Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Armahien mustokse
Valentina Libertsova
Armahien mustokse
Livvi
New written Livvic
BELOMORSKAN VAL’SI
Minun muamo Natalja Matvejevna Matvejeva rodivui 1917 vuvvel , kui sanoi iče , "vallankumovuksen kätkyöh ".Se tozišeikku ainos oli ylen merkiččii hänen elaijas .Ižänmuansuvaiččemine , vastuolližus elettih joga hänen hengästykses .Syngyhieruh rodivunnuh häi loppi keskiškolan kyläs , kudai oli 30 kilometrin piäs koispäi .Eli internuatas , a kodih kävyi suksil .
Vuvvel 1937 muamo piäzi Petroskoin pedagouguyliopistoh , a 1939 vuvvel lähti ruadamah Louheh suomen kielen da literatuuran opastajannu .Hieruh jiädih nuorembat sizäret , yhten muamo otti keräle , ku vahnembil olis kebjiembi .Opastusvuvven 1941 loppiettuu , sizärekset kerävyttih omah hieruh .Jo kois tiijustettih – zavodiihes voinu .
Mama lähti iäres Louheh .Kodvazen ruadoi sie NKVD-laitokses , tarkasti dokumentoi frontan rinnal eläjil rahvahil .Vuvvennu 1941 talvikuul oli komandiruittu Belomorskah , dostalin voinan oli sie .Mama hyvin maltoi suomen kieldy , smietin , tiezi äijän , ga liigua ei sanelluh , vai puaksuh žiälöičči kuolluzii .
Mama kuului partizuanoin liikkeheh , oli Enzimäzen partizuanoin briguadan saldatannu .Loppi abuhoidajien kursit , ruadoi joukos , kudai vastai ruanittuloi da vedeli heidy linnan gospitaliloih .
Belomorskah evakuiruittih Komsomolan keskuskomitiettu .Silloi mama tuttavui enzimäzen Karjalas-suomelazen nevvostosotsialistizen tazavallan keskuskomitietan kommunistoin puolovehen toizen sekretarin Jurii Andropovanke .Sen myö tiijustimmo vai , konzu Jurii Vladimirovič rodih Piäsekretarik se .Kerran mamua kučuttih kerähmöle kerdomah mustelmii , ga häi sanoi : "Midäbo rubien sanelemah , kui myö hänenke pajatimmo da val’soi tansimmo .Häi nerokkahasti soitti balalaikal dai aiven oli joukon hengenny ".
Oli kerran moine sluučai : mama kaimai komsomol’skoin bilietän , lujah paheksi , oppi eččie .Silkeskie händy kučuttih Komsomolan komitiettah , mama meni kabiniettah , Andropov rubei kovah kyzelemäh kaimattuh niškoi .Mama duumaičči , nygöi händy työtäh iäres otr’uadaspäi , ga , vikse , häi ozuttihes moizekse ozattomakse , ga Andropov ei kestänyh , avai stolan juaššiekan da sanoi : "Ota , raz’z’ava , da enämbiä älä kaimua "!Mama kaiken ijän tarkah säilytti sidä biliettiä , a nygöi säilytämmö myö .
Olles Belomorskan tiijustajien školan kursantannu , mama oli työtty abuh partizuanoin joukole , kudai puutui kierrokseh .Häi ylen äijäl žiälöičči , gu hyö ei voidu azuo käskyy , ei vastavuttu otr’uadanke .Matkah kuulujat odva tuldih järilleh linnah , väzynyöt , nälgävyönnyöt , kylmänyöt hyö jo tiettih , ku nimil avvuttua ei voidanus .Sih šeikkah nähte kerdoi Dmitrii Gusarov Miloserdien rajan tagan-kniigas .
Mama ei suvainnuh paista voinah niškoi .Mustokset čuglahutettih händy nuoruoh : kui sellittih (neidizil oldih movvas pluat’at matrossukagluksienke da lodočka-tuflit ), mittuzii pajatettih pajoloi , tansittih tansiloi , ken oli ystävänny rinnal .Saneli Vasilii Kirillovas , kuduanke opastui yliopistos , a sit myös vastavui Belomorskas .Vasilii puutui vihaniekoin käzih , kodvan oli plenas , avvuttua hänele ei voidu .Zina Grigorjeva oli podružkannu .Mustan , mama alalleh kävyi hänen kalmale Kotkatjärves .Vuozil 1970 partizuanoin kerähmös mama vastai partizuanoin radistkan Sil’va Udal’tsovan (ukkuo myö Paaso ), hänenke ielleh jatkettih ystävytty , kirjutettih toine toizele .
Jälles voinua mama tuli Anukseh , ruadoi kul’tuuran ozastos , RONO :s , vuvvel 1948 muutti elämäh Alavozeh , ruadoi opastajannu školas , ehtyškolan johtajannu .Hyväl sanal musteli Belomorskua .Toivotti ajella sinne .
ŠOUFERI ČOMA
Tuatto rodivui vuvvel 1914 Sieksen hieruh ."Šouferi čoma rul’an tagan , 30 vuottu terväh täyttäy , midä liennöy hinhettäy , atkal on ajua yksinäh , vaigu silkeskie kiännälmyksen tagan… " – ei , sen ei Makarevič keksinyh kiännälmykseh niškoi , sen keksittih net , ket voinudorogua myöte ajajes lähettih kiännälmysty , ei tietty , rodieugo vie heijän elaijas kiännälmyksii , vai tämän tuakse jiäjäh muamo , nuorus , suvaičus .
Pavel Petrovič Bloigujev , tataine .Häi nikonzu ei andanuh mamale suuttuo voinumiehien piäle .Mama heidy puaksuh čakkaili , gu hyö , voinal olluot , toiči unohtettih , ku jo on rauhu aigu , ku akat da lapset vuotetah heis abuu da huomivuo .Tata joga kerdua sebäili händy hardielois da sanoi : "Nataša , ei sua !Hyö ollah voittajat !"Kaiken oman ijän tuatto kandoi korgien Ižänmuan puolistajan arvonimen .
Meil oli himo , gu meijän tata olis urhoi , a häi kerdoi muga , buitegu rinnal olijah hieruh kävyi .Hänen otettih 1939 vuvvel Suomen voinale , sie hyö istuttih okopois , suomelazet lendokonehet lenneltih , listovkoi lykittih , vastal olijois suomelazien okopois suomelazet paistih , gostih kučuttih , ryypätä tarittih , ammuttihgi toiči …A myö emmo voinnuh ellendiä , kuspäi hänel ollah nengomat läbinäizet ruanitukset , muuttunuot luut .Mugai emmo tiijustannus , ga ruvettih voinal olluzil andamah penzetty da hänel tarittih vie kirjuttuakseh niistiekse da suaja ližiä den’gua .Tiettäväine , vojennoi bilietty oli , oligi kirjutes voinal olendah niškoi , a vot ruanitandulippuu ei olluh .Ga sidä lippuu ei ni voinnuh olla : jälles gospitalii 1942 vuvvel häi oli komissuittu strojusluužbaspäi , sit lähti muamalluo Saratovah , tuli vojenkomuattah , komissuaru kačahtih lippuh , murči sen , lykkäi urnah da sanoi : "Voinal komissuittuloi ei ole , rubiet ajeluttamah gorkoman sekretarii .Siegi tuatto vastai Voitonpäivän .
Jälles Voinu-histourien muzein vuoh tiijustimmo gospitaliloin noumerat , kus tuatto sai liečindät , piimmö ruanoin identifikatsien , tiijustimmo , ku jalgah on mugai jiännyh oskolku voinuvuozien mustokse .
Rul’an tagan plieššipiä šouferi .Terväh häi täyttäy 70 vuottu …Konzu häi istavui ruul’an tua kse , yhtes kilometriloinke spidoumetru pyöritti hänen vuozii .Ga meil ei olluh suurembua ozua tiediä , ku meijän elaigu on kaikis parahis , vägevis da uskottavis käzis .
Armahien mustokse
Livvi
New written Livvic