Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Pehkonen Margarita .
Igävöičen karjalan kielen meloudiedu
Source:
Oma mua. № 22, 2025, p. 5
Pehkonen Margarita
Igävöičen karjalan kielen meloudiedu
Livvi
New written Livvic
Anuksespäi rodužin olii Moskovan valdivonyliopiston žurnalistiekan tiedokunnan opastui Darja Sokolova tutkiu karjalan kielen portensiualua Karjalas.
Moskovan valdivonyliopiston žurnalistiekan tiedokunnan toizel vuozikursil opastui Darja Sokolova tutkiu karjalan kielen roulii da potensiualua karjalan tazavallas.
– Olen Anuksespäi rodužin, buabo, died’oi da muamo hyvin maltetah karjalan kieldy. Pahakse mielekse minä en pagize karjalua muamankielenny. Opastuin sidä školas, kerdou Darja.
Mieli tutkie karjalan kieldy tuli hänele piäh enzimäzel kursil opastujes.
– Moskovas opastujes ellendin, ku igävoičen karjalan kielen meloudiedu. On igävy, ku hörö tutkie karjalua tuli vaste yliopistos olles. Opin yhtelläh kaikelleh suaha tieduo karjalan kieles. Kävyn Anukseh kaksi kerdua vuvves da pagizen kieleh nähte omahizien kel, sanou Sokolova.
Tieduo karjalan kieles, sen käytös da kehitysmahtolois opastui suau sežo verkospäi.
– Mennyt vuon tutkimuksen aihiennu oli Joukkoviestimien rouli karjalan kielen kehitykses. Kačoin Viestit Karjala- da Omin silmin -programmoi. Ližäkse kačoin karjalankielizes Oma Mua -lehtes da Oma Media -portualal jullattuloi materjualoi. Sežo sotsiuallizet mediat autettih, mustelou Sokolova.
Tänä vuon opastui tutkiu, kui karjalan kielen tila tazavallas voibi vaikuttua arbailtavien konfliktoin syttymizeh.
– Tuliel aigua tahtozin lähtie tutkimusmatkah keriämäh rahvahanrunohuttu. Toinah lähten tutkimusmatkah yhtes filolougien tiedokunnan opastujien kel.
Tutkimusruado mustoittau Sokolovale hänen kodoilas, ga se ei ole hänen ainavo mieliruado. Tavan mugah hänen päivy on täyzi tapahtumua.
– Lähten koispäi aijoi huondeksel da kiännyn järilleh vaste myöhä illal. Olen teatrutapahtumis da kinolois kerdojan telegram-kanualan piälikkö da kul’tuuruelaijas kerdojan verkosivun toimittai. Sen periä yliopiston jälles kävyn erilazih kul’tuurupidoloih, kerdou Darja.
Joudavua aigua opastujal on vähä, ga häi oppiu viettiä sidä lähäzien kel.
– Moskovalazien tuttavien kel yhtymmö tiedokilboih da kižuammo stolakižoih. Konzu omahizet Karjalas da Piiterispäi tullah minulluo, kävelemmö pihoi myöte da kävymmö Moskovan muzeiloih.
Sokolova eläy Moskovas jo tostu vuottu. Piästä opastumah Moskovan valdivonyliopistoh häi huaveili vie 15-vuodehizennu.
– Školas minuu miellytti žurnalistiekku, minä ruavoin paikallizes Olonija-lehtes. Sih huolimata 11. kluasan opastujannu olles en tiedänyh, mindäh tahton opastuo žurnalistakse libo filolougakse, mustelou Sokolova.
– Ozakse piäzin kaikis tutkindolois läbi da tulin opastumah žurnalistiekkua. Minuu miellyttäy olla tiä, sanou Darja.