Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Alina Gapejeva. Sadakuuzikymmen kilometrii pellastamizeh
Alina Gapejeva
Sadakuuzikymmen kilometrii pellastamizeh
Livvi
New written Livvic
Ližman kylän
eläi Anastasija Jegorovna lapsennu oli vihaniekoin valloitetus kyläs .Häi saneli , kui voitti hirvien tavvin da mis , hänen mieles , on tovelline ilo .
LAPSUSAIJAN MUSTELMU
Karjalan Ližman kylä Priäžän lohkol on pikoi pikkaraine čöke Ven’an kartal , kui kurmičču rožal .Löydiä se pieni kyläine Pyhärven rinnal voibi Kolan juamalpäi kiändyjes da kaksi kilometrii muadorogua myöte ajajen .Ainavo nimetöi uuličču pitkin Ližmanjärvie , kaksi kymmenästy kodistu , kaivot , pellot .Jälgivuon se rodih pitkembi , ku rodih kyläh uuttu taloidu .Ku tiä on eläjiä kerras ellendät – benzopila vinguu , vavot on kynnetty .Tiä ei ole "tsivilizatsiedu ": ei ole poštua , laukkua , ei kävvä autobusat , loitokse jäi suurdu juamua myöte ajajien mašinoin jumineh .
Inomanernoloin kezämökkilöin rinnal seizotah lujat luavukkahat vahnat vie enne voinua nostetut koit , kuduat mugai himoittau ottua kamerale .
Erähän moizen koin pordahil meidy vastuau ijäkäs naine .Anastasija Jegorovna Makarova on täs kyläspäi rodužin .Tänä vuon oraskuus häi täytti 84 vuottu .Häi on sidä sugupolvie , kuduadu sanotah "voinan lapset ".
Kezäkse häi tulou Priäžäspäi omah kodih , kuduan nosti hänen tuattah sada vuottu tagaperin .Tiä suures sovukkahas perehes Nastoi kazvoigi .
– Tiä hengittiä on hoivu , da vezi on puhtas , sanou Anastasija Jegorovna .Tottugi , Ližmanjärvi on puhtahimii Priäžän piiris . Siepäi otetah vetty juodavakse kylän rahvas da rinnal eläjät pyhäjärveläzet .Nämmis vezis eletäh riäpöi , ahven da haugi .
Anastasija Jegorovna kuččuu pertih .Kois on kui ennevahnas : čupus suuri "ruskoi " päčči , seinäs rundugu , rinnal nevvostoliiton aigaine käziast’e , pertis raudahizil lujil jalloil seizotah yösijat , randoi myöte – čomat kruuževot .Kai vehkehet ollah puhtahat da lujat , rounoku niilöil ei ole sada vuottu .
VIIZI VUOTTU PÖLLÄSTYKSIS
Vuvvennu 1926 hänen tuattah ližmalaine Jegor Ivanovič Makarov toi omah vaste nostettuh taloih mučoin Marija Artjemjevan Präkän kyläspäi .Koin ižändy ruadoi lesniičestvas , Marija – Molotovan nimellizes kolhozas .Mučoi , hos hänel oligi syväinkerän taudi , sai ukolleh kymmene lastu , nelli kuoli pienete .Nastoi oli yheksäs lapsi da rodivui enne suurdu voinua , oraskuun 23. päivänny 1941.
Konzu suomelazet ruvettih eistymäh Ven’ale , ruvettih kiirehel työndämäh rahvastu evakkoh .Ližmangi rahvas kerävyttih da lähtiettih matkah .Karjalaine kylä , kymmene taloidu kerroissah tyhjeni .
Makarovien pereh lähtiettih jälgimäzenny : val’l’astettih hebo , sivottih delegäh lehmy da lähtiettih Šoutjärveh , kuspäi Onieganjärvie myöte evakkolazii työttih baržoil varuamattomih kohtih .Delegäh äijiä et pane , kuda-midä syödäviä da sobua piäle panna .Tuatto , muamo lapsi yskäs kaiken dorogan astuttih jallai .Nelli pal’l’asjalgastu maklakkua vikeldyttih delegän myödäh , nuorin vaste täytti kaksi vuottu .Nellänkymmenen kilometrin peräs tuldih Matrosan kyläh da azetuttih yökse – väzynyöt da nälgähizet .Suurdu perehty niken ai tahtonuh laskie kodih , sendäh matkalazil pidi yödyö kenenlienne kylyh kylän reunal .Vahnembat lämmitettih kylypäčči , keitettih syvvä da syödyy lapset kerras uinottih .Ližmaspäi Šoutjärvessäh – 160 kilometrii – jallai astujes pidi kaksi nedälii .Konzu Makarovat tuldih perile , tiijustettih , ku jälgimäine baržu jo lähti .Et midä rua , pidi lähtie tuaksepäi .Akku da lapset istutettih gruuzumašinah , Jegor Ivanovič hevon da lehmän kel kodih kiändyi jallai .Sih aigah kyläs jo oldih suomelazet .
– Sie , harmuas kois , oli suomelazien štuabu , ozuttau lujua taloidu oman koin ikkunas Anastasija Jegorovna .
Nygöi tuatan kois istujes häi oppiu suaja yhteh endizet mustelmat .
Voinan aigah vuvvennu 1943 pereheh rodih vie yksi lapsi .Vuvvennu 1944 perehen ižändy otettih kohendusruadoloih Leningruadan lohkole .Marija Ivanovna jäi kuvven lapsen kel .Anastasija Jegorovna oli silloi pieni , ga hyvin mustau , kui erähänny yön kodih tuldih suomelazet .Lapset jo muattih .Saldatat ruvettih mängymäh da prižmimäh Marijas piivuo .Naine pöllästyi , lähti aittah , a iče juostol meni suomelazien štuabah , rohkeni da sanoi komandieroile , midä pahua ruatah suomelazet saldatat .Piälikkö uskaldi , ku perehty enämbiä ei koskieta da pidi sanan .
Vuvvennu 1944 suomelazet perävyttih , a vie vuvven peräs kodih tuli Jegor Ivanovič .Kai pereh oli ihastuksis , ku kaikin jiädih hengih da ollah yhtes .Miehittäjien voitettuu Ližman kylän elaigu rubei luadivumah .
YKSIKAI KAZVOIMMO
– Meil ei olluh ni buaboloi , ni died’oloi .Vahnembat lapset kačottih nuorembii .Ruaduo täydyi kaikile , mustelou Anastasija Jegorovna .
Vahnembat odva voidih syöttiä arteli lastu .Voinan jälgivuozin oli jygei .Tytöt pestih astieloi , piettih puhtahuttu kois .Kerättih marjua .Brihačut luajittih halguo , kannettih vetty .Perehelleh istutettih kartohkua , kaheksan kilometrin peräh käydih heinarrele .Lähembä olijat niityt annettih kolhozniekoile , Makarovale , ku oli lesnikänny , jiädih loittovimat .Nygöi vaigei on uskuo , ku lapset pahuos pienyössäh ruattih jygiedy ruaduo .Nastoin velli kuuzivuodehizennu jo niitti heiniä , stoikku hänel oli pieni , hänen korgevus .Vihmaksizel siäl lapset käydih kalah .Sygyzyl lapset muamah kel käydih järves poikki venehel niindy kiškomah .Muamo kasardi , lapset kiškottih niindy , sit yhtes pandih veneheh .Niindy talvel sdaittih valdivole , hos maksettih sit ylen vähän .
Ližmas , kuduas oli vai kymmenäine kodii , lapset käydih omah alguškolah , kudai oli "kulakan " endizes kois .Se kodi seizou tänäpäigi .Nygözet ižändät pietäh sidä por’adnas .Sen enzimäzes kerrokses oli sportuzualu , toizes kerrokses opastajan eländyperti da kluassu nelläle opastujale enzimäzes nelländeh kluassassah .Opastettih suomekse .
– Seizon školan pordahil , varaittau minuu . Tulou opastai Värinen Jefim Saveljevič da kuččuu sydämeh , muga minä lähtin enzimäzeh kluassah , sanou Anastasija Jegorovna .
Opastuo ahker tyttö suvaičči ijän kaiken .Ližman školan loppiettuu Nastoi jatkoi opastundua Pyhärvel .Sinne pidi astuo jallai kaheksa kilometrii .Lapset elettih internuatas , suovattan da pyhänpiän oldih kois .
– Mustan kui padazes keitettih brossukuaššua špiikan kel . Söimmö rakkahal .Myö vellen kel javoimmo yhten torielkan puolekkai .Sit opastuin Priäžäs .Sinne 25 kilometrii jallai pidi astuo .
Vahnembil oli jygei eliä , palkan sai vaigu tuatto .Vaigevuksih huolimata Anastasija Jegorovna sai ammatin "zootehniekku ".Nuori spetsialistu instituutan loppiettuu oli työtty Kuujärven souhozah .Sit Nastoi muutti Louhen piirih .Kaikkiel ruadajes Anastasija Jegorovna oli vastuonalaine da hyvä ruadai .
Ga ielleh oli jygei oza lepitty – hirvei taudi .
– Sanoin ičelleni , rubien elämäh . Jo vuvven peräs kartohkua kaivoin vahnembien kel da heiniä lehmäle varustin , sanelou Anastasija Jegorovna .
Paranduhuu inehmine rubei toizin kaččomah elaigah : joga huondes algavuu hyväs mieles da parahis toivomuksis .Elaigu meni ielleh .Nastoi ruadoi Louhen piiris , sit Priäžän zvierisouhozas , rodih tytär , sit bunukku .
Vahnembat elettih hätken , kaiken aijan Nastoi tavoitti auttua heidy da olla tuvennu .
SYVÄIN KÄSKÖY KODIH
Lähes puoldusadua vuottu Anastasija Jegorovna eli Priäžäs .Ga sanou , ku joga vuottu ainos vai enämbäl vedäy kodoilu , sih huolimata , kus piirin keskikyläs lähembä ollah liäkärit , laukat da kai mugažuot .Kodoilas Anastasija Jegorovna eläy sygyzyssäh .Omas kyläs on ilmu vedrehembi da čuaju magiembi , ku on keitetty oman ikkoin ual olijan kaivon vies .Hos jälgimäzet viizi-seiččei vuottu kylä äijäl muutui , rodih movvakas .Nygöi vaigei on uskuo , ga sähköt kyläh suadih vaste vuvvennu 2020.Elektriičestvat 1990-luvul suadih diizelän vuoh : kuvven aigah huondeksel pandih ruadamah , a 11 čuasun aigah illal sammutettih .Pikkaraine kyläine , kuduas kirjoil on kaheksa hengie , ei ole tärgei valdivole .Tänne ei pie nigo školua , nigo detsaduu .
Terväh kyläh tulou Anastasija Jegorovnan susiedu – kaheksakymmenvuodehine Jelizaveta Andrejevna Stukova , kuduan kel hyö kazvettih yhtes .Hänen kodi seizou Makarovien koin rinnal .Naizil on midä mustella da mis taratella .
Pertis on valgei , ikkunas nävytäh vavot .
– Tänä vuon istutan laukat , morkouhkat , ogurčat . Ouveššii voizin ostuagi , ga myö , kyläläzet olemmo harjavunnuh omua kartohkua syömäh .Pomidoroih vägie jo ei ole .Midäbo minä teile kai nämmä kerron , joga kerdua tostavuu ijäkäs naine .
Kellebo vie sanella , ku eihäi nuorile ?Elänyöt rahvas suvaijah sanella omua elaigua , mustella endizii elettylöi .Heile himoittau , ku heidy kuunneltas da suvaittas .
Sadakuuzikymmen kilometrii pellastamizeh
Livvi
New written Livvic
–