Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Anni Vlasova. Viestijä Piäjärven Karjalaisešta pirtistä
Anni Vlasova
Viestijä Piäjärven Karjalaisešta pirtistä
Karelian Proper
New written karelian
Jo
on tullun perintehekši viettyä Karjalan tašavallan , Venäjän ta Karjalaisien runojen päivie yhteh aikah .Tänä vuotena tapahtuma piettih 12. kešäkuuta .
Karjalaisen pirtin pihašša keräytynyitä tervehti Piäjärven neuvošton piällikkö Oksana Logutova Venäjän lipun värien puvušša , še oli hyvin mukava .
Mie , Vienan virta -šeuran johtaja Anni Vlasova kiinitin huomijuo Karjalaisien runojen päiväh .Šamoin kerroin , mitä šeuran jäšenien voimin oli luajittu vuosien mittah , alkuan Piäjärven karjalaisen šeuran peruštamisešta 30 vuotta takaperin .
Muistih jiätih šuuremmat tapahtumat näinä vuosina .Vuotena 2010 peruštima Vienan Virta -šeuran , min johtajakši tuli Marija Kundozerova .Vuosina 2016–2017 järještimä talkotyöt , kumpasien aikana puhaštima paikallista Tuhkapatunua erilaisešta ruhkašta , nyt koški tuli Piäjärven nähtävyökši ."Vienan Virran " pohjalla šaima peruštua Etnokulttuurisen keškukšen , šilläki täyty jo 10 vuotta . Keškukšen tiloissa rupesima kutomah mukavie mattoja , elvyttimä jo melko kavonnutta vanhua taituo .
Myö rupesima peluamah ta kehittämäh vanhua karjalaista kyykkä-pelie .Tapahtumissa Tuhkapatunalla ta kyykkä-aseissa alkuhpanijana oli šama Marija Kundozerova , kumpani nytki on meijän kurattori .
Meijän työššä aktivistiloina oltih Svetlana Ponomar’ova , Šanteri F’odorov , Marija Kirilina , Lidija Logutova ta monet muut .
Šen lisäkši myo vietämmä karjalan kielen kurššija , olemma yhteistyöššä paikallisen koulun ta kulttuuritalon kera .
Meijän šeura yhistäy väkie Sohjanankošešta ta Tunkutjärveštä .Šamoin meilä on yhteistyötä Kiestinkin , Louhen ta Kalevalan kera .Tällä kertua myö kuččuma ativoih Kataja-ryhmyä Vuokkiniemeštä .
Virallisien pakinojen jälkeh alko pruasniekkaohjelma .Enšin myö tavan mukah viettimä kyykkä-pelin kilpailut .Šiih ošallistu kakši joukkuo Piäjärveštä ta vierahat Vuokkiniemeštä .Voittajakši piäsi yhekšännen luokan joukko , kumpani šuoštu lähtie esiintymäh Kalevalah Uhtuon karjalaisien juhlah , ta yllättäväšti piäsi šielä toisella paikalla .
Šiitä kaikin kuunneltih Kataja-ryhmän kaunehie karjalaisie lauluja , še koristi meijän pruasniekkua .Lisäkši juhlaväki pyöri kruukašša , kummaista veti Katerina Kuranova .
Šen jälkeh šiirtymä Karjalaiseh pirttih , missä mie enšin lyhyöšti kerroin Kiestinkin (nykysen Louhen ) piirin runonlaulajista , kumpasie ei löytän Elias Lönnrot omah aikah .A heitä löyty vielä ni 40 vuotta takaperin .Paremmat niistä oltih Fetossa Nikonova Sohjanankošešta ta Anastasija Saloniemi (Tuhkina ) Tunkutjärveštä .
Mie uuvveštah esitin folkloristin Nina Lavosen Kiestinkin kanšanlauluja -kirjua ta šen uutta painošta Marija Kundozerovan toimitukšešša , lišäkši tuttavuššutin vierahie Marijan valmistamah uuteh Kiestinkin šeuvun kertomušperinnehtä -kirjah šaman teeman mukah , še miellytti kaikkie .
Šiitä kerroin Marija Kundozerovan šuoritetun Elsa Enäjärvi-Haavion Pankame käsi kätehen -kirjan kiännökšeštä , mi kumou käsitykšen , jotta runonlaulajat laulettih molommat kiät yheššä .
Vierahat Vuokkiniemeštä laulettih Kokko lenti koilliselta -hiälauluo , mi lisäsi karjalaista tunnelmua .Yllätykšenä oli Zina Kolesnikovan (10 vuotta ) joijun esityš .Joikuja vet ennein esitettih juuri Kiestinkin piirissä ta vielä vähäsen Kalevalan mailla .
Šamoin muistelima runoilijua Sergei Jakovlevie .Tuanoin piäsi ilmah hänen pitälti vuotettu Kuččuu milma Kotimua -runokokomuš , kohta järješšämmä kirjan presentatijuo .Lopukši kaikin yheššä joima čäijyö ta šöimä kalittua .
Kiitämmä kaikkie ošallistujie , erinomasešti Vuokkiniemen artistoja .Tulkua toičči !Šuuret passipot yksityisyrittäjällä Dmitrii Kabanovilla avušta artistojen tiekulujen korvaukšešša .
Toivotamma kaikilla tervehyttä , muistakkua omie juurija ta kannattakkua karjalaista kulttuurie !
Viestijä Piäjärven Karjalaisešta pirtistä
Karelian Proper
New written karelian