Texts

Nikolai Nazarov. Siämäjärven kalazavodale – 55 vuottu. 3

corpus: Journalistic texts

Source:

Oma mua. № 27, 2025, p. 6

Nikolai Nazarov

Siämäjärven kalazavodale – 55 vuottu. 3

Livvi
New written Livvic

PIDIGO MYRKYTTIÄ
MEIJÄN
JÄRVET
?
"Karelribprom" andoi
zavodale
armies
otetun
amfiibii-auton. Karahtimmos
sil
muaman
kodoilah
järvilöi
kaččomah
. Tiezin
, Hur’koilu, Pyöryjärvi, Kaskesjärvi ammui
ollah
myrkytetty
. Kaskesjärves on
vie
eläjii
, muaman
vellie
N. P. Saveljevua ei
olluh
kois
. Vastah
tuli
Okulin-t’outa. Kyzyin
: "Kuibo elättö
nygöi
? Ongo järves
kalua
?" Muga
igävästi
kačahtihes
minun
silmih
: "Kalua
on
, valgei
moine
vakkinaine
kala
, ga
pyydämäs
on
kielletty
! Sanotah
, gu
vähäzel
suolata
, sit
hyvä
magu
olis
. Minuh
niškoi
parembi
olis
omii
ahvenizii ongittua
. A
vetty
juvva
varaittau
. Buitegu
uskaldettih
herrat
kaivo
luadie
"...
Moine
igävy
mieli
rodih
. Kunnebo sit
ollah
kirjutettu
karjalazien
oigevuot
, joga
ristikanzan
oigevuot
juvva
puhtastu
vetty
da
hos
pruazniekan
aigah
syvvä
puhtastu
kalua
?! Ei
myrkytettyy "valgiedu
" kalua
... Ga
kenbo sil
aigua
kyzyi
rahvahal
, voibigo rikkuo
järvet
?!
Olihäi moine
moudu
1970-vuoziluvul joga
sĳah ripoittua
dustua, kudai
ammui
on
kielletty
muailmas
vahingon
periä
. Vie
studentannu olles
universitietas
tiezin
, ei
polihlorpinen-aine ole
äĳiä parembi
dustua. Parembi
olis
hos
"rotenon" Amerikaspäi, no
se
suuril
herroil
vikse
ozuttihes
kallehekse
. Jälles
myrkytändiä vetty
järvilöis
ei
sua
juvva
kaksi
vuottu
, a
vie
pohjan
muvas
se
kirottu
polihlorpinen säilyy kymmenii
vuozii
!
Paiči
kahtu
suurdu
Padajärvie oli
ehtitty
myrkyttiä
vie
21 järvie
! Pienien
meččylambiloin
nimilöi
en
musta
, ga
žiäli
on
putin
järvilöi
: Ahvenjärvie da
Imatjärvie Jessoilan alovehel
, Priäzän rinnal
– Čogarvie, Štekin järvie
– muaman
kylän
järvie
Hu’rkoilas jo
mainičin
, Lökköh päi
vie
Kodari ližäkse
— 79 gektuarua
, Vieljärven
alovehen
bokkujärvilöi: suuri
Nälmärvi — 1006 gektuarua
, pienet
järvet
: Kukkarvi da
Oravujärvi. Kai
pienet
Heččulan järvizet paiči
Vuohtjärvie vezĳagovol, kuduaspäi
vezi
laskeh
ei
Onieganjärveh, a
toizeh
suureh
— Luadogah
Vieljärven
kauti
. Hyvä
, gu
ei
ehtitty
myrkyttiä
Mikkelin järvie
da
Sagarvonjärvie.
Aigu
ozutti
, gu
Karjalan
järvilöin
myrkytändy oli
ihan
tolkutoi
azii
. Kahten-kolmen
vuvven
peräs
ahvenet
dai
hävvit jiävitähes
joga
järves
i
hyväl
himol
syvväh
kai
"valgiet
kalat
". Ollou
hyväs
kunnos
plotin
rauduverkon kel
, sitgi vältämättäh
sorzat
tuvvah
keviäl
mähändiä
siivilöil! A
sorzua
Nuožarven lohkol
nygöi
vuozi
vuottu
vai
liženöy
, hos
liženöygi linnalazii
mečästäjii
...

SAGARVONJÄRVI
Sagarvonjärvel on
mieldykiinnittäi
histourii
, hos
ni
yhty
sagarvuo
tiä
en
nähnyh
. Kuulin
, gu
Nuožarves 1920-luvul oli
ruadokommunu, kudai
tahtoi
Sagarvon
— se
Nuožarven bokkujärven pohjas
— luadie
niitykse
. Ojastu
myöte
kaivettih
kanuavu
, ga
ruado
rodih
liĳan jygei
, azii
hyllättih
.
Sagarvonjärven vien
zirkalo
on
328 gektuarua
. Se
on
2,5 kerdua
suurembi
Honganuan pitomniekkua, kuduan
strojindah meni
kaheksa
vuottu
da
vägitukku den’gua
. A
tämä
olis
hyvin
madal
järvi
, lämmin
, kaikkiedah
1,5 metrii
syvytty
, pohju
lagei
da
kova
, savimua
. Voibi
sanuo
"ideal’nii prud" – luonnon
pitomniekku pel’atti maimoih
niškoi
. Projektua
vuottua
pidäs
hätki
. Virii
moine
hörö
: "Gu
ollou
piästiä
sygyzyl
puolet
viet
ahvenien
kel
ojastu
myöte
läbi
rauduverkos Nuožarveh. Sit
nimikse
ei
pie
järvie
myrkyttiä
! Keviäl
voibi
piästiä
järveh
pel’atin toukkii
libo
maimazii, a
sygyzyl
net
kazvetut normassah
20 grammua
iče
lähtietäh
pagoh
– kohti
Nuožarveh! Anna
siegi kazvetah
ielleh
. Minä
kiirehel
keräin
studentoi briguadah
, ojazen
puhtastimmo
, syvendimmö
, karzimmo
pajupuut – toven
rodih
ylen
jygei
ruado
. Ičegi avvutin
labjan
da
kirvehen
kel
käzis
. I
kai
stuanivui! Ligakuul
puolet
viet
piästimmö
da
viegi ahvenistu keräimmö
viizi
konteinerua. A
minä
Petroskoispäi
sain
kovan
kirondan bumuagal
kirjutetun! Kiitändän
tilas
. Sanottih
, direktoral ei
sua
ruadua
labjan
vuoh
. Moine
rodih
abei
mieli
, ga
odva-odva en
lähtenyh
ruavospäi
...
Myöhembi
M. I
. Drozdoval piäh
tuli
ideju
täs
järves
paiči
pel’attii ližäkse
kazvattua
karpua
. Luadie
"intensifikatsii"!
I
toven
. Smietin
, kogo
Karjalas
vai
yksi
tämä
suurembis
järvilöis
putilleh
pädöy
karpal
"prudoin" tilah
. Emmo
rubie
ottamah
čottah
Veškelyksen liĳan pienii
lambiloi
, kus
sil
aigua
ahkerasti
kazvatti
karpua
tiedomies
Jurii Sem’onovič Dmitrĳenko Sevniorh:an tiedopluanan mugah
.

KARPU
– CYPRINUS CARPIO L.
Karpan
perehes
tämä
laji
on
ainavo
vakkinazis
kalois
elähtynnyh Karjalas
. En
sano
kuda
kui
elähtynnyh...
Karpua
nimitettih
"vezipočikse", kombikormua syöy-tresniu kogo
päivän
. No
tämä
on
tuodu
suvimualoispäi. Karpu
suvaiččou
lämmiä
vetty
, konzu
vien
temperatuuru sygyzyl
laskeh
6-8 gruadussissah, loppou
syondän i
maguau
syväl
pohjal
gu
kondii
toine
kogo
pitkän
talven
. Karjalas
yksikezäzet karpan
maimat
painetah
sygyzyl
vai
15-25 grammua
, suvimualois – 500 grammua
! Oppikkua
verrata
! Meĳan mual
vaiku
toizes
kezäs
kazvetah
jo
250-300 grammassah
. Sit
vai
net
pätäh laukas
myödäväkse.
Suuri
vaigevus
on
, ku
talvekse
karpat
vältämättäh
pidäy
suattua
syväh
talviprudah Honganuale. A
vie
probliemu
— talven
aigua
yksikezäzet maimat
ylen
äĳäl laihtutah
, suuri
oza
kuolou
.
Tiettäväine
, parembi
olis
istuttua
täh
Sagarvon
järveh
keviäl
suurembii
yksivuodizii karpoi
pitomniekaspäi, ga
yksikai
sygyzyl
järvi
pidäy
kuivata
pohjassah
, eiga
karpua
et
sua
käzih
. Dai
pidäy
luadie
dezinfektsii — panna
izvestii pohjan
piäl
. A
sit
jo
talven
aigua
hil’l’akkazin
pumpata
tänne
järilleh
vetty
butkin
kauti
Nuožarvespäi, enämbi
3-4 miljouonua kubometrii!..
Lyhyzesti sanuo
, ideju
mieldykiinnittäi
, ga
samal
aigua
kallis
variantu
i
täh
aigassah
ei
stuanivunnuh. Nygöi
kuulin
, järvi
on
hyllätty
, eigo pel’attii eigo karpua
, vaigu ruogoheiny hyvin
kazvau
da
sorzat
uĳeltah...