Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Bronzova Aleksandra .
Mitein Leo Lankinen ta Vitalii Dobrinin käsiteltih taituo?
Source:
Oma mua. № 23, 2025, p. 6
Bronzova Aleksandra
Mitein Leo Lankinen ta Vitalii Dobrinin käsiteltih taituo?
Karelian Proper
New written karelian
Koštamukšešša avattih Karjalan anšijoitunuijen taiteilijien Vitalii Dobrininin ta Leo Lankisen näyttely. Näijen luatijien tauluja ta veššokšie voipi nähä Lapšien taitokoulušša.
Tänä vuotena taitokoulu viettäy omua 45-vuotisjuhlua. Juhlavuosi alko kahen nerokkahan taiteiijan Leo Lankisen ta Vitalii Dobrininin näyttelyštä. Vitalii F’odorovič on Leo Fomičilla nimitetyn koulun peruštaja. Šamoin hyö oltih šuurina yštävinä.
Näyttely kertou Karjalan istorijašta, šentäh kun šiinä esitetyt työt on omissettu meijän mualla. Vitalii Dobrininin luomistyö on šuorah šivottu tašavaltah, kanšallisen kulttuurin kyšymykših, eeppiseh Kalevala-runoelmah. A esitetyt Leo Lankisen veštämät muotokuvat niise piäasiešša kuvatah Karjalan eläjie.
Leo Lankinen on lahjakaš kuvanveštäjä, taitomualari ta teatteritaiteilija. Koko elämän aikana hiän eli ta ruato Karjalašša. Omissa veššetyissä muotokuvissa hiän kuvasi heimolaisie. Yksi hänen muotokuvista on Helmer Sinisaon veššoš. Lankisen viimeni työ on Šurun risti – Venäjän Federatijon enšimmäini muistopačaš, kumpani on omissettu vuosien 1939–1940 Talvišovan aikana kuatunuilla neuvoštoliittolaisilla ta šuomelaisilla šotilahilla. Muistopačaš šijottuu Pitkärannan piirissä. Näyttelyššä voipi nähä šen mallin.
Vitalii F’odorovičin naini Larisa Dobrinina niise tiesi Leo Lankisen.
– Kaččomatta 28 vuuvven ikäeroh Leo ta Vitalii oltih yštävinä. Hyö tutuššuttih, konša Vitalii tuli Taiteilijaliiton jäšenekši. Šamoin Leo oli Vitalin opaštaja ta juohattaja, hiän kerto.
Šamoin Larisa Aleksandrovna šelitti, mintäh tämä näyttely on ainutluatuni.
– Täššä esitetyistä töistä piäoša on esitetty enši kertua. Ne šäilyttih puurnuissa. Vitalii mualasi etupiäššä öljyvärilöillä, a ne ollah akvarelliluatutauluja. Nyt šaima koristua ta esittyä niitä. Hiän mualasi niitä tevokšie vuosina 1990–1994, piäasiešša Šuomešša. Šilloin hiän ušein kävi tutkimušmatoilla karjalaisie kylie myöten. Šinä aikana kylät oltih lamašša. Tutkimušmatat oltih pitkie ta oikein mielenkiintosie.
Niijen tutkimušmatkojen tuloš kuvaštu Vitalii F’odorovičin tauluissa. Niissä on eri näkokulmista kačeltavie kuvie, monipuolisie juonie, kumpasien kautti on šivottu eri aikakauvet. Voipi šeisuo taulujen ieššä ta smiettie. Šamoin näkyy, kuin taiteilija šiirty "Kalevalan" aihieh, kumpasešta tuli hänen luomistyön yksi piäaiheista.
– Onnittelen teitä kahen taiteilijan mainivon näyttelyn avajaisilla. Hyö yhissetäh meitä. Valmistuas’s’a näyttelyö halusima, jotta še ois antan tietuo, šentäh niättä, jotta tauluilla on epätavallisen pitkie kuvaukšie, kumpasissa yrittimä kertuo tevokšen istorijašta tahi šiitä, mitä taiteilija kuvasi. Internetissä on oikein vähän tietuo Leo Lankisen töistä, šitä voipi löytyä vain kirjallisuošta. Myö yrittimä kuvata töitä, kumpaset šäilytäh meilä. Meilä on veššokšien mallija, kumpasie Leo Lankisen pereh aikoinah lahjotti koululla, a alkuperäset työt ollah Petroskoin Taitomusejošša, kerto koulun johtaja Jevgenija Pellä.
Näyttely rupieu toimimah taitokoulušša šyyškuun 15. päiväh šuaten.