Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Gapeeva, Alina. Voinan pilazmoid
Gapeeva, Alina
Voinan pilazmoid
Veps
New written Veps
Penikaižen
Lizan laps’aig mäni bombiden viheldusenke .Suren voinan opakoiden aigtegoiden jügedusid om igäks jänu Krošnozero-külän 90-voččen eläjan Jelizaveta Afanasjevna Zaicevan muštho .
PAGETA VOINASPÄI
Sur’ voin vajehti kaikiden sugupol’viden elo-ozad .Enamba kaiked sišpäi mokičihe millionoid prihašt da neičukašt , kudambad ičeze sil’mil nägiba voinan aigan gor’ad .Ristituiden henged oliba kuti jädunuded varaidusespäi .Männuden aigan pilazmoid tähäsai tartub Jelizaveta Afanasjevnan meletusihe .
Konz-se pensiimez’ Jelizaveta Afanasjevna mugažo oli lapsen .Hän kazvoi ühtes norembiden sizaridenke (kahtenvoččen Polinanke da vagahaižen Nel’anke ) – hö kaik rižoiba maman da tatan armastust .Pereh eli Vologdan agjan Nižn’aja Vodlica -küläs .
Voin tuli seičemenvoččen Lizan laps’aigaha ani äkkid .Tatad , kut toižid-ki külän mehid , ottihe frontale ezmäižil voinan päivil .Mamoi jäi üksnäze kazvatamha koumed penikašt neičukašt .
Kümnes kilometras Nižn’aja Vodlica -küläspäi mäni kova vointora suomalaižidenke .Sigä oli Šuštan (Oštan ) polestusen röun .Ambusiden poukahtusid kaikuččen päivän kului lähemba küläd , miččen eläjiden enambištoho mülüi naižid lapsidenke , ukoid da akoid .Pigai külän kal’t astuškanzi Rusktan armijan saldatoid .Hö vediba sijaližid eläjid mašinoil varumatomaha sijaha , miččehesai küläspäi oli 30 kilometrad .
– Muštan hüvin necidä pagovendad . Mamad da sizarid ištutadihe ühtehe mašinaha , a mindai – toižehe .Varaidusiš azoteseta räväižin .Matkan aigan eraz saldat napri tüništoitta mindai , – starinoiči Jelizaveta Afanasjevna .
GOSPITAL’
Konz sirdänikad tuliba toižehe N-küläha (siloi Liza Zaiceva oli ani penikaižen i sikš hän ei panend muštho külän nimed ), hö eläškanziba sijaližiden eläjiden pertiš .No voin sabuti kaikid .Pigai koli Lizan kaikid noremb sizar’ .Mamoi läksi radmaha gospitalihe .Jelizaveta Afanasjevna johtuti , miše hö nägiba mamad ani harvoin da lujas tusttuiba händast .Ottes Polinad kädes Liza erašti tuli mamannoks gospitalihe , mitte oli vanhan školan sauvotuses läheli heiden keskaigašt elosijad .
Sigä kaik enččed radhonused oli täuttud satatadud saldatoil .Mugoižidenke čapatesidenke , miččed oliba heiden hibjoiš , ristitud ei elägoi pit’kha .
– Mamale pidi kantta ičelaze kolnuzid saldatoid palatoišpäi : hän oli rohktemb da vägekahamb mi toižed nored läžujankacujad . Mö vaiše kacuim sihe čuraspäi .Ne läžujad , kudambad hilläšti tegihe tervheks , hüviš meliš pagižeškanziba meidenke da napriba kut-ni drocta näl’ghižid lapsid .Gospitališpäi mö sizarenke pördimoiš täuded käded tomaižid .Prostid sömid , kut leibän kor’ vai saharan palaine , kaiči meid näl’gäspäi , – pördihe Liza-baboi männudehe aigaha ičeze meletusil .
Eländtahole suomalaižed paksus taciba bombid lendimespäi – gospital’-ki putui bombitusen alle .Poukahtusišpäi pertiš biraižiba stöklad , a penikaižed pöl’gästunuded neičukaižed peitihe keitimpoles stolan al i vediba klejonkan ani lavahasai – heile tundui , miše nece abutab varastada ambustusen lopud varumatomašti ...N-küläs pereh eli voinan lophusai .Läz Šušt-tahod (nece oli enzne rajonan keskuz ) suomalaižid voinvägid oli azotadud .Frontan pird oli sigä vajehtamatoman ani vodehesai 1944.Sil mal oli riktud , satatadud vai kadonut vestita tuhid meiden saldatad .Šuštan geroipolestuz jatkui läz 990 päiväd da öd – neceverdan-žo jatkui Leningradan saubatuz .
PIT’KHA VARASTADUD PÄIV
Kaik ozuti sihe , miše ani pigai voin lopiše da tuleb Vägestuz .Mokičenus rahvaz oli varastanu sidä lujas pit’kha .
– Vodel 1944 tatoi oli ani läheli meid . Hän ühtni Petroskoin päzutandaha .Voinan aigan hän oli tankmehen , – jatksi ičeze starinad Jelizaveta Afanasjevna .– Jäl’gmäi tuli nece hüvä päiv ! Mi tägä zavodihe !Ristitud itkiba , nagroiba , kargaižiba da pajatiba .
– Meiden Vologdan röun om tetab ičeze garmonjan vändajil . Läz kaikuččel irdal kului ilokahid muzikan kulundoid .Muštan , miše mamoi navedi pajatada .Vägestusen päiväl hän tegihe parahimaks častuškoiden konkursas i pauklahjaks sai rusktan pol’šan , – muštli hän ihastusiš .
Pigai pereh sai voimusen pörttas kodipertihe Nižn’aja Vodlica -külähä .No man eläjiden elo ei olend kebn : aig voinan jäl’ghe mugažo ozutihe jügedaks .Neičukaižiden mamoi jatksi rata läžujankacujan Präžan läžundkodiš , a tatoi radaškanzi avtonvedäjan , no kaikense pereh eli näl’gälaze .
TEDOTUZ SURMAS JÄL’GESTUSEKS
Aigan sirttes penikaine Liza kazvoi da tegihe čomaks i elonnavedijaks Jelizaveta-neiččeks .Hän päzui opendamhas Sortavalan matehnikumha .Opendusen jäl’ghe Jelizaveta kogonaižen elon radoi ičeze eloradon mödhe "Essoil’skii "-sovhozas .Jelizaveta Zaiceva mäni mehele hüvän Aleksandr-prihan taga , kudamb oli Gabonovo-küläspäi (nügüd’ necidä küläd ei ole ), i hö kožmuses eliba Krošnozeros .Perehel sündui Tan’a-tütär .Ani pit’kha noridenke ühten katusen al eli anop’ .Hänen noruden da ozan mugažo travi Sur’ voin .Anop’ , kut toižid-ki naižid , kaimzi frontale armast mest .Jo voden 1942 tal’vkus hän sai tedotusen mehen surmas .Muga 30-vozne naine ühtes kodvas tegihe leskiakaks .Anop’ paksus starinoiči norele Liza-milläle siš , kut siloi , vodel 1942, hän koume päiväd karktas voiki ičeze armast mužikad .Anopile pidi toižiden abuta kazvatada vit last (kaks’ kudambišpäi möhemba koli , sikš ku jäl’gestuseks tatalpäi lapsed saiba vaiše surmtedotusen ).
MUITE ELÄDA
Jelizaveta Afanasjevna amu mahapani anopin da mužikan .Nügüd’ hän eläb üksnäze .Hänennoks paksus tuleskeleba Tatjana-tütär da vunuk ičeze äiluguižen kanzanke .Pravunukoil bohat baboi armastab lapsid kaikel südäimel .
Päliči voziš Jelizaveta Polina-sizarenke ajoiba ičeze opalahižen laps’aigan sijoihe , miše astta udes Vologdan madme .Kaikuččel haškul hö kuti pördihe männudehe aigaha ...Sihe , kus konz-se oliba valdas näl’g da varaiduz , kus ma voivoti poukahtusišpäi , kus vihanik jäti ičeze jäl’ghe vaiše tuhkad .Ani sihe sijaha , kus eliba vanhembad .
Jelizaveta Afanasjevna Zaicevan kodiarhivas , kut edel-ki , kaitas heimolaižiden fotokuvid da pakuštunu surmtedotuz , miččes vernuzil kirjamil om kirjutadud : "...oli riktud vointoras , konz hän kaiči Socialistišt Kodimad ...".Bumagan hoik lehtez tegihe perehen kal’hudeks da völ ühteks männuden aigan pilazmoks , miččehe voib kacta vaiše kündled sil’miš .
Voinan pilazmoid
Veps
New written Veps