Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kiži (muzei-zapovedniekku)
Kiži (muzei-zapovedniekku)
Livvi
New written Livvic
Kiži (ven . Кижи ) on
valdivolline histourii-arhitektuuran da etnogruafien muzei-zapovedniekku Ven’an Federacien Karjalan tazavallas .
Muzei sai nimen Kiži-suaren mugah , kus on muzein ozutteluloin piäoza .Muzein objektat ollah sežo Petroskois da erähis Karhumäin piirin eländykohtis .
Histourii
Muzein alguhpanijannu oli Ven'an pohjazen puurahitektuuran tutkii da restauroiččii A . V . Opolovnikov , kudai vuvvennu 1951 toi Kižin suarele Oševnevan taloin (ven . О́шевнева ) Oševnevon kyläspäi Suurel Klimeckoil suarel .Kul’tuuran valdivollizennu laitoksennu se on olemas vuvves 1966 algajen , ga enzimäzet käyjät oldihvuvvennu 1955.Aallsualgajen muzeih kuului Kižin pogostan XVIII —XIX vuozisuan kaksi kirikkyö da kellojallat , kudamat ollah ennevahnazen puuarhitektuuran mustomerkit aijan sydämes .Täl aigua niilöi tävvendetäh Oniegantagavuon eri čuppuloispäi tuovut časounat , taloit , obrazat , karjalazis , ven’alazis da vepsäläzis kylispäi tuovut taloloin vehkehet da huonukset , histouriellizet objektat Oniegantagavuos da Petroskois .
UNESCON azientiedäjien arvostetuloin mugah paikallizien ammattimiehien nerot mustomerkilöin restauroičendas ollah ainavoluaduzet , sendäh vuvves 2020 muzei-zapovedniekan pohjal rubei ruadamah Kogo Ven’an puuhizen arhitektuuran säilytändykeskus .
Suojeltavu aloveh
Muzei-zapovedniekan mualoil on histourii-kul’tuurizen merkičyksen stuatussu .
Valdivollizeh federuallizeh alistuksen kuulujan Kižin luonnonsuojelualoveheh kuuluu Kiži-muzei-zapodevniekan aloveh .Luonnonsuojelualovehen vardoičuskuri on läs samanjyttyine kui kanzallizes puustos .Kaikel luonnonsuojelualovehel on kielletty mečästys , jäiččien da hyöhenien keriändy , suariloile käyndy , kudamis pezoitutah linnut , niilöin pezoitundan loppussah (1. elokuudu ), mečänkuivuandumelioraciet , myrkyhimikuattoin käytändy meččy - da muatalohuos , geolougii-ečindyruavot da hyödykaivandahizien nostandu .
Purjehvenehien da toizien ajonevvoloin kullendu on rajoitettu yhtehizen käytändän dorogoih da vezimatkoih .Välly liikundu , marjoin keriämine , kalan suandu da toizii ruadoloi suau ruadua vaiku paikallizile eläjile da ruadajile .Azettua da jiäjä yökse suau vaiku sih niškoi luajittulois kohtis .
Kul’tuurperindön objektat muzei-zapovedniekas "Kiži "
Ven'an Oniegantagavuon ozasto
Muzei-zapovedniekan piäozutteluozasto , kudai on Kižin suarel , on omistettu Oniegantagavuon ven’alazien perindöllizele kul’tuurale .
Spuasan kirikkö on nostettu vuvvennu 1714.Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah ",
kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Lazarin kirikkö on nostettu enne XVI vuozisadua .Tarinan mugah kirikön nosti prepodobnoi inokku Lazari Muromskoi da se rodih tulien Muroman manasterin enzimäzekse salvoksekse .Kirikös on säilynyh kaksijarussine ikonostuassu , kudamas on 17 XVI —XVIII vuozisualoin obrazua .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Mihail Arhangelan kirikkö on nostettu XVIII vuozisuan allus .Časounas on säilynyh lagipiälys — "taivahanmuodoine ", kudaman keskikohtas on Hristosan obrazu , а ozis — 12 trapecienmuodozet verrat — ezi-ižät .Taivahan " randoi myöte on nelli obrazua jevangelistoin simvoloin kuvienke .Ikonostuasan mualavus kuuluu XVII —XVIII vuozisadoih .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Oševnevan taloi on nostettu vuvvennu 1876 Karhumäin piirin Oševnevon kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .Kaššali-muodoine taloi , kudamas on kaksi kerrostu gorničanke ylähän , kolmes puoles tostu kerrostu myöte on galerei-galdari .Talois on nelli eri pertii da viijes , varustamatoi kletti , kolme kezähuonustu da talohuspiha levon al .Kogonaine tila on läs 2,5 tuhattu m³ .Taloin kuavu on läs nellikkömuodoine .
Bikaninan melliččy on nostettu XX vuozisuan allus Karhumäin piiri Volkostrov-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Ližäkse ozaston puuhizen arhitektuuran mustomerkinny ollah aittu Vorobji-kyläspäi , aittu Vegoruksan kyläspäi , Meškovan aittu Južnii dvor -kyläspäi (Oševnevan muakondu ), Sudjinan aittu Lipovici-kyläspäi (Oševnevan muakondu ), kyly Mižostrovan kyläspäi (Oševnevan muakondu ), kyly Ust’-Jandoma -kyläspäi (Jelizarovien taloin luo ), Jelizarovan taloi Seredka-kyläspäi , Sergejevan taloi Logmoručei-kyläspäi , Ščepinan taloi Ščepino-kyläspäi , sepän paja Suisarispäi , vezimelliččy Kuivuselläspäi , riihi Koivuselläspäi .
Vasiljevon ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suarel Vasiljevo-kyläs , se on Oniegantagavuon kylän XIX vuozisuan lopun — XX vuozisuan allun rekonstrukcii .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Abramovan aittu Velikaja Niva -kyläspäi , Kuznecovan aittu Pegrema-kyläspäi , Vasiljevan taloi , Kondratjevan taloi Verhn’aja Putka -kyläspäi .
Jamka-ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suarel Jamka-kyläs , on Oniegantagavuon kylän rekonstrukcii .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Pedrun da Puavilan časounu Berežnaja-kyläspäi (vuozisuan XVIII algu — vuozisuan XIX loppu ), Käzitäluajitun obrazan časounu Vigovo-kyläspäi (XVII vuozisuan loppu — XVIII vuozisuan loppu ), aittu (Pert’akovan taloin luo ), aittu Lipovici-kyläspäi (Vičurinan taloin luo ), aittu viel Mižostrov-kyläspäi , Ber’ozkinan taloi Krasnaja sel’ga -kyläspäi , Vičurinan taloi Vigovo-kyläspäi , Levičevan taloi Ust’-Jandoma -kyläspäi , Mošnikovan taloi , Nikonovan taloi Lipovici-kyläspäi , Pert’akovan taloi Ust’-Jandoma -kyläspäi , Ponomar’ovan taloi Man’šino-kyläspäi , kon’ušši , kumardusristu Hašezero-kyläspäi , sepän paja Južnii dvor -kyläspäi , riihi Lipovici-kyläspäi .
Priäžän karjalazet -ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau Karjalan suven Priäžän piirin liygiläzien kul’tuurua .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuaran mustomerkit : Ždanovan aittu Pelduozespäi , aittu Niiniselläspäi , riihi Lamminselläspäi , riihi Seppävuaraspäi .
Vienankarjalazet -ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau Karjalan pohjazien piirilöin kul'tuurua .
Vepsäläzet-ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau vepsäläzien kylien kul’tuurua .Ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Bel’ajevan aittu Metvejevanselläspäi , aittu Seppävuaraspäi , Foškinan kyly Kaskez-kyläspäi .
Puudogan ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau vähäluguzien Puudogan kylien kul’tuurua .Ozastoh kuulutah puuhizen arhitekturan mustomerkit : Belošejevan aittu Belošejeva-kyläspäi , Grišinan aittu Kubovskaja-kyläspäi , Pahomovan aittu Ostrov-Zarečje -kyläspäi , Bel’ajevan taloi Kubovskaja-kyläspäi , Butinan taloi P’alozero-kyläspäi , Potaševan taloi P’al’ma-kyläspäi .
Kondupohjan ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto Kižin suarel ozuttau karjalazien da vepsäläzien kylien kul’tuurua .
Spuasan časounu Kavgora-kyläspäi on nostettu XVIII vuozisuan toizel puoliškol — XIX vuozisuan enzimäzel puoliškol Karjalan Kondupohjan piirin Kavgora-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Ždanovan aittu Šoutjärvespäi , Sem’onovan aittu Harakkumäin kyläspäi .
Kižskoje ožerelje -ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Kižin suaren ymbäristöl , rinnal olijoil suariloil Bol’šoje Kilemeckoje , Volkostrov , Jeglov da Oniegantagavuon nimen mannerozal .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Markovan taloi Mal’kovo-kyläs , Serih-taloi Dudnikovo-kyläs , tuulimelliččy Tolvujan kyläspäi Seredka-kyläs .
Petroskoin ozasto
Muzei-zapovedniekan ozutteluozasto on Petroskoin histouriellizes ozas "Vahnu linnu ", sidä ruvettih luadimah vuozinnu 1970 sie , linnan keksukses .
Ližäkse ozastoh kuulutah puuhizen arhitektuuran mustomerkit : Lazarevan taloi (XX vuozisuan algu , nygöi muzein kirjasto ), Kučevskoin mečänhoidajan taloi (vuozi 1827), endizen ammattiopiston taloi .
Pokrovan kirikkö On nostettu vuozinnu 1694—1764.Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah ", kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Kižin pogostan kellojallat on nostettu vuvvennu 1863—1874 vahnoin lahonnuzien kellojalgoin sijah .Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah ", kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Kižin pogostan aijat .On nostettu vuvvennu 1800.Kuuluu UNESCON Muailman kul’tuuruperindön objektoih "Kižin pogostah ", kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Mihail Arhangelan kirikkö .On nostettu XVIII vuozisuan allus .Časounas on säilynyh lagipiälys — "taivahanmuodoine ", kudaman keskikohtas on Hristosan obrazu , а ozis — 12 trapecienmuodozet verrat — ezi-ižät .Taivahan " randoi myöte on nelli obrazua jevangelistoin simvoloin kuvienke .Ikonostuasan mualavus kuuluu XVII —XVIII vuozisadoih .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Uspen’n’an časounu .On nostettu XVII vuozisuan lopus — XVIII vuzoisuan toizel puoliškol .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Sergejevien taloi Lipovici-kyläspäi .On nostettu XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus Karhumäin piirin Lipovici-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Serginan taloi Munjärvespäi .On nostettu XIX vuozisuan toizel puoliškol Karhumäin piirin Munjärven kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Melliččy Voronii ostrov –kyläspäi .On nostettu vuozinnu 1930 Karhumäin piirin Voronii ostrov -kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Ananjevan taloi Krasnaja Sel’ga –kyläspäi .On nostettu XIX vuzoisuan lopus — XX vuozisuan allus Karhumäin piirin Krasnaja Sel’ga -kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Jakovlevan taloi Kleššoilan kyläspäi .On nostettu XIX vuozisuan lopus — XX vuozisuan allus Karjalan Priäžän piirin Kleššoilan kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Kumardusristu Čuiniemen kyläspäi .On nostettu vuvvennu 1763 Karjalan Priäžän piirin Čuiniemen kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Aittu Kokkoilan kyläspäi .On nostettu Karjalan Priäžän piirin Kokkoilan kyläs vuvvennu 1763.Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Pedrun da Puavilan časounu Nasonovščina-kyläs .On nostettu XVII vuozisuan lopus — XVIII vuzoisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Nasonovščina-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Jumaldoman časounu Korba-kyläs .On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Korba-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu federuallizen merkičyksenke .
Kirikan da Iulitan časounu Vorobji-kyläs .On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Vorobji-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Paraskeva Piätteniččän da Varlaam Hutinskoin časounu Podjel’niki-kyläs .On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Podjel’niki-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Časounu Jumaldoman obrazan nimeh Jeglovos .On nostettu XVIII vuozisuan lopus — XIX vuozisuan allus Karjalan Karhumäin piirin Jeglovo-kyläs .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Duuhan kirikkö .On nostettu vuvvennu 1894 Petroskois Gubernien zemstvon bol'ničan tyveh .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .
Ammattiopisto .XVIII vuozisuan mustomerki .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .Vuozis 2010 algajen sie on Kiži-muzein hallindo .
Ammattiopiston pajat .On nostettu vuvvennu 1913.Vuvvennu 2006 taloi annettih muzei-zapovedniekale "Kiži ".
Gubernien zemstvon bol’ničan korpussu .On nostettu XIX vuozisuan toizel puoliškol .Kul’tuuruperindön objektu alovehellizen merkičyksenke .Taloi on annettu muzei-zapovedniekale "Kiži ".
Kiži (muzei-zapovedniekku)
Livvi
New written Livvic