Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Oniegujärvi
Oniegujärvi
Livvi
New written Livvic
Oniegujärvi on
järvi Ven'an luodehpuolel , toizekse suurin suolatoivezine järvi Luadogan jälles Jevroupas da kolmandekse suurin Ven'al .Vuvves 1951 on Ylä-Svirin tegojärven ozannu , se nosti järven pindua 0,3 metril .
Läs 80% järves on Karjalan tazavallas , 20% — Leningruadan da Voulogdan alovehel .Kuuluu Atlantin valdumeren Baltiekkumeren vezistöalah .
Järven pinduala ilmai suariloi on 9690 km² , a suariloinke — 9720 km² ; vien tilavus — 295 km³ ; piduhus suvespäi pohjazeh — 248 km , suurin levevys — 91,0 km .Keskimiäräine syvys on 30 m , a maksimualline — 120 m (toizien tiedoloin mugah — 127 m ).Korgevus meren pinnaspäi on 33,3 m .
Järven pohju on tektounistu alguperiä se sijoittuu suurien geolougizien rakendehien rajal — Baltiekan pohjus järven pohjazes ozas da Ven'an platformu suviozas .
Oniegujärven rannoil ollah Petroskoin linnu , Kondupohju da Karhumägi .Oniegujärveh laskehes läs 50 jogie , järvespäi virduau Svirin-jogi .
Alguperä
Aigazis ven'alazis kirjulähtehis järvie mainitah kui ven . Онего .Tarkah sen alguperäs ei tietä ; paikannimi voi olla ezisuomelastu alguperiä .
On olemas mondu nimen alguperän versiedy :
akadiemiekku A . M . Šögren sanou , ku järven nimen pohjannu on sana suom . ääni ("iäni "), järven vepsänkieline nimi (Änine — sanas än' "iäni " da deminutiivujuondeh -ine ) tarkoittau "iänytty "; sit rodieu — "iänekäs ("bauhui ") järvi ";
A . L . Pogodin on sidä mieldy , ku paikannimi rodih saamelazis sanois agne "čuuru " + jegge "alangomua ";
professoru da filolougientiedoloin douhturi Irma Mullonen on sidä mieldy , ku nimi on tulluh saamelazes äne da baltiekkumerensuomelazes änine /äniz , mi tarkoittau "suurdu , vägi suurdu ".
Hos duumaijahgi , ga järven nimi vouse ei ole kiini Onega-joves , kudai laskehes Vienanmereh .
Fiiziekku-muantiijollizet ominažuot
Tutkimizen histourii
Vuozinnu 1874—1894 ruadoi gidrogruaffine tutkimusmatku — "Oniegujärven erilline kuvavus ", kudaman luadijannu oli Ven'an valdukunnan meriministerstvu , sen tarkoituksennu oli rannikon topogruaffine kuvavus , syvyön miäriämine , Oniegujärven pohjukerrostumien , virdoin da lämbö - da pindutazoloin tutkimine .Tutkimuksen tuloksennu rodih järven piäkartu , "Ohjiet Oniegujärvel sovvandah nähte ".Navigacien kartat enzikerdua piästettih ilmah vuvvennu 1906.Jälles niilöi äijän kerdua tarkendettih da piästettih ilmah uvvessah .
Muvvostundan histourii
Oniegujärven pohju on jiätikkö-tektounistu alguperiä .Paleozoin aigah (300—400 miljonua vuottu tagaperin ) kai nygözen Oniegujärven aloveh oli šel’fumeren vallas muinazen Baltiekan manderen ymbäristöl , kudai sežo oli ekvuattoran lähäzis levevysastielois .Sen aijan pohjujiännöksii ollah hiekkukerrostumat , hiekat , savet , izvestikivet , net peitetäh sangiel kerroksel (enämbi 200 metrii ) kristallizen alustan , kudai on graniitas , gneisois da diabazois .Nygyaigaine muanpindu rodih jiätikön toimindan periä (jälgimäine , Valdain jiädymine loppih läs 12 tuhattu vuottu tagaperin ).Jiätikön lähtiettyy rodih Litorinmeri , kudaman vien pinnan tazo oli 7—9 metrii korgiemba Baltiekkumeren nygyaigastu tazuo .
Rannat , pohjan reljeffu da gidrogruafii
Oniegujärven pinduala on 9720 km² (ilmai suariloi ), suurin piduhus on 248 km , suurin levevys on 83 km (Petroskois Vodla-jovensuussah ).Pohjazet rannat ollah kallivokkahat , äijäl leikatut , suvizet ollah enimyölleh alahazet , leikkuamattoma .Järven pohjazes puoles mandereh työnnytäh luguzet lahtet da on suurin Oniegantagavoine-niemimua .Niemimuaspäi suvemba on järven suurin suari — Suuri Klimeckii .Suarespäi päivänlaskuh päi on järven syvin kohtu (sadassah metrii da enämbi ) — Suuri Oniegu -lahti Kondupohjan (syvys 78 metrissäh ), Ilem-Gorskoin (42 metrii ), Ližemskoin (82 metrii ) da Unickoin lahtiloinke (44 metrii ).Järven koillizes puoles työndyy pohjazeh päi suuri lahti , kudaman pohjasozua sanotah Povenčan lahtekse , keskiozua — Oniegantagavozen lahtekse , a suviozua — Pieni Oniegu -lahtekse , niilöin syvys on 40—50 metrii .Syvii kohtii tiä vaihtellah madalat da suariloin joukot , kudamat eroitetah lahten eri ozih .
Järven piäozan — Keskus-Oniegan — pinduala on 5685 km² , luguh ottajen Petroskoin da Svirin lahtet .
Järves keskimiäräine syvys on 31 metrii , maksimualline syvys syvimäs pohjasozas voi olla 127 metrii .Keskimiäräine syvys keskusozas on 50—60 metrii , lähembä suvie pohju nouzou 20—30 metrissäh .Oniegujärven ominažuksinnu ollah pohjan luguzet ylenemizet da alenemizet .Järven pohjasozas on äijy kuurua , niilöi vaihtellah pohjan korgiet ylenemizet , kudamis rodieu vienalazii bankoi , niilöis puaksuh pyvvetäh kalua tevolližuslaivat .Pohjan suurin oza on muvan peitos .Tavallizinnu muodoloinnu ollah madalat kivikkähät pohjat , sellät (syvät pohjan ylenemizet kivikkähien da hiekkahizien pohjienke , järven suviozas ), vienalazet harjat , sežo havvat da ojat .Tämänmoine reljeffu luadiu hyvii ololoi kaloin eländäle .
Oniegujärven ominažuksih kuuluu keviälline viennouzu , kudai kestäy 1,5—2 kuudu , vuvven aigah vien pindu vaihteleh 0,9—1 metrissäh .Järvespäi virduamistu miäriäy Ylä-Svirin vezivoimalu .Jovet tuvvah vezivaroi 74%:ssah (15,6 km³ vuvves ), 25% kuuluu vihmoile da lumiloile .84% vien kulutustu menöy järvespäi virduajas Svirispäi (keskimiärin 17,6 km³ vuvves ), 16% — hyöryöndäh vien pinnalpäi . Vien enin miäry on kezäkuul —elokuul , vähin — kevätkuul da sulakuul .Järvel puaksuh ollah bauhut , aldoloin korgevus voi olla 3,5 metrii .Järvi kylmäy keskusozas pakkaskuun puolivälis , rannikko-ozas da lahtilois — kylmykuun lopus — talvikuul .Sulakuun lopus jiä sulau sivujogiloin suulois , järven avvonazes ozas — oraskuul .Vezi järven avvonazis syvis ozis on läbinägyi , nägyy syvyöle 7—8 metrissäh .Lahtilois nägyy vähembä , yhteh metrissäh da vähembägi .Vezi on suolatoi , sen mineralizacii on 10 mg /l .
Vezistöala da suaret
Oniegujärven vezistöalan pinduala on 53 100 km² .
Järveh laskehes enämbi 1000 jogie da ojastu , niilöis 52 joven piduhus on enämbi 10 kilometrii da 8 — enämbi 100 kilometrii .Suurimat jovet ollah Vodla da Suunujogi .Järveh sežo virratah Kalajogi , Šoutjärven jogi , Šokša , Orzijogi , Lohijogi , Nengilnka , P'al'ma da äijät muut .
Järven suviozas Svirin lahtes on järvespäi ainavon virduajan Svirin jovenladvu , sil vuvvennu 1953 nostettih Ylä-Svirin vezivoimalu .
Vienanmeren-Baltiekkukanualu yhtistäy järven Vienanmerenke , a Volgu-Baltiekkuvezimatkan kauti Volganke , Kaspien da Mustanmerenke .Konzu vuozinnu 1951—1953 luajittih Ylä-Svirin tegojärvi , järvi rodih tegojärvekse (pinduala — 9720 km² ).
Oniegujärven suariloin kogonaine lugu on 1650, niilöin pinduala on 250 km² (toizien tiedoloin mugah , 224 km² ).Oniegujärven kuulužin suari on Kiži , sil on samannimine muzei-zapovedniekku XVIII vuozisuan puuhizien kirikkölöinke : Spuasan da Pokrovan kirikönke .Suurin suari järvel on Suuri Klimeckii (147 km² ).Sil on mondu kyläkundua , on škola .Toizet suaret : ven . Большой Лёликовский , Suisari , ven . Южный Олений остров .
Eläin - da kazvimuailmu
Oniegujärven madalat rannat ollah suodunuot da vezi , konzu nouzou , upottau niilöi .Järven rannoil da sen suariloil , kažl’u - da kordehheinis pezoitutah sorzat , hanhet da jouččenet .Rannikkomuat ollah koskemattomien meččien peitos .
Oniegujärvel nähtih t’ulieniloi .
Oniegujärves on erilazii kaloi da selgyrangattomii elättilöi , niilöin joukos on äijy reliktoi jiäkavves .Järves on sterl’adii , järvilohtu , järvitorpua , ojatorpua , paliedu , riäpöidy , siigua , harjustu , kuor'oidu , haugii , särgii , lahnua , karassii , kuhua , ahvendu , kiiškoidu , matikkua da muudu kalua .Kaikkiedah Oniegujärves on 47 lajii kalua , net kuulutah 13 perehkundah da 34 lajih .
Oniegujärvi
Livvi
New written Livvic