Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina MIRONOVA. Noviinat Ižänmuallizeh voinah näh
Valentina MIRONOVA
Noviinat Ižänmuallizeh voinah näh
Livvi
New written Livvic
Karjalazien
perindöllizien runoloin rinnal Karjalas 1930-luvus algajen runonpajattajat ruvettih keksimäh uuzii tevoksii , kudamile tutkijat pandih noviinat-nimen .Noviinois kerrottih muan histouries , ezimerkikse , vallankumovukses , rahvahienvälizes voinas , kolhoozoin perustamizes , tundiettulois histouriellizis urholois da herrois .Suuri vuitti noviinoi oli omistettu Talvivoinale da Ižänmuallizele voinale , niilöin kauti myö tiijustammo , kui rahvas puolisti omua muadu da mittumii urhotegoloi oli ruattu jygielöil vuozil .
Ezmäzet noviinat ilmestyttih vuvvennu 1941, vie Talvivoinan aigua .Silloi suuret torat mendih kogo Karjalan alovehel .Tiedokeskuksen Tiijollizes arhiivas on kaikkiedah kaksi tekstua .Sepittäjänny oldih tundietut pajattajat , kudualoin repertuaras oli jo ennepäi semmoizii uuzii tevoksii .Vienankarjalaine runonpajattai Kirilä Haurinen omas noviinas oppiu sellittiä Talvivoinan syydy :
Alkohan šiitä ampumahan ,
Šortamah sovetskii valtua ,
Kavottamah nimen Karjalalta .
(Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus , f .1, op .2, k .24. Kirjutti О .Gordejeva , vuozi 1941.)
Sit jälles häi kerdou voinudorogoin da silloin luajindas :
Šuatto autoja šatoja ,
Miehie monie tuhanšie ,
Šiitäpä šuapun Šuomenki rajolla ,
Vihollisen vieri mualla . (...)
Šiinäpä šillatkin šivalsi ,
Noropaikat noššettih ,
Katattih muat koreammat .
(Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus , f .1, op .2, k .24. Kirjutti О .Gordejeva , vuozi 1941.)
Sežo suau tiijustua , mittumii torii oli Suomen puolel , ezimerkikse , Suomussalmen lähäl :
Šuavuttih hyö Šuomen mualla ,
Jopa hyö joutu Juntusrantah ,
Še oli päivä onnellini ,
Alettih aštumahan .
(Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus , f .1, op .2, k .24. Kirjutti О .Gordejeva , vuozi 1941.)
Noviinan lopus runonpajattai toivou , ku voinan jälles rajan mollembil puolil olii rahvas eläy sovus da rauhas .
Ihan toizeh luaduh Talvivoinas sanelou vie yksi vienankarjalaine runonpajattai Marija Mihejeva .Hänen tevokses enzisijal on narkoman Vorošilovan mielikuva .Poeettizeh luaduh Mihejeva kuvailou saldatoin joukkuo da heijän vehkehii :
Hevoset hopia päihi ,
Varšat kaikki vaškikenkih .
Pani vielä ilmalinnut
Ylähäkse lentämähä
Lastasi munia täyveh ,
Nepä tiettih teräkšeštä .
(Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus , f .1, op .2, k .24. On suadu poštan kauti vuvvennu 1945.)
Omas noviinas Viiborgan linnan valloitustu Mihejeva pidäy tärgienny Talvivoinan tuloksennu :
"Vei Venäjä Viipurimme ,
Voitti kallin kaupunkimme ,
Itä-Karjalan iloksi ,
Kalevalan kaupunkiksi !"
(Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus , f .1, op .2, k .24.)
Ezmäzet noviinat Ižänmuallizes voinas ilmestyttih jo voinan lopus , vuvvennu 1945, suurin vuitti – vuozinnu 1948, 1949. Pidäy mainita , ku enimyten karjalazet runonpajattajat Ižänmuallizen voinan aigua oldih evakos , hyö tuldih järilleh kodih vaikku vuvvennu 1944 kezäl libo sygyzyl .
Täh joukkoh kuulujil noviinoil oli yhtenmoine rakendeh .Tekstoin allus runonpajattajat kerrottih , kui vihaniekat tuldih meijän muale .Marija Mihejeva verdailou vihaniekkoi mustih korbivaroloih da suurih kokkoloih , fašistoin valdua — Hiijen valdah libo tundemattoman muan valdah :
Linnut lensi luotehesta ,
korpit muštat muilta mailta ,
kokko šuuri Šakšanmualta .
(М .I .Mihejeva , КЭП , № 204. S .413. On suadu poštan kauti vuvvennu 1945.)
Paraskovja Ivanovan tekstois vihaniekoin joukko oli "paganan parvi paha rahvas "; Anna Kibrojevan noviinois – "Suomen vraga levei maha ". Toiči runonpajattajat sanottih vihaniekkua Gitlerakse .
Kaikkien tevoksien keskikohtas oli kerdomus suures hiäs da lugemattomis kaimandolois .Linnat da kylät oldih bombitettu , rahvahal pidi mennä pagoh :
Gitler voinaizen avai ,
Linnaizet häi bombičči ,
Rahvahaizet hävitti .
Fašistu pahua azui ,
Sovetskoil mual vojuičči ,
Kolhozaizet levitti ,
Rahvahat kois työnytti .
Rahvas vierahal rannal
Viizi vuottu stradaičči .
(А .J .Kibrojeva , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 210. S .422. Kirjutti V .J .Jevsejev , 1949 vuozi .)
Omua muadu puolistettih "uljaat meijän urohot ", "Krasnoin armien poigazet , parembat partizuanat ". Toiči puolistajannu oli "sovetskoin muan uuzi seppy ", kudai "rauhuaijal tagoi rauduadrua ", a voinuaijal otti oružan kädeh :
Sovetskoin miän uuzi seppy ,
Ozutteli oružan .
(А .F .Nikiforova , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 208. S .420. Kirjutti V .J .Jevsejev , vuozi 1945.)
Stalin prikazan andau :
"Pangaa kai sepät pajoih !"
(P .P .Ivanova , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 213. S .425. Kirjutti V .J .Jevsejev , vuozi 1948.)
Noviinoin lopus runonpajattajat ozutetah omua toivomustu rauhuelaigah :
Järjestyy jälleh eloš ,
Jälkeh jäi jo paha aika ,
Korjuus kokonah katosi .
(М .I .Мihejeva , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 204. S .414. On suadu poštan kauti vuvvennu 1945.)
Rahvas tahtoi , ku teriämbäh tulis rauhu da kaikin voidas eliä da ruadua omal mual :
Jälles tädä voinua rahvas
Uvvessah elevyttih ,
Ku ei tulis vraga tänne ,
meidy pöllättelemäh .
(А .J .Kibrojeva , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 209. S .422.)
Erähät noviinat kerrotah Nevvostoliiton urholois , ezimerkikse , Anna Lisitsinas da Marija Melentjevas .
Vienankarjalazen runonpajattajan Tatjana Perttuzen tevokses tiijustammo nuorien neidizien urhotevos .Enzirivilöis noviinu mustoittau perindöllisty baijutuspajuo :
Miepä laulan lapšellani ,
keiltä piekšan pienelläni ,
laulanpa mie lapšen virren ,
pitemmän kuin pirtin hirren .
Laulan lapšella omalla ,
laulun laitan lainaellen ;
laulan šovasta šuuresta ,
ekä laulan , jotta taijan .
Taijan šanoja šuuria
partisaanien tevoista .
Oli miehijä monija
sekä naisia šomia .
(Т .А .Perttunen , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 206. S .415. Kirjutti P .J .Kuikka , vuozi 1949.)
Perttunen kerdou , kui 20-vuodehine Lisitsina da 18-vuodehine Melentjeva käydih vihaniekoin vallas olijale alovehele suamah tärgielöi tiedoloi . Siepäi tulduu heil pidi piästä Syväri-joves poikki , ga Lisitsina uppoi kylmäh vedeh , vaiku viizi päiviä meččiä myöte käveltyy Marija Melentjeva piäzi omien luo :
Nuori vielä tyttö-lapsi ,
Muštakulmani šoria
Toi viestijä vihollisista ,
Taisi šuatela šanomie .
Kera hyvän yštävänšä
Uitih keški šelälläki .
Vai jo voimaset väheni
Laihemmalla lapšošelta
Ualto nieli armahaisen ,
Vilu šorti šoršan šoman .
(Т .А .Perttunen , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 206. S .416. Kirjutti P .J .Kuikka , vuozi 1949.)
Perttuzen noviinu kerdou myös toizesgi Melentjevan tehtävas . Sen aigua häi puutui plenah da sie oli ammuttu .
Nuorien tyttölöin urhotego rodih tundietukse kerras , ku sih näh kirjutettih lehtih .Heijän nimet annettih uuličoile , školile , lapsienkodiloile .Kui musteli iče Tatjana Perttunen , tämän noviinan häi on sepitännyh omale ottovunukale , kuduan otti Marija Melentjevan nimellizes lapsienkois .
Anuksen čupun runonpajattai Jekaterina Gavrilova sepitti noviinan omamualazes Anastasija Zvezdinas .Vuvvennu 1942 nuori 22-vuodehine neidine opastuksen jälles oli työtty vihaniekoin vallas olijale alovehele keriämäh tärgielöi tiedoloi .Sie händy tavattih suomelazet da pandih tyrmäh .Neidisty pahoi piettih da perrettih , ga yksikai Nast’a nimidä ei sanonuh vihaniekoile , ei pettänyh omii .Händy ammuttih tuhukuun 17. päivänny vuvvennu1943 :
Suomelaine suurimaha
Tahtoi hänel kyzellä :
"Ken sinun tänne työnzi ?
Ken sinuu napraavii ?"
"Älä kyzy , älä toimita ,
Sovetskoi nuori tyttö
Kulakoile ei poddaitte !"
Kirjutti muamale kirjazen :
"Älä itke , kuldu muamo ,
Kadajikoil astutetah ,
Suomelazet ammutah !"
(J .G .Gavrilova , "Кarjalazet eeppizet pajot ", n :u 211. S .423-424. Kirjutti A .Sazonova , vuozi 1949.)
Noviinat ollah lyhyömbät perindöllizih runoloih verraten , vaiku 45-50 rivii . Pitkin tekstu on 107 rivii , perindöllizii runoloi löydyy toiči 300-rivilliziigi .Runonpajattajat käytettih noviinois kalevalalastu runomittua , parallelizmua da algusoinduu .Toiči uuzis tekstois löydyi perindöllizii rivilöi da tundiettuloi formuloi .Yhtelläh runonpajattajat puaksuh pandih noviinoih ven’an sanua .
Tundiettu runoloin tutkii Viktor Jevsejev kirjutti , gu uvvet runot pidäy sepittiä uudeh luaduh , ei sua ottua nimidä perindöllisty .Yhtelläh runonpajattajat nikui sidä ei voidu ruadua , heil lyhyös aijas pidi tiijustua da ellendiä uuttu ainehistuo .Vaiku perindölline runo oli heijän avunnu da pohjannu .Toizekse heil pidi sanella urholois da bojulois , kudualoi hyö iče ei nähty da puaksuh pahoi ellendettih .Hyö ei voidu pajattua omas gor’as , kui heil pidi tirpua nälgiä , libo eliä evakos libo okupatsies .Aijan mendyy nämmä uvvet pajot hävittih , unohtuttih , niidy tänäpäi voibi lugie kniigois libo arhiivois .Noviinoi voibi kuunneltagi , ku tutkijat kirjutettih niidy fonografan vuoh .
Noviinat Ižänmuallizeh voinah näh
Livvi
New written Livvic
"
"
"
"