VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ol’ga Ogneva. Mibo nuorii Norik on?

Ol’ga Ogneva

Mibo nuorii Norik on?

Livvi
New written Livvic
Midä yhtehisty on nuoral da pikkarazel Norikjovel, kudai laskou suureh Šuojunjogeh Matrosan kyläs, tiijustammo täl kerdua.

Vuvvennu 2025 Matrosan kylä täyttäy 200 vuottu. Matrosan eläjät varustutah vuozipäiväh, kudamua ruvetah pidämäh elokuus. Hyö kerätäh tieduo oman kylän histouries, sen eläjis da ruadolois. Erähät tiijot da vahnat fotokuvat jo on pandu kaikkien kačottavakse ozutuslavvale. Sen azetettih Vahnu Matrosse-TOSan rahvas.
Täs on interesnoi fotokuva, sendäh gu täs on se paikku, kus Norikjogi laskou Šuojuh. Täs jovensuus oli hiilipolttamo da hiekkurandu, kus lapset kylbiettih kezoidu. Kai Matrosan lapset kerävyttih kezäl tänne, ozuttau vahnua fotokuvua filolougientiijon doktoru, paikannimistön tutkii Irma Mullonen. Matrosse on kylä, kus häi vietti omat lapsusvuvvet da kus nygöigi on hänen kodi.
Hiildy Norikjoven suus jo ammui ei polteta, ga hiekkurannale kezoile nygöigi kävväh lapset dai ruavahat. Kogo kylän kezoitandukohtua pietäh puhtahannu da kunnostetah. Toinah vähä ken Matrosan eläjis ajattelou, mindäh pikkarazele joguole on annettu moine nimi.
Yhtes Irma Mullozenke astummo čoman puustikon kauti Šuojun rannale, kunne rakkahal kävväh huogavumah rahvas. Pedäjikös korgiel jogirannal pädöy istuo da hengittiä veresty ilmua. Tiä voibi keittiä čuajugi, ottua kerale evästy. Alah kallivorannale voibi heittyö troppastu myö. Sinne heitymmögi kaččomah Norikjogie.
Täs on jogivirdu. Ven’akse sidä sanotah Norikjovekse, ga sen karjalankieline nimi on olluh Nuorik. Da tämä Matrossehäi on vahnu lyydiläine kylä. Joven nimen juuret ollah lyydin kieles. Ku kaččonemmo tuone, ga minun sellän tagan on uindurandu, hiekkurandu da sen reunas tämän Norikjoven suu, sanelou Irma Mullonen. Se laskou täh Šuojuh. Misbo se on suannuh oman nimen?
Hos enzi kačahtuksel Norik- libo Nuorik -nimi on ihan oudo da ellendämätöi, ga vastavus ylen helpol löydyy ymbäristös, luonnos. Sellittäy Irma Mullonen:
Juuri täs paikas, kus myö nygöi seizommo, on kallivoniemi, kudai menöy jogeh.
Täs niemes lähtöy jogeh, vedeh kaidu vien alaine madalikko. Se on ylen pitky, jatkuu ihan tuone Norikjoven suussah.
Juuri täs madalikos, karjalankielizes nuoru-sanas jogi on suannuh oman nimen. Sendäh gu nuoru lyydikse libo karjalakse on moine kaidu hiekku- libo kivimadalikko, kudai kaijannu junonnu menöy vedeh da jatkuu vien al. Lapsusvuozis mustan, konzu uidelimmo sie rannas, ga ainos opimmo piästä tänne madalikole. Konzu seizatuimmo sie, ga vetty oli vai polvessah, hos tiä on aiga syvä randu. Tämä on olluh merkilline luondo-ominažus, kudamas on tulluh joven nimi.
Sana nuoru on tuttavu kaikile, ga vai vähä ken meis tiedäy, gu nuoru ei ole vai se, mil sivotah. Nuoru libo n’uoru karjalakse, kačo, on vie kaidu vien alaine madalikko, kudai jatkau niendy libo suaren n’okkua. Vie nuorakse libo n’uorakse sanotah kaidua pitkiä muapalua da kaidua pitkiä muapalstua libo vezivirdua. Nuoru da N’uoru -paikannimie on muijalgi Karjalas. Paikannimistön tutkii Denis Kuz’min on pannuh net "Karjalazen rahvahan muantiedoterminöin sanakniigah".
Norikjoven nimi voibi nähtä Matrosas nimilaudazis. Eräs uuličču tämän joven rinnal on nimitetty Nuorikan mugah. Toinah konzutahto kyläs suau nähtä kirjutetunnu vahnu karjalaine joven nimigi. Da ei vai Matrosas. Norikjoven mugah on suannuh oman nimen eräs uuzi uuličču Petroskoilgi. Se on Drevl’ankal.