hyväh luaduh händy vastattih joga talois .Diädän linnah lähtendiä vaste hänen vellen kodih astuttih meijän sovdärveläzet gostin’čoin kel – ken toi kuivattuu gribua , ken marjua , kengo kalua kiitändäkse .Huondeksel hyö astuttih avtoubusalluo kaimuamah Pet’a-diädiä .Buabo joga kerdua kyzyi : "Peša , konza tulet ?" da pyhki silmii peredniekän helmal .
Meni aigu , kylän akkua rodih ainos vai vähembä .P’otr Vasiljevič joga kerdua tuli heidy suattamah jälgimäzeh matkah , sit ičegi kiändyi omah kyläh .Häi käski panna händy muah omah kyläh , kuduah rodivui , kuduah rodivuttih hänen ezi-ižät .
Äijän vuottu mendyy hänen kuolendan jälles minä tiijustin erähät hänen elaijan faktat .P’otr Vasiljevičan ammatti oli "Instruktor-knižnik ".Ruskieh ar mieh händy otettih vuvvennu 1940.Voinan enzimäzis päivis häi oli frontal , 124. ambujien polkan staršinannu , kuvven kuun peräs oli bataljounan komandieran sijahizennu , piäzi polkan komandieran sijahizekse .Voinan loppi maijoran čiinus .Vähästy enne voinan loppuu oli ruanittu , Ruskien armien kirjoilpäi otettu iäres 03.11.1946.
Ilopadua kyläh vuotettih
Livvi
New written Livvic