Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Olʾga Smotrova. Partizuanujoukon jälgilöi myöte
Olʾga Smotrova
Partizuanujoukon jälgilöi myöte
Livvi
New written Livvic
Šoutjärven školas
ruadau voinupatriottine muzei .Suuren vuitin ezinehii muzeih niškoi hommai Šoltozerets-eččijöin joukko .
Pieneh opastuspertizeh sijoitunnuos vuvvennu 2014 perustetus muzeis pyöryžän stolan tagan pietäh patriottizii urokkoi lapsih niškoi .Ekskursiedu vedäy školan ven’an kielen da literatuuran opastai Natalja Nikolajevna Novikova .
– Täs , kaččokkua , on ezitetty Suuri Ižänmualline voinu , täs Afganistuanu da erilline voinuoperatsii . Täs ollah meijän opastujan voinusovat , häi sai surman erillizes voinuoperatsies , a hänen sovat on andanuh meile hänen muamah , algai ekskursien Natalja Nikolajevna .
Ruavon piälimäzii tarkoituksii Natalja Nikolajevnan mieles on se , ku školaspäi lähtiettyy lapset tiettäs oman roindumuan voinuhistouriedu .
Šoltozerets-eččijöin joukko kuuluu Ven’an eččoliikkeheh , sen komandierannu on Viktor R’urikovič Lonin , kuulužan vepsäläzen kul’tuuran säilyttäjän R’urik Petrovič Loninan poigu .Oman nimen eččijöin joukko on suannuh samannimizen partizuanoin joukon nimen mugah , kudaman saldatat suadih surman omua muadu puolistajes .
– Kezäl myö olemmo mečis , minun ukko sežo kuuluu eččijöin joukkoh . Kuun aloh voimmo eliä mečäs eččimäs sie voinal kuadunuzien saldatoin jiännöksii , rubei sanelemah Natalja Nikolajevna .– Kerran oli meil moine sluučai . Joukon enzimäzii eččijöi olii Jana Naumova , kudai nygöi loppiu voinu-mediekkuakadeemiedu , löydi medaljonan .Se oli azerbaidžanalazen saldatan .Hänen omahizet tuldih Karjalah Dagestuanaspäi , i myö annoimmo heile medaljonan da saldatan vešit .I sit hyö meile uskomattomua saneltih .Tämän saldatan rodn’al oli roindupäivy , häi istuu stolas , händy hyvitelläh , a häi sanou , ku häneh niškoi parahannu lahjannu olis , ku hänen pruavodied’oi löyttäs , häihäi kadoi voinal tiedämättömih .Kerras rubei soittamah koditelefon .Soitettih vojenkomuataspäi , sanottih , ku Karjalan eččijät löyttih died’oin jiännökset .Vot net omahizet kerrasgi tuldih meile , kyzyttih ozuttua kohtu , kus lövvimmö vešit .Hyö istavuttih kuopan kohtah , pandih malittuu .Sit konzu pin’oit da puarmat jo čiisto ruvettih syömäh , hyö kyzyttih , kuibo la myö täs ruammo .Saldatan poigu , starikku , oli elos , musti , kui tuattua suatettih frontale .
Natalja Novikovan sanoin mugah , eččijänny olles pidäy maltua nähtä eri merkilöi , muga Jumal avvuttau .Kummua puaksuh tulou nähtä .
– Erähän kerran piimmö eččimisruadoloi suol Mujehjärven piiris . Pidäy sanuo , ku muite vai petties nikunne emmo lähte , ezmäi myö tutkimmo arhiivumaterjualoi , kačommo kartoi , kus oldih bojut .Sit vaiku lähtemmö .Nedälin ruavoimmo sie suol – nimidä emmo löydänyh .Erähän piän kogo päivän aloh kurret muga lujah iänettih , kai korvis helizi .Sit kaksi kurgie istavui suole , a konzu myö tulimmo niidy lähembä , net nostih lendoh .I sit samazes kohtas , kus linnut istuttih , myö lövvimmö saldatoin jiännökset , sanelou Natalja Nikolajevna .
Natalja Nikolajevna ylbeilöy sidä , ku lapset muzeih tulduu Anna Lisitsinan kuvan nähtyy kerras sanotah , ku tietäh hänen .Tietähgi paikallizet lapset kuulužan podpol’šiekan Dmitrii Tučinan da hänen dovarišat .
Viizikymmen vuottu tagaperin pionierat ruvettih keriämäh materjualoi podpol’šiekkoih – Dmitrii Tučinah , Aleksandr Jegorovah , Dmitrii Gorbačovah – nähte .Al’boumu Saša Jegorovah nähte on tänäpäi ruokos Šoutjärven školamuzeis .Sil on jo piäl viijenkymmenen vuvven , sen käil luajittuloih kanzih on kerätty fotokartočkoi , käil kirjutettuloi tiedoloi da onnuako kaikis kallehin materjualu on Saša Tučinan muaman vuvvennu 1975 kirjutettu kirjaine .
– Miehityksen lopus partizuanoi ammuttih suomelazet . Hyö oldih pandu muah Metsantaga-kyläh .Vuvvennu 1970 heijän jiännökset siirrettih velleskalmah .Lapsil oli mieleh eččie Sašan omahizii .Myö lapsienke kirjutimmo Sašan muamale tiedoloi poigah nähte , häi meile vastai , kirjutti da työndi fotokartočkoi , mustelou Natalja .
Muzeis voibi pidiä käis tädä vahnua al’boumua da lugie podpol’šiekku Saša Jegorovan muaman kirjazen : "…Saša viettih suomelazien komendatuurah , sih samazeh rakendukseh , kus kaiken aijan ruadoi Saša , a vihaniekat ei smeknitty , ku häi on tiijustelii .Ečittih Tučinua da toizii tiijustelijoi , kyzelyn aigah opittih tiijustua Sašal heijän nimet , duumaittih , ku nuoruttu sanou , ga Saša kesti kai muokkuandat , ei sanonuh ni sanua .Sit vihaniekat sivottih Sašan delegäh nuoril (häi jo ei voinnuh seizuo , silmät jo oldih ummes , rožat oldih mustennuot , i händy moizennugi vie varattih vihaniekat ) i viettih händy Metsantaga-kyläh omas kois siiriči .Ei sua unohtua hänen proššaičuskačahtustu oman koin ikkunoih .Händy pandih seizomah erähäh kodih päi rožin da ruvettih ambumah kyläläzien aigah Sašua ylähembä da oigiemba da huruamba , a Saša kiändyi heih päi ryndähin da sanoi : "Pergakkua , ga yksikai myö voitammo "!Händy tuaste otettih da viettih Šoutjärveh päi .Niken ei tiedänyh Sašan iellisty ozua .Pitkien eččimizien jälles , seiččemendenny eččopäivänny muamo löydi Sašan mečäs lähäl Šoutjärven kyliä .Kai hänen rungu oli ammuttu läbi (kaikkiedah oli 17 ruanua da vie yksi oli luajittu veičel sydämes läbi ).Onnuako fašistat jo kuolluttu rungua muokattih ylen äijäl .Jalgimäzeh matkah Sašua kaimuamah tuli rahvastu kai lähikylispäigi… ".
– Joga vuottu Šeltozerets eččijöin joukko astuu sidä samastu troppua myöte , kudamua astuttih Šeltozerets-joukon partizuanat , ei ammui lövvimmö buazan , kudamua kodvan aigua ečimmö . Kaheksaskymmenes vuvves ymbäristö muuttuu , Viktor R’urikovič 20 vuottu ečči tädä kohtua , hil’l’akkazin äijän midä lövvimmö .Vahnu polvi ku lähtenöy , mustuo ku ei jättäne , sit kai unohtuu , sanou Natalja Novikova .
On kedä ylbeillä vepsäläzil lapsil , vaiku olis enämbi mostu ižänmuansuvaiččijua , kui Natalja Nikolajevna Novikova .
Partizuanujoukon jälgilöi myöte
Livvi
New written Livvic