Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Natalja Antonova. Olgah meijän musto vai elävy
Natalja Antonova
Olgah meijän musto vai elävy
Livvi
New written Livvic
Karjalazes
kyläs eläjänny olles potakoičen "Oman Muan " lugijoi luadie karjalazien tabah – ottua kalmoil keräl keinolluajittuloin kukkien tilah kuuzen varbaizii .Sil myö siästämmö luonduo dai novvammo oman rahvahan čomua da syviä perindyö .
Ies on kallehembii kirikkö-pruazniekkoi – Sroičanpäivy .Enne sidä libo jo sinä piän pravoslavnoit kävväh kalmoil , enne pruazniekkua tavoitetah kabrastua omien kalmužimat , čomendua net .Enimät rahvas kalmužimii čomendetah laukas ostettuloil keinolluajittuloil kukkazil , moine perindö on juurdumas jälgimäzien vuozikymmenien aigah juuri Ven’al .Tiedämiä enimis toizis mualois mostu perindyö ei ole .Vahnoi kukkii kalmužiman ruokkoh pannes lykimmö toppih , tilah otammo uvvet .
Nygöi oppikkuattos smeknie , kui äijy plastiekkua nämmis kukis piästyy vierettelehes kogo Ven’an muadu myö , toppien kentil !Sen plastiekan liževöikse , kudaman myö muitegi piästämmö joga päiviä : vakat , tökit , pampersat , pl’onkat , pullot , murennuot bovat da vahnat lomut ...Mil’l’onoi tonnii !Net hapatah sadoi vuozii työndäjen ilmah juaduu da rikkojen meijän tervehytty .Meijän ezi-ižät , uskon , annetah meile nevvon da juohatetah toizel ilmalpäi : kiändykkiä omah istin kul’tuurah , älgiä täppäkkiä meijän piälöi kuolluzil kukil .
Minun mugah , toven , kai putillizet uvvet aziet da suavutukset lähtietäh vahnaspäi .Konzu tiejät da hinnastat vahnoi kandurahvahien perindölöi , maltat spruaviekseh nygözel aijalgi , eliä luonnonke da oman ičenke hyväs sovus .Abrikuikkua , myö mustelemmo omii kuolluzil kukil , a iče iäneh sanommo : "Iguine musto hänel ".Eigo se ole vastukohtii ?
Ellendän sengi , ku nygöi jygei on olla ristikanzan muah pannes ilmai venkoi da laukkukukkii .Se on jo harjavundu , rahvas lujah niidy tuvvah ozuttajen omua suvaičustu kuolluttu kohti da tahtojen panna oma vuitti muahpanendudieloh .Luajitah hyvytty rouno .Sanakse , se rodih vaste jälgimäzien vuozikymmenien aigah , vägehes ličattu – ostakkua kylläl .Midä enämbän ostatto , sidä suurembua , kirkahembua da kallehembua luajimmo .Muahpannes puaksuh suuditah , kui äijy venkua da kukkua tuodih , kalmužimat täv velleh upotah niilöih .Karjalazien uskomuksien mugah , piänpohjih ei panna nimidä , ei salvata kuolluon silmien kohtua , anna piäzöy nägemäh omii .Eigo se ole viizahasti abrikuittu ?
Kuuzen varvoin käytändäl on moine sellitys .Kuuzi kazvau korgiekse da vagavakse , sen ladvu yldyy taivahah , a juuret mennäh syvästi – se on muan da taivahan välis , tämän da toizen ilman välis .Moine viestipuu .Monis karjalazis kylis , enämbäl Suvi-Karjalas , vie säilyi perindö ristikanzan muahpanendupiän katkua kuuzen oksis varbahazii da lykätä dorogal pokoiniekkumašinan jällil .Ei nareko .Rahvas uskotah , ku net ollah viehkat , kudamii myö ristikanzu nellikymmen päiviä jälles kuolendua piäzöy käymäh yölöikse omah kodih , kuni toizel muailmal hänele varustetah sijua .Sendäh äijät ket vie pietäh kois tilua kuolluoh nähte , a jälles kuuttu nedälii jo kabrastetah .
Minägi rubien uskomah , ku ottanou hozi kaksi-kolme hengie nämmä tolkuičendat piäh da vieravuu ostokukis , sit en kirjutannuh sudre .Iče minä vie vai vuvven aijan nivouse en käytä ostokukkii dai potakoičen nenga ruadamah omii .Vieravuo ostokukis , usko sinägi , ei ole jygei , tilah meile on annettu viizas ezi-ižien perindö .Se rodieu juuri sinun vuitti luonnon pellastamizeh .
Muga tervehtitäh omii
Vie ei muga ammui karjalazet pyhkittih omien kalmužimii valgiel paikkazel libo kuuzen varbahazil .Vieldetäh päiväzen mugah kolme kerdua pidäjen kahten käen vuoh paikkastu libo varboi .Muga tervehtitäh omii , annetah tiediä tulendas .Erähät käytetäh kadaivarbahazii .Varvat tännegi jätetäh toičakse , sit ei maksa tuvva uuzii .Nygöi jo harvah ken muga luadiu , muahpanendu - da mustelenduperindö ollah häviemäs .
Kalmoil talutah kalakurniekkua .Syvväh täs , palaine pannah purinlavvan piäl – se on kuolluzile ezuskohtu .Purinlauduagi nygöi harvah ken azettau kalman piäl .Ei olle sidä , sit ottakkua keräl pieni pyhkin .Panna suuruine suuh kalmoil olles on tärgei , se buito yhtehine vero on .Kalmoil dai kois ainos pom’anittih keitetyl jäičäl .Uskottih , ku sil voibi syöttiä nellikymmen kuolluttu omas heimokunnaspäi .
Kukkien tilah kuuzen varbazii
Ongi vie ylen yksinkerdaine taba pom’enie kuolluttu da andua viesti .Kalmužiman piäl ripotellah jyviä piirdäjen ristua .Riissuu sie , ozrua libo brossua .Net mennäh linduzile syödäväkse , kuduat buito vietäh viesti toizele ilmale .
Potakoičen Sroičanpäiväs algajen talumah keräl kalmoil keinolluajittuloin kukkien tilah kuuzen varbazii .Karjalazet ainos uskottih sih , ku niidy myö suau työndiä viesti toizele muailmale .Iguine musto onhäi elävy musto .
Täl päiväl on jo jygei vieravuo venkois da keinolluajittulois kukis ristikanzan muahpanendupiän .Ga yhten kerran tuoduu ei maksa tuvva uuttu ostokukkua joga tuliel kerral .Sanommo , vuvven mendyy net kai vojii kabrastua da istuttua kalmoil eläviä monivuodehistu kukkua .
Olgah meijän musto vai elävy
Livvi
New written Livvic