Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Pagin voinan lapsenke
Pagin voinan lapsenke
Veps
New written Veps
Sur’
Kodimaine voin oli üks’ kaikiš jügedambiš lehtpolišpäi meiden rahvahan da kodiman istorijas .Voin , mitte jatkui 1418 päiväd , kosketi kaikuttušt ristitud , se ei žalleičend , ei kaičend nikeda , a enamba kaiked mokiči lapsid .Voin oti lapsilpäi vauvhid , holetomid laps’aigan päivid da käski heid tehtas vanhembikš , aigvoččikš ristituikš .Änižröunan vepsän man posadad oliba suomalaižiden valdas , i necen aigan polhe muštab kaikutte voinan laps’ .Taričem teile lugeda paginan , mitte oli šokšulaižiden Nina Nazarovan da Alevtina Lutohinan keskes .
– Alevtina , silei anttihe medalin "Suren Kodimaižen voinan laps’ ". Starinoiče , kut tö elit voinan aigan ?Kut eli sinun pereh , kut mamanke , vellenke elit ?
– Mindai kuctihe Petroskoi-lidnan administracijaha , sigä anttihe medal’ . Minä olin lapsen voinan aigan .Muštan , kut voinan aigan strašno , opak oli eläda .Bombežkad old’he .Ühten kerdan pertin taga heinäd lehmän täht polttihe .Samol’otad ajelihe paksus .Kodiš oli tehtud loudeižišpäi skaml’aižed , mö magadaskelim sigä .Erasišti tuleba finnad , sanutaze : "Mängat kaik ubežiščehe (kaičuzsijaha ) – i mö kaik , lapsed mamoinke , läksim , dätim pertin .Konz sanutihe , miše meiden kodima pigai päzutadas finnoiden valdaspäi , ka kaik rahvaz läksi Orhensel’gäle i elim sigä šalašiš koume päiväd .Ken-se tulob derevn’aha , kacub – om-ik keda-ni sigä , pördaze i sanub : "Derevn’as ei ole nikeda , vaiše živatad ".Löulein oli .Voinan aigan i däl’ghe voinad näl’g oli .
– Oli-ik mamal lehm ?
– Ka , mamal oli lehm . Kodiš kaiken oli maid da kartohk .Mö mecha äjan kävuim – kaikuččel päiväl .Mecas manzikašt söim , murikašt , mustikašt , babarmod , garblod .Muga elim .Jumal kaiči meid .
– Kuz’ vot silei oli , konz voin lopihe . Starinoiče sen polhe .Kus ezmäižen kerdan kulit , miše voin om lopnuze , a Petroskoi om päzutadud ?
– Voin siloi völ ei olnu lopnuze – nece oli 1944. voz’ . Saldatad Voznesenjespäi ajeltaze .Finnoid tägä dö ei olnu , kaik dö lähttud .Dänu rouhad posadan eläjad da lapsed .Rahvaz döksi dorogale – kaik varastad’he saldatoid .Mašinad saldatoidenke ajeltihe , azotelihe , kaikidenke kabordelihe , pagištihe da voiktihe .Kaik mö olim hiviš meliš .Nece oli kezal .
– A däl’ges voin lopihe , ka tö Šokšus elit ?
– Mö i voinan aigan Šokšus elim . Voinan däl’ghe elo oli lujas löuläin .Leibäd ei olnu .Abud ei olnu nikelle .A meil bat’ad ei olnu .Hän koli voinan edel .Vanhamb vel’l’ Viktor kodiš läz ei elänu – Šoutarves opetihe kuz’ klassad da läksi lidnaha opemahaze .Nece nügüni voib ajada hot’ kuna , hot’ mil .A siloi ei sanu .Döugai ed tule lidnaspäi .
– Tö dätit Žen’a-vellenke da mamanke ?
– Ka .
– A mamoi kus radoi ?
– Mamoi meilamoi radoi kiviradol .
– Oli-ik löuläin rata ?
– Lujas löuläin . Aigiš homencel hän lähtob i tuleb kodihe ehtal – döugai seičeme kilometrad pidi kävuda , tuleskeli kodihe väznu .Mö vellenke ležankan lämbitim .Abutim mamale kodiš .Samvarad keitim , mise oliži kip’atk .Kartohkad keitim .
– Mama tulob radolpäi , a kaik radod om tehtud …
– Ka . Söm , döm – da magata .Muga elim : kengi – radole , ken-gi – školha .Minä nelländen klassan lopin i perevedihe Šoutarvehe – internatas elim .Kudendes openzimei tägä möst (Šokšus ).A seičemenden klassan openzimei Vehkojas .Kodiš en ole elänu .Seičemenden klassan lopin – i lidnha .Koume vot openzimoi pedagogižes učiliščas .
– Muštad-ik , miččed vändod old’he , konz olid lapsen ?
– Kezaigal vändim dögel vedenke da letkenke . Bobaižid ei olnu .Vas’a-däd’ tegi meile reguzid .Tal’vel mö huzeižim – se mäthaspäi , se roščas (koivištos ) huzeižim .Suksed old’he vanhambil lapsil , a meilamei , lapsil , ei olnu .Mö vändim koivištos , nüguni sigä niken ei vända .
– Pajati-ik mamoi pajoid ?
– Ei üks’ mamoi pajati , kaik pajatad’he . Nored murzäimed – ken oli dänu posadas – kaik pajatad’he .Mužikoid ei olnu posadas voinan däl’ghe .Besedale kävutihe – kezertihe , rad’he midä-ni .Keratihe , ezmäi voiktihe , a däl’ges pajatad’he .
– Tervhut silei , sur’ spasib neciš besedas ! Ozad da korktad igäd !
Nece vepsänkeline pagin oli korktas arvostadud konkursal , miččen tegi Karjalan tedokeskuz kaks’ vot tagaze : Nina Nikolajevna tegihe vägestajaks Karjalan - da vepsänkeližiden kirjutesiden marafonal .Tedokeskusehe oli oigetud 24 paginad karjalan kelel da kuz’ – vepsän kelel .Kaik ned kaitas nügüd’ arhivas .Mugoižed paginad oma tärktad tedon i istorijan täht .Konkursal korktas arvostadihe toižed-ki vepsänkeližed kirjutesed – Maksim Kuznecovan da Irina Smirnovan paginad .
Pagin voinan lapsenke
Veps
New written Veps