Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Uni
Sem’onov P’otr
Uni
Livvi
New written Livvic
Vereksen
heinän hainul hengittäjes Rodile ozutahes , buite tuattah otti jälgimäi hänen iččeh kel niitule da hyö nojatah rinnai heinysuabras .Tuattah sebäi händy mužikan hiel haižujal käil da uskaldi huomei vältämättäh andua niittiä .Häi jo tagoi pajas pikkarazen stoikkazen .Hyvä on olla tuatan kel .Häi maltau ruadua joga ruavon : veistiä kirvesvarzii , siduo komšii , kohendua kuatančoi , tahkota kirvehii , terendiä stoikkii .Tuattah voibigo čuasut kohendua , voibigo sähkötulen azettua .
Ga kaikis parembah tuattah maltau kaikkie luadie puus .Rodii myö kai , midä on ymbäri , on luajittu tuatan käzil .Stola , kudamal häi murginoiččou , laučat , tubaretkat , škuapat-kondiet , sundugat-čerepahat kai ollah moizet lämmät , gu elävät .Rodin skamn'aine syöndypertis , ezimerkikse , on gu lujah jallat lattich pystänyh vuodehine häkkine .Mugai himoittau silittiä leviedy buguriččuu selgiä .Rodi täl kerdua ei kuule , kui myöhä illal tuattah tuli kodih .Kui sanotah , oraizet huavoh ei synnytä .Muamah sanelou puhtahakse kai , midä kummua tänäpäi poigu pidi .Tuattah , kui ainos , vaikkani kuundelou .Sit syöndypertispäi menöy toizeh pertih , hil'l'azeh koverdah magavosijan piäle , maltamata silittäy poijan pörhäkkyö piädy koval , gu puuhizel , pihkahizel kämmenel .Varbahuzilleh menöy iäres , särähtelijäl iänel čakkuau muamuadah :
-Opi ellendiä sinä , kanan piä , häi vie on lapsi !Lapsi !
Ylen vallanalaine muamah varustau ildastu i riidu lopeh algamattah .Mollei paistah tazal iänel siäh , heinän niitändäh da tavaroih näh , midä tuodih laukkah ei ammui .Hyö smietitäh midä vois ostua palkan suaduu .
Tuattah meččyruavos suau "suurii tuhanzii ", a muamah ei rua - heile täydyy d'engua .Jälles voinua jo meni enämbi kymmendy vuottu , ga se vie on mollembien mustos .Tuattah tirpi nälgiä Vologdan muan kolhozas ruadajes , a sen jälles torai voinal .Muamah oli Leningruadan blokuadas .Vuvvennu n'ellikymmen häi lähti sinne opastumah da mugai jäi sinne voinan loppussah .Muamah suvaiččou da maltau hyvin šuorita , a tuattah vai nagrau :
-Olis vai maha täyzi .
Häi šuorevuu imminkummin , hos kylän moudah hänel ollah uvvet mustat kengät , galife-štanit , vie piälepanematoi bostonkangahas ommeltu kost'umu da pal'to käzäröhizen lammasnahkukagluksenke .
Hyö mollei ollah moizet čomat , ga se išköy jogahizen silmäh .Muamah on pienikazvoine , vikkel , mustusilmy inehmine .Häi pidäy järielöi jugieloi kassoi piälakal rengahalleh , čomendelou kulmii da huulii .Vologdalaine mies , tuattah koskeh italialazekse-muzavu hibju , korgei kazvo , hoikat soittajan sormet , palavat mustat silmät .Häi varuau akkua toizih mužikkoih i joga heijän yhtes kluubah kävyndy lopeh riidah .Mugai eletäh nämä kaksi čomua ristikanzua , toine tostu suvaijah da vihatah , vahnan sananpolven mugah : akkua suvaiče gu omua iččie , a kičko gu parkii .
Karasinlampas tulut hubenou , lähenöy syväinyö .Tuattah loppi ildazen , čurkal istujes piästäy tabakkusavuu päčinsuuh .Muamah pezöy astieloi .Loppih pitky kezäpäivä , huondeksel pidäy nosta hämäris .
-Huomei emmo suata Rodii päiväkodih , tabakkusavun läbi silmii lipistäjen sanou tuattah .- Otan brihačun niitule , jo ammui uskaldin . Muamah ei ole vastah i tuattah vagavazeh jatkau :
-Sie häi juoksendelou , kylböy kezoidu , a väzyhyy kodvazen maguau pilveksizes kovas .
-Hyvä , hyvä , myvvittäy muamah .Hänel ei himoita työndiä poigua meččäh .Häi tundou oman viäryön lapsen ies , jo smiettiu , kui gu olis huomei händy veseldyttiä .Ga tuattah piätti omah luaduh , i häi vaikkani sobii , gu ellendi --- huomenekse häi kaimai vallan poigah .
Konzu tuli sambui heijän ikkunas , kai kylä jo ammui magai .Se oli gu uponnuh valgieh uduh , kudai nouzi Šapšu-joven suuspäi .
Brihaččuine , kuajinuhes da rahvahan proškenn'an suanuh , nägi räigien , ylen tovellizen unen .Ylen tobjat taivahallizet hevot vihmuharjoinke muassah kävelläh Šapšu-joven toizel rannal .Jogi nouzi da muuttui rannattomakse , vägeväkse , ylen läpettäjäkse räken päiväzen ual .
Joven täl rannal ylen tobju tuattah čomis paijois piäliči štanilois niittää singie , korgiedu heiniä , kebjiesti viuhkuttau jugiel stoikal .
-Älä varua nimidä !tuattah nagronke kirgai Rodile , a häi ei tiijä midä ruadua iččeh pikkarazen stoikkazenke .
-Niitä , älä kačo stoikkazen pienyöh , iče kovastiin ! kirguu tuattah .Rohkevunnuh Rodi viuhkuau pienel stoikal i mehevät heinät viertäh hänen jalgoih .Joga askelel häi viuhkuau stoikal da leikkuau heinii juurii myö , niispäi kai valgei mehu nouzou .
Ylähän taivahas ihasteleh linduine .Jovelpäi tunduu vieno tuuli , kudai tuou sälgylöin da heboččuloin helien hirnakoičendan .Iespäi läpettäy kunne lienne loittonejan tuatan ruskei paidu .Sit tuattah punaldih hänehpäi ezin .Häi tulou lähembäkse da lähembäkse - jo nävätäh hänen vagavat , muheloittajat silmät da higipizaret očal .Häi kaldavuu poijan piäle da sanou vuottamattah hil'l'al , pehmiel jänel :
– Nouze vai , nouze , veikkoine , eiga kaste kuivau !
Uni
Livvi
New written Livvic
–