Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valamoi (suari)
Valamoi (suari)
Livvi
New written Livvic
Valamoi
(ven . Валаа́м , suom . Valamo "korgei , mägimua ") on suari Luadogan pohjazes ozas , suurin Valamoin suariston suarilois .Suarel on Valamoi-kylä , kudai kuuluu Sordavalan linnukundah da ven'alazen puuarhitektuuran mustomerki — Valamoin miesmanasteri .
Valaam on kuulužu matkailukohtu .
Muantiedo
Suaren pinduala on enämbi 2/3 kogonazes Valamoin suaristos .Suaren piduhus on 9,6 kilometrii , levevys 7,8 kilometrii .Suarespäi lähimäzeh randassah on 22 kilometrii .
Muantiijolline sijoittumine
Suari on Luadogan järves .Konevec-suaressah on 60 kilometrii , suarespäi lähimäzeh linnassah on 42 kilometrii , Piiterissäh on enämbi 220 kilometrii vetty myöte , niilöis 40 kilometrii Neva-jogie myöte (linnan ulgorajassah ), mašinal ajua tulou 316 kilometrii .
Geolougine rakendeh
Kui kai suaristo Valamoin suari on pinnale nossuon mugan sanotun Valamoin sill-kerrostumu — se on keskuččah päi kaldvavui (3—10°) lačču čuašanmuodohine intruziikogonažus vägevyöl läs 200 metrissäh .Intruziikogonažuon muvvustastajien gabbro-doleritoin iga on miärätty svinču-svinčan medoudal da sil ≈1560 miljonua vuottu .Rannikol da alahazil mualoil kandukivion peitetty myöhäs-pleistocienukavven hiekkazil morienoil .
Luonnon olot
Luonnon ominažuot riputah suaristos sijoittumizes Jevroupan suurimas Luadogan järves .
Luonnon aloveh
Valamoin suariston aloveh kuuluu taigualovehen keskitaigan alaaloveheh .
Gidrolougii
kaksi syväinjärvie äijäl leikatun randuliinienke , niilöin pinduala on läs 100 gektuarua , net on yhtistetty keskenäh da Luadogan järvenke kanualoil avul ;
yheksä piendy meččylambie ;
melioratiivuojien šuarakas verko (XIX vuozisada ).
Reljeffu
Taktounine .Äijäl laikattu tiippu .Merkit meren pinnaspäi ollah — 5,1 metris 58,3 metrissäh .
Ilmasto
Kevät tulou kevätkuun lopus .Kezäl Valamoil päivypastopäivii on 30-35 enämbi , migu manderel .Heinykuun keskilämbötila on +17 °C .Talvi lumenke algavuu talvikuun allus .Tuhukuun keskilämbötila on −8 °C .
Kazvimuaimu
Suaren alovehel on enämbi 480 lajii , äijii kazvattetih monuahat .On säilytty savut , kudamien fruktupuuloile on enämbi 150 vuottu .Suarel enimyölleh kazvau havvumeččiä (läs 65% — pedäjiköt ).
Histourii
Suaren nimi voi olla rodieu suomi-ugrilazes sanas "valamo " — korgei (mägi -) mua , liittyjen prorokku Valaaman nimeh .Vuvves 1407 tiä oli pravosluavine manasteri .
Vuodessah 1917 suari oli Suomen suuren kniäzikunnan ozannu , kui kuului Ven’an valdukundah .Suarele äijän kerdua käydih imperuattorat Aleksandru I da Aleksandru II , toizet imperuattorusuguh kuulujat .Valamoile kävyi sežo pyhä Ignatii (Br’ančaninov ).Valamoin luondo innostutti taijon da tiijon kuulužii ristikanzoi , sinne käydih taidoilijat I . I . Šiškin , F . A . Vasiljev , A . I . Kuindži , kirjuttajata da runoilijat N . S . Leskov , F . I . Tytčev , A . N . Apuhtin , I . S . Šmel’ov , B . K . Zaicev , säveldäjät P . I . Čaikovskii , A . K . Glazunov , taidoilijat N . N . Mikluho-Maklai , D . I . Mendelejev da äijä toizet .Vuozisual XIX oman Ven'ale matkan aigua suarele kävyi Aleksandr D’uma-tuattah .
Kuulužat ollah Valamoin kuvat , kudamii mualattih I . I . Šiškin (ven . "Вид Валаама ", 1860), A . I . Kuindži (ven . "На острове Валаам ", 1873) da Nikolai Rerih (ven . "Святой остров ", 1917).Tundietukse yhtenaigalazien keskes rodih obrazoinmualuaju Alipii .Vuozinnu 1970-х mustu-valgieloi kuvii luadi Karjalan kuulužu taidoilii-gruafiekku A . I . Avdišev , omisti omii ruadoloi Valamoile sordalalaine taidoilii Kronid Gogolev .
Konzu Suomi rodih iččenäzekse valdivokse vuvvennu 1917 suari jäi sen ozakse , da rubei kuulumah Nevvostoliittoh Talvivoinan jälles .Vuvvennu 1950 Karjal-suomelazen socialistizen tazavallan Korgeviman Nevvoston käskys Valamoil endizen manasterin Talvihotelin talois rodih Valmoin niistielöin taloi .
Kylä
Vuvvennu 2003, konzu hyväksyttih zakonan paikallizis ičehaldivolois , rodih Valamoin kylän stuatusas .Sen mugah Ven’an Federacien subjektois pidä rajoittua paikallizien ičehaldivoloin elimii — pidäy miärätä linnu - da kyläkunnat , niilöin rajat .Moine zakon hyväksyttih Karjalan tazavallasgi .Valamoin kylä sit sai iččenäzen Valamoin kyläkundu stuatusan .Ga vuvven 2005 lopus Sordavalan piirin piälikön S . V . Rižkovan alguhpanos Valamoin kyläkundu rubei kuulumah Sordavalan linnah .Sidä vastustettih erähät Valamoin kyläkunnan eläjät .Annettih Karjalan tazavallan Ylimäzeh suudoh , sit Ven’an Federacien Ylimäzeh suudoh .Heinykuul vuvvennu 2006 sih deiloh rubei ottamah ozua patriarhu Aleksii II .
Mieroeländykohtal Valamoil vuvves 2006 sen hävitändässäh ei ollu virrallistu hallindollistu stuatussua .Mierovalamolazet tahtottih , ku heijän kylä suas virrallizen stuatusan , mi andas mahton yhtymäh municipualuvalličuksih .Heijän vuadimuksien zakonalližuon tovesti Karjalan tazavllan Ylimäine suudogi , ga manasterin johtokundu vastusti sidä , vönytti processua virrallizen stuatusan annadas .Nämä tapahtumat roittih pitkyaigazekse vastustuksekse : manasterin johtokundu prižmiu kaikkien mierolazien eläjien ajandua manderele .Sordavalan kirikködengoih nostettih eländytaloloi , kudamis annettih fatieroi niilöile , ket tahtottih jäätiä suaren , a niil ;i , ket tahtou jiäjä , monuahat opitah ajua iäre .Paikallizet eläjät työttih avvonazii kirjazii Karjalan tazavallan piämiehele da patriarhale , ga nimidä ei suadu ; opittih panna alguh parluamentan tutkimus , ga sit ei roinnuh tolkuu .
Hil’l’akkazin suurin oza sociualualaitoksis oli salvattu suarel .Vuvvennu 2007 paloi Kezähotelin taloi , sen sijah jälles nostettih hoteli VIP-palomniekkoih nähte ; 1. oraskuudu vuvvennu 2016 rodih suuri tulipalo Talvihotelin talois — erähäs kolmes monifatierahizes kois suarel , kus elettih mierolazet rahvas da kus oli Valamoin škola .Viäritetyn sytyttäjän dielo loppiettih vastupuolien sovindan periä , ga škola da kul’tuurutaloi jälle tulipaluo salvattih , а ragvahil , kudamat elettih talois , pidi lähtie iäre suarespäi .Eländykohtua toziazies ei roinnuh .
Infrastruktuuru
Eländykohtas on ambulatourii , poštan ozasto , policien punktu , sodaozasto , palo-ozasto , einehlaukku .
Valamoi (suari)
Livvi
New written Livvic