Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Alina Gapejeva. Varrastettu lapsusaigu
Alina Gapejeva
Varrastettu lapsusaigu
Livvi
New written Livvic
Evakkoh lähtendy
bombien viheldysty kuulten – Matrosan eläjän Svetlana Jakuninan eräs kirkahimii mustelmii lapsusaigah nähte .
Enne voinua hänen pereh eli Anukses .Tuatto Nikolai Timofejevič Jermolajev oli voijennoi , partiiruadai , muamo Valentina Aleksandrovna - Raznoprom-artelin buhgalterinnu .Sveta kazvoi yhtes kahten vahnemban sizärenke .
Kui voinu algavui , minä en , musta , olin vie ylen pieni , sanou , Svetlana Nikolajevna .Tunduu , ku naizel ei ole himuo mustella voinua .Voinah nähte naine tiedäy ei vaiku omis mustelmis , ga muaman sanoisgi .
Syvyskuul vuvvennu 1941 suomelazet lähettih Anuksenlinnua .Paikallizii eläjii ruvettih työndämäh evakkoh .Partiiruadajien perehii evakuiruittih enzimäzinny .
Myö jätimmö kaiken : koin , talovuon ,kaikis kallehiman – ombelusmašinan – kaivoimmo muah savus ,oman kozan-syöttäjän annoimmo susiedale da lähtimmö .Tuatto jäi linnah .
Naizet da lapset istavuttih gruuzumašinoih .Kolme piendpöllästynnytty tyttyö yhtes oman kohtuzen muamanke lähtiettih tiedämättömih Kuujärven puoleh päi .Konzu vihaniekat ruvettih , bombittamah mašinoi , net kiännyttih Petroskoih päi .Petroskois pagolazii työttih baržoil Puudogah .
Matkas muamo sai poijan ,meidy lastu rodih nelli .Kapituanu sijoitti händy lapsenke omah kajuuttah .Myö lapsen kaččojanke olimmo laivankannel da kogo matkan itkimmö .Baržoi ainos bombitettih .
Puudogaspäi nuori pereh evakuiruittih ezmäi Arhangel’skah ,sit Urualale .Čel’abinskoin alovehen .
Ol’hovka-kylän rahvas läm-mästi otettih vastah pagolazii Karjalaspäi .Hyö iče elettih nälläs , ga joga leibypalazen juattih pagolazienke .
Muamo lähti ruadamah maidozavodale .Laboratouries ruadajat naizet peitoči annettih hänele poijan syöttämizekse probirkois anualizah niškoi varustettuu maiduo .
Loitton koispäi olles naizet opittih tiijustua hos midätahto omah Karjalah nähte .Suruviesti terväh levii : puoli Karjalua da Petroskoi ollah suomelazien voiskien vallas .
Valentina Aleksandrovna kodvan aigua ei tiedänyh nimidä omas ukos .Myöhembi tiijusti , ku ukko partizuanoin joukos oli kulgenuh Karjalan suvespäi pohjaispiirilöissäh .Enämbän kahtu vuottu hänes ei olluh nimittumua tieduo ,sit jälgimäi tuli viesti – on hengis !
Vuvvennu 1943 Belomorskas toimii Karjalan halličus miäräi händy Segežan mašinoinkohenduszavodan piämehaniekakse .Vie vuvven peräs pagolazil annettih valdu tulla järilleh Karjalah Belomarskah .
Muamo hyvin ombeli .Saldatat puaksuh ombelutettih hänel voinusobii , maksettih leiväl .Belomorskas ruattih einehtavaroin punktat .Niilöis oli äijy kalua !Paiči muudu myö rubeimmo syömäh kambalua da kalanrazvua .Eliä rodih , äijiä kebjiembi .
Vuvvennu 1944 Karjal oli kogonas piästetty vihaniekas . Jermolajevat tuldih järilleh kodih .Kaikis elolois jiädih vaiku muah kaivettu "Singer " da susiedale jätetty Simka-koza .
Muaman iänen kuultuu Simka rubei bliämiččemäh hyväs mieles – tunnusti emändän .Häi meile oli maijokas , nelli litrua andoi päiväs , muheloittau Svetlana Nikolajevna .
Voinan jälles Svetal rodih vie kaksi sizärdy .Vahnembat tytöt äijän ruattih , kuni muamo da tuatto oldih ruavos : hallottih halgoloi , piettih ogrodua , hoijettih lehmiä da hanhiloi .Nälläs lapset ei oldu , ga kylläl nikonzu ei syödy .Voinuvuozien nälgy , stressu da kylmäs olemine rikottih Svetlanan tervehyön .Voimattomuksien periä puaksuh pidi olla käymättäh školah .
Kois olles pidi kaččuo kaksipiendy sizärdy da vellie .Vaigevuksih kaččomattah voinan lapset staraittih hyvin opastuo da pidiä kodiruadoloi .
Nikolai Timofejevičua , kudai sil aigua oli jo Piirikomitietan partien Enzimäzenny sekretarinnu , johtajat työttih ruadoloih Karjalan eri kohtih : Petroskoih , Anukseh , Vieljärveh , Šoutjärveh , Matrossah .
Akku da kuuzi lastu ,aiven matkattih peräh , ei ehtitty ,harjavuo yhteh kohtah , kui pidi jo muuttua toizeh .
Svetlana loppi Vieljärven školan "viidozih ", piäzi opastumah Petroskoin Meččytehnikumah .Vuvves 1959 naine eläy Matrosas . Tehnikuman loppiettuu Svetlana ruadoi parzienuitol Šuojun jovel Matrosan lohkol .Jällespäi naine oli meččyruadolois "des’atniekannu ",sie vastaigioman tulien ukon – Jakuninan Volod’an .
– Minul silloi oli 24 vuottu , igiä , mustan , kui myö Volod’anke kävyimmö kluubah .Minä panin piäle pluat’an , kudai oli jiännyh minule perindökse vahnembis sizäris da rizinkykengät , kudamat panin jalgah juuri parusinutuflien piäle .
Tottu sanuo , minul oli yksi hoikku takkine jogavuvvenaijakse ,talvekse puutan sih nahkukagluksen – roih talvitakki !
Šuoju-Viidanan lespromhozah kuulujal Južkarellesmeč čypunktal ylbeili kogo Karjal .Sie Svetlana Jakutina oli ruadanuh 38 vuottu ..Yhten kerran molodoloi palkittih hyväs ruavos sil taval ku annettih vuorotoi oigevus ostua Žiguli-mašin .Jakuninat ostettih sen da ajeltih sil mašinal pitkän eloksen .
Oli perehelgi oma koditalovus : lambahat , kanat , počit , hanhet .Abuniekoinnu oldih lapset : poigu da tytär .
Vuvvennu 1994 Svetlana Nikolajevna lähti eläkkehele .Ga huolekas taba ei andanuh eliä rauhas .Kodvan aigua naine oli Veteruanoin nevvoston piälikönny , oli Piirinevvoston deputuatannu .Svetlana Nikolajevna ainos avvutti vahnan polven rahvahale , nevvoi da kannatti heidy .
Svetlana Nikolajevna kaččelou oman perehal’bouman mustuvalgieloi fotokartočkoi .Niilöis on hänen mennyh aigu : lapsenkibu , unohtumattomat tunnot , ajattelukset mennyzih vuozih nähte .Häi ylbeillen sanelou omas poijas , tyttäres , bunukas .
Svetlana Nikolajevna eläy omas vuvvennu 1962 nostetus kois .Poigu perehinneh eläy rinnal kyläs .Muamalluo tuli elä ,mäh Petroskoispäi Valentina-tytär .Val’a äijän kerdua potakoičči muamua tulemah ičellyö Petroskoih . Muamo ainos kieldävyi .
– Midä minä rubien sie ruadamah ? Olen harjavunnuh hengittämäh kylän ilmua , suomimah lundu pihas , vedämäh halguo riel kodih da kävelemäh jogirandua pitkin .
Voitonpäivänny Svetlana Nikolajevna , hänen lapset da bu-nukat lähtietäh Voiton Puustoh , pannah kukat mustopaččahan tyveh .
Varrastettu lapsusaigu
Livvi
New written Livvic