VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Bronzova Aleksandra . Taipale otti vaštah vierahie

Bronzova Aleksandra

Taipale otti vaštah vierahie

Karelian Proper
New written karelian
Joka vuosi kašvau kiinnoššuš kešäpruasniekkoih. Niissä voipi šuaha tietyä vanhoista perintehistä ta tavoista šekä pityä iluo, šyyvvä makieta ruokua ta tutuštuo ihmisih.

Šemmoni kirkaš pruasniekka piettih Taipalehuuttorilla Pirttilahen kyläššä. Še lahjotti vierahilla lämpyö, luovua ilmapiirie ta pitälti vuotettuo päiväistä.

MATKA PIRTTILAHTEH
Aikani havaččeutumini šuovattahuomenekšena ta vilu vihmašiä ei voitu muuttua šuunnitelmiepruasniekka Pirttilahešša pietäh joka tapahukšešša!
Juhla piettih Gundirevien perehen šukupešän, Taipalen talon pihašša.
Taipale on loittoni čuppu Vienan Karjalašša, še yksinäisešti šeisou Kuittijärven rannalla. Kerta vuuvvešša šiih tulou vilkašta elämyä, a perintehet eläyvytäh.
Matka Pirttilahteh ei ole helppo, enšin pitäy piäššä Vuokkiniemeh, a šiitä vesiččivenehellä tahi laivalla. Laiturilla šeisou iče isäntä Leonid Gundirev, viereššä on laiva ta 14-paikkani puini veneh, kumpani oli rakennettu perintehien mukah, ka šillä voipi ašettua mouttori.
30 minuuttie vesičči ta olemma paikan piällä. Šuurešša pihašša lisäytyy pruasniekkarahvašta. Pirttilahen juhla on vanha perinneh, kumpani tuaš näytti omua viehättävyttä: ihmiset ei varattu šiän oikkuja ta tultih Taipaleh.

TANŠŠI YHISTÄY KAIKKIE
Pruasniekan šytämekši tultih tanššit.
Enši kačahukšešta ne näytetäh helpoiltaaššut etehta tuakšepäin, kiännyt, tulet uuvvella partn’orilla ta toissat uuvveštah. Ka konša rupiet liikkumah šuurešša piirissä kaikkien kera, ni olet jo toista mieltä tanššiloista.
Pruasniekan yksi ošallistujista oikein huomasi:
Monet enšin čuipotellah ta še oikein häriččöy.
Ka konša musiikki rupieu šoimah, tanšši alkau, ni tunnelma muuttuu: ankarih näköih tulou muhahukšie, ihmiset šeuruššellah ta ollah ilosie.
Tanšši pyyhkiy pois rajatei ole tärkietä ikä, eikä statussi. Erityisešti vaikie tanšši on polkka, missä musiikin joka kierroš lisyäy vauhtie. Tanššin lopušša tunnet, puitto olet juoššun marafonin, ka še väšymyš on miellyttävä ta vieläi muissuttau, kuin voimakkahat oltih meijän kantatuatot. Še keštävyš näky, konša hyö ruattih tahi piettih iluo.
Šamoin juhlašša oli lauluja karjalan kielellä, niitä laulettih Hete- ta Viena -lauluryhmät. Tuulitar-kollektiivin esityš oli lyhyt, šentäh kun tanššimah heti oli kučuttu kaččojatki. Kotvasen piäštä piirileikissä pyöri jo koko nurmikko!

KANTATUATTOJEN MEŠTARUŠ ON JÄLKELÄISIEN KÄSISSÄ
Kešäkyläpruasniekat on hyvä paikka, jotta šyventyö karjalaisien perintehelliseh elämäntapah.
Pirttilahešša šai kuot’ella vaikka mitä käsitöitä: kutuo šuojakukloja olešta ta kankahašta, perintehellisie vöitä, verkkoja. Oli muasteri-oppija, kuin liipata viikatehta ta jauhuo vil’l’ua käsikivilöillä. Šamoin kuulu karjalan kieltä ta vierahat laušuttih marjojen nimijä karjalakši.
Pruasniekašša oli vesselä ilmapiiri, ta vielä še oli hyvin makie! Stolašša oli kalakeittuo, samovuaračäijyö ta erišiämisie piiraita.
Päivän šuurin ihmeh tapahtu pruasniekan lopušša. Juhlaväjen hyvä mieli, tanššit ta laulut oltih pilvijä voimakkahammat. Vierahat ta ošallistujat ajettih pilvet pois ta pitälti vuotettu päiväni rupesi paistamahše oli kirkaš tuloš!
Pruasniekan järještäjät šanotah šuuret passipot kaikilla, ket autettih tapahtuman järještämiseššä: karjalaista Hete-folkloriyhtyvehtä, Tuulitar-tanššijoukkuo, karjalaisien kulttuurin Viena-šeurua, Koštamukšen piirin keškikirjaštuo autobuššin antamisešta šekä henkilökohtasešti Pullinen Jevgenijua ohjelman valmistamisešta.
Erikoiset passipot kaikilla ošallistujilla ta vierahilla, ket tultih ta rakkahuolla otettih ošua pruasniekkah. Kaikki še luati pituo tovellah eläväkši ta unohtumattomakši.
Tämä päivä vielä kerran muissutti, kuin tärkietä on šäilyttyä yhtevyttä juuriloih šekä arvoštua kotimuata ta šitä šeutuo, missä myö elämmä.