Texts
Return to review | Return to list
Oniegujärvi
history
May 21, 2025 in 16:59 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Oniegujärvi on järvi Ven'an luodehpuolel, toizekse suurin suolatoivezine järvi Luadogan jälles Jevroupas da kolmandekse suurin Ven'al. Vuvves 1951 on Ylä-Svirin tegojärven ozannu, se nosti järven pindua 0,3 metril. Läs 80% järves on Karjalan tazavallas, 20% — Leningruadan da Voulogdan alovehel. Kuuluu Atlantin valdumeren Baltiekkumeren vezistöalah. Järven pinduala ilmai suariloi on 9690 km², a suariloinke — 9720 km²; vien tilavus — 295 km³; piduhus suvespäi pohjazeh — 248 km, suurin levevys — 91,0 km. Keskimiäräine syvys on 30 m, a maksimualline — 120 m (toizien tiedoloin mugah — 127 m). Korgevus meren pinnaspäi on 33,3 m. Järven pohju on tektounistu alguperiä se sijoittuu suurien geolougizien rakendehien rajal — Baltiekan pohjus järven pohjazes ozas da Ven'an platformu suviozas. Oniegujärven rannoil ollah Petroskoin linnu, Kondupohju da Karhumägi. Oniegujärveh laskehes läs 50 jogie, järvespäi virduau Svirin-jogi. Alguperä Aigazis ven'alazis kirjulähtehis järvie mainitah kui ven.^ Онего. Tarkah sen alguperäs ei tietä; paikannimi voi olla ezisuomelastu alguperiä. On olemas mondu nimen alguperän versiedy: akadiemiekku A.^ M.^ Šögren sanou, ku järven nimen pohjannu on sana suom.^ ääni ("iäni"), järven vepsänkieline nimi (Änine — sanas än' "iäni" da deminutiivujuondeh -ine) tarkoittau "iänytty"; sit rodieu — "iänekäs ("bauhui") järvi"; A.^ L.^ Pogodin on sidä mieldy, ku paikannimi rodih saamelazis sanois agne "čuuru" + jegge "alangomua"; professoru da filolougientiedoloin douhturi Irma Mullonen on sidä mieldy, ku nimi on tulluh saamelazes äne da baltiekkumerensuomelazes änine/äniz, mi tarkoittau "suurdu, vägi suurdu". Hos duumaijahgi, ga järven nimi vouse ei ole kiini Onega-joves, kudai laskehes Vienanmereh. Fiiziekku-muantiijollizet ominažuot Tutkimizen histourii Vuozinnu 1874—1894 ruadoi gidrogruaffine tutkimusmatku — "Oniegujärven erilline kuvavus", kudaman luadijannu oli Ven'an valdukunnan meriministerstvu, sen tarkoituksennu oli rannikon topogruaffine kuvavus, syvyön miäriämine, Oniegujärven pohjukerrostumien, virdoin da lämbö- da pindutazoloin tutkimine. Tutkimuksen tuloksennu rodih järven piäkartu, "Ohjiet Oniegujärvel sovvandah nähte". Navigacien kartat enzikerdua piästettih ilmah vuvvennu 1906. Jälles niilöi äijän kerdua tarkendettih da piästettih ilmah uvvessah. Muvvostundan histourii Oniegujärven pohju on jiätikkö-tektounistu alguperiä. Paleozoin aigah (300—400 miljonua vuottu tagaperin) kai nygözen Oniegujärven aloveh oli šel’fumeren vallas muinazen Baltiekan manderen ymbäristöl, kudai sežo oli ekvuattoran lähäzis levevysastielois. Sen aijan pohjujiännöksii ollah hiekkukerrostumat, hiekat, savet, izvestikivet, net peitetäh sangiel kerroksel (enämbi 200 metrii) kristallizen alustan, kudai on graniitas, gneisois da diabazois. Nygyaigaine muanpindu rodih jiätikön toimindan periä (jälgimäine, Valdain jiädymine loppih läs 12 tuhattu vuottu tagaperin). Jiätikön lähtiettyy rodih Litorinmeri, kudaman vien pinnan tazo oli 7—9 metrii korgiemba Baltiekkumeren nygyaigastu tazuo. Rannat, pohjan reljeffu da gidrogruafii Oniegujärven pinduala on 9720 km² (ilmai suariloi), suurin piduhus on 248 km, suurin levevys on 83 km (Petroskois Vodla-jovensuussah). Pohjazet rannat ollah kallivokkahat, äijäl leikatut, suvizet ollah enimyölleh alahazet, leikkuamattoma. Järven pohjazes puoles mandereh työnnytäh luguzet lahtet da on suurin Oniegantagavoine-niemimua. Niemimuaspäi suvemba on järven suurin suari — Suuri Klimeckii. Suarespäi päivänlaskuh päi on järven syvin kohtu (sadassah metrii da enämbi) — Suuri Oniegu -lahti Kondupohjan (syvys 78 metrissäh), Ilem-Gorskoin (42 metrii), Ližemskoin (82 metrii) da Unickoin lahtiloinke (44 metrii). Järven koillizes puoles työndyy pohjazeh päi suuri lahti, kudaman pohjasozua sanotah Povenčan lahtekse, keskiozua — Oniegantagavozen lahtekse, a suviozua — Pieni Oniegu -lahtekse, niilöin syvys on 40—50 metrii. Syvii kohtii tiä vaihtellah madalat da suariloin joukot, kudamat eroitetah lahten eri ozih. Järven piäozan — Keskus-Oniegan — pinduala on 5685 km², luguh ottajen Petroskoin da Svirin lahtet. Järves keskimiäräine syvys on 31 metrii, maksimualline syvys syvimäs pohjasozas voi olla 127 metrii. Keskimiäräine syvys keskusozas on 50—60 metrii, lähembä suvie pohju nouzou 20—30 metrissäh. Oniegujärven ominažuksinnu ollah pohjan luguzet ylenemizet da alenemizet. Järven pohjasozas on äijy kuurua, niilöi vaihtellah pohjan korgiet ylenemizet, kudamis rodieu vienalazii bankoi, niilöis puaksuh pyvvetäh kalua tevolližuslaivat. Pohjan suurin oza on muvan peitos. Tavallizinnu muodoloinnu ollah madalat kivikkähät pohjat, sellät (syvät pohjan ylenemizet kivikkähien da hiekkahizien pohjienke, järven suviozas), vienalazet harjat, sežo havvat da ojat. Tämänmoine reljeffu luadiu hyvii ololoi kaloin eländäle. Oniegujärven ominažuksih kuuluu keviälline viennouzu, kudai kestäy 1,5—2 kuudu, vuvven aigah vien pindu vaihteleh 0,9—1 metrissäh. Järvespäi virduamistu miäriäy Ylä-Svirin vezivoimalu. Jovet tuvvah vezivaroi 74%:ssah (15,6 km³ vuvves), 25% kuuluu vihmoile da lumiloile. 84% vien kulutustu menöy järvespäi virduajas Svirispäi (keskimiärin 17,6 km³ vuvves), 16% — hyöryöndäh vien pinnalpäi. Vien enin miäry on kezäkuul—elokuul, vähin — kevätkuul da sulakuul. Järvel puaksuh ollah bauhut, aldoloin korgevus voi olla 3,5 metrii. Järvi kylmäy keskusozas pakkaskuun puolivälis, rannikko-ozas da lahtilois — kylmykuun lopus — talvikuul. Sulakuun lopus jiä sulau sivujogiloin suulois, järven avvonazes ozas — oraskuul. Vezi järven avvonazis syvis ozis on läbinägyi, nägyy syvyöle 7—8 metrissäh. Lahtilois nägyy vähembä, yhteh metrissäh da vähembägi. Vezi on suolatoi, sen mineralizacii on 10 mg/l. Vezistöala da suaret Oniegujärven vezistöalan pinduala on 53 100 km². Järveh laskehes enämbi 1000 jogie da ojastu, niilöis 52 joven piduhus on enämbi 10 kilometrii da 8 — enämbi 100 kilometrii. Suurimat jovet ollah Vodla da Suunujogi. Järveh sežo virratah Kalajogi, Šoutjärven jogi, Šokša, Orzijogi, Lohijogi, Nengilnka, P'al'ma da äijät muut. Järven suviozas Svirin lahtes on järvespäi ainavon virduajan Svirin jovenladvu, sil vuvvennu 1953 nostettih Ylä-Svirin vezivoimalu. Vienanmeren-Baltiekkukanualu yhtistäy järven Vienanmerenke, a Volgu-Baltiekkuvezimatkan kauti Volganke, Kaspien da Mustanmerenke. Konzu vuozinnu 1951—1953 luajittih Ylä-Svirin tegojärvi, järvi rodih tegojärvekse (pinduala — 9720 km²). Oniegujärven suariloin kogonaine lugu on 1650, niilöin pinduala on 250 km² (toizien tiedoloin mugah, 224 km²). Oniegujärven kuulužin suari on Kiži, sil on samannimine muzei-zapovedniekku XVIII vuozisuan puuhizien kirikkölöinke: Spuasan da Pokrovan kirikönke. Suurin suari järvel on Suuri Klimeckii (147 km²). Sil on mondu kyläkundua, on škola. Toizet suaret: ven.^ Большой Лёликовский, Suisari, ven.^ Южный Олений остров. Eläin- da kazvimuailmu Oniegujärven madalat rannat ollah suodunuot da vezi, konzu nouzou, upottau niilöi. Järven rannoil da sen suariloil, kažl’u- da kordehheinis pezoitutah sorzat, hanhet da jouččenet. Rannikkomuat ollah koskemattomien meččien peitos. Oniegujärvel nähtih t’ulieniloi. Oniegujärves on erilazii kaloi da selgyrangattomii elättilöi, niilöin joukos on äijy reliktoi jiäkavves. Järves on sterl’adii, järvilohtu, järvitorpua, ojatorpua, paliedu, riäpöidy, siigua, harjustu, kuor'oidu, haugii, särgii, lahnua, karassii, kuhua, ahvendu, kiiškoidu, matikkua da muudu kalua. Kaikkiedah Oniegujärves on 47 lajii kalua, net kuulutah 13 perehkundah da 34 lajih.
- created the text translation