VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ol’ga Ogneva. Kezäsv’atkat piettih Korzas

Ol’ga Ogneva

Kezäsv’atkat piettih Korzas

Livvi
New written Livvic
Čoma vessel kezäpruazniekku keräi suuren joukon rahvastu ennevahnallizeh karjalazeh Korzah.

Tänä pyhänpiän jo viijes kerdu sie piettih Viändöidy.
Muga karjalazet sanotah Iivanan da Pedrunpäivän välisty aigua, kudai on juuri täl nedälil. Näminny päivin kuvatah kylyvastoi da nostetah lembie neidizil da brihoil. Sikse pruazniekas kylbiettihesgi vastoil täytty vägie, vai lehtet lennettih čurah-toizeh.
Pruazniekkah tuli pajattajua da tansijua Anuksenlinnas, Petroskoil, Jessoilas, Veškelyksespäi. Bes’odaine-pajojoukko Čalnaspäi ilaškoitti kaččojii karjalazil pajoloil.
Minä Korzas olen ezmäizen kerran nengomal pruazniekal. Minul se on mieldy myö. Ylen äijy on täs midä ostua. I lapsil, i suurembil, kiitti pruazniekkua "Bes’odazen" pajattai Jevdokija Berezina.
Rahvastu käziruadojarmankal oli kui kudžoidu kudžoimättähäs. Muasterit tarittih eri luaduu käziruadoazutestu. Nuožarveläzet emändät ozutettih, kui pastetah keitinpiiraidu.
Yös en muannuh, pastoin. Šipainiekkua da keitinpiiraidu zuaharinke. Pikoivähäine vai jäi, kai ostettih, löyhki jessoil’ču Tatjana Ignat’kova.
Pruazniekkurahvas käydih kaččomah Korzan muzeidu, kunne on kerätty ennevahnallistu ruadobrujua, ast’ettu, pertilomuu, kaikkie, midä enne oli joga karjalazes talois. Pihal Siämärven palitru -plenerah yhtynyöt taidokuvailijat ymbäri Ven’ua ozutettih, midä ehtittih piirdiä kymmenen päivän aigah Siämärven čupul.
Karjalazet kylät, luondo nikedä ei jätetä viluverellizekse. Puhtas ilmu, hyvät rahvas, kaunis randu. Da puuhine arhitektuuru, kudamua myö ihailemmo. Hyvä, ku nenne koit seizotah tännesäh, sanoi taidokuvailii Piiterispäi Svetlana Varfolomejeva.
Juuri ennevahnallizien kodiloin periä, enimät kudamis ollah liygiläzien puuarhitektuuran mustomerkit, Korzua sanotah histouriellizekse kyläkse. Sadavuodizis kodilois ollah tännesäh lämmät päčit, tuatan tapokselpäi lähtenyöt lapset ei unohteta kodimuadu dai uvvet ižändät vardoijah da kaitah vahnoi taloloi.
Viändöi enne oli rouno pieni hengähtyskeski heinargie vaste, kudai alagavui Pedrunpäiväs. Mugai nygöi vahnoi taboi noudajen, Korzas rahvas hengästyttih vähäzen kezäkiirehis. Kezäsydämelhäi pidäy ruadua täytty vägie talveh varoin.