Texts

Return to review | Return to list

Omskan poijat on pandu muah Karjalas

history

August 19, 2025 in 11:31 Нина Шибанова

• changed the text
  Enzimäzenny päivänny elokuudu Tuuloksen Velleskalmal Kogo Ven’an jogavuodizen pivon “Vahta pam’ati” hantuzis oli järjestetty suuri pido – kezän aloh bojuloin tilois löydynyzien voinumiehien jiännöksien muahpanendu. Tuuloksen Velleskalmu on ylen pädeväl kohtal, korgien kuuzikon rannal. Tänne voibi tulla kumardumah hierun miehile, kuduat oldih Ižänmuallizel voinal, dai urholoile, kuduat puolistettih meijän muadu 1941 vuvvel da piästettih vihaniekois 1943 vuvvel. Joga vuottu kalmua liženöy, sentäh, gu kezien aloh tiä tävvel väil ruatah eččijöin jou kotjoukot. Peldoloil, suolois, mečis vie peittyy äijy verehizien bojuloin jälgie. Voinuahäi ei sua pidiä loppietunnu, ku nikuni ei ole kunnollizesti pandu muah jälgimäine saldattu. Tänä vuon eččijöin ruadoh yhtyi 130 hengie Oms kasOmskas, Kemerovas, Čuvuašijes dai meijän Karjalaspäi. Löydyi da puutui nostua muale 23 saldatan jiännök siijiännöksii. Löydyi nellän saldatan medaljonua nimilappuzet sydämes, niilöin vuoh sai tunnustua kaksi voinumi estyvoinumiesty – Andrei Grigorjevič Nikitenko da Grigorii Jelise jevičJelisejevič Padalitsa, kudamien lähäzet perehinneh tuldih loittozes Omskaspäi piädykauti muahpanijazih. Hyö tuldih kodiarhiivois säilytettylöin fotokuvien da do kumentoinkedokumentoinke. Hyö oldih piägostinnu sinny piän, ker rottihkerrottih omahizien mustelmii. Mollembil jiädih kodih voinale lähtijes suuret perehet, nygöi net vie enämbäl kazvettih. Died’oloin jälgipäivien eländy da kuolen dukohtienkuolendukohtien lövvändy rodih kaikile suurekse ilokse, hyö kiitettih eččijöi. Jeroilan Käzitäluajitun Spuasan obrazan kirikön pappi ijerei Nikolai (Potašev) pidi panihiidan da sanoi omat mielet igäzeh elaigah da surmah nähte. Seizojat, kui voidih, pandih malittuu, ga pajattajes kaikil nostih silmih kyynälet. Pidihäi muga sattuo, gu 84 vuottu ris tittyötristittyöt ei tietty, kus suadih surman heijän omahiziet, äijät sidä ei tiijusteta nikonzu… Nygöigi, ei ammui, lövvyttih hyvin säilynyöt jiännökset ezinehienke, ga eigo medaljonua, eigo mittumiigi kirjutuksii ole – to devuttuatodevuttua nimie ei sua nikui. Medaljonat annettih omahizile, kannettih da pan dihpandih muah ruuhet, lykittih labjoil muadu, ammuttih tai vahahtaivahah, tiettäväine, ruavahat miehet, ga eččijöin keskes oli äijy nuordu, kai školas opastujua. Ylen suuri joukko tuli tänä vuon Čuvuašiespäi, sentäh, gu mulloi kezäl tiä lövvettih heijän omamualazen Mihail Igošinan sal datansaldatan medaljon, kudai suuren kunnivonke pandih ru okkohruokkoh Čuvuašien rahvahallizeh muzeih. Lapset ei varata ruadua jygiedy, heidy ihaškoit tauihaškoittau mieldykiinnittäi, pyhä da pädevy ruado, karjalai nekarjalaine luondo, puhtas Luadogan vezi, kuduas kylbietäh kezoidu jälles ruaduo. A meil on hyvä mieli, gu kaz vaukazvau kunnolline polvi, kudai, himoittas uskuo, panou muah jälgimäzen saldatan da loppou sen 80 vuottu ta gaperintagaperin voitetun voinan.

August 18, 2025 in 16:42 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: Enzimäzenny päivänny elokuudu Tuuloksen Velleskalmal Kogo Ven’an jogavuodizen pivon “Vahta pam’ati” hantuzis oli järjestetty suuri pido – kezän aloh bojuloin tilois löydynyzien voinumiehien jiännöksien muahpanendu. Tuuloksen Velleskalmu on ylen pädeväl kohtal, korgien kuuzikon rannal. Tänne voibi tulla kumardumah hierun miehile, kuduat oldih Ižänmuallizel voinal, dai urholoile, kuduat puolistettih meijän muadu 1941 vuvvel da piästettih vihaniekois 1943 vuvvel. Joga vuottu kalmua liženöy, sentäh, gu kezien aloh tiä tävvel väil ruatah eččijöin jou kot. Peldoloil, suolois, mečis vie peittyy äijy verehizien bojuloin jälgie. Voinuahäi ei sua pidiä loppietunnu, ku ni ei ole kunnollizesti pandu muah jälgimäine saldattu. Tänä vuon eččijöin ruadoh yhtyi 130 hengie Oms kas, Kemerovas, Čuvuašijes dai meijän Karjalaspäi. Löydyi da puutui nostua muale 23 saldatan jiännök sii. Löydyi nellän saldatan medaljonua nimilappuzet sydämes, niilöin vuoh sai tunnustua kaksi voinumi esty – Andrei Grigorjevič Nikitenko da Grigorii Jelise jevič Padalitsa, kudamien lähäzet perehinneh tuldih loittozes Omskaspäi piädykauti muahpanijazih. Hyö tuldih kodiarhiivois säilytettylöin fotokuvien da do kumentoinke. Hyö oldih piägostinnu sinny piän, ker rottih omahizien mustelmii. Mollembil jiädih kodih voinale lähtijes suuret perehet, nygöi net vie enämbäl kazvettih. Died’oloin jälgipäivien eländy da kuolen dukohtien lövvändy rodih kaikile suurekse ilokse, hyö kiitettih eččijöi. Jeroilan Käzitäluajitun Spuasan obrazan kirikön pappi ijerei Nikolai (Potašev) pidi panihiidan da sanoi omat mielet igäzeh elaigah da surmah nähte. Seizojat, kui voidih, pandih malittuu, ga pajattajes kaikil nostih silmih kyynälet. Pidihäi muga sattuo, gu 84 vuottu ris tittyöt ei tietty, kus suadih surman heijän omahiziet, äijät sidä ei tiijusteta nikonzu… Nygöigi, ei ammui, lövvyttih hyvin säilynyöt jiännökset ezinehienke, ga eigo medaljonua, eigo mittumiigi kirjutuksii ole – to devuttua nimie ei sua nikui. Medaljonat annettih omahizile, kannettih da pan dih muah ruuhet, lykittih labjoil muadu, ammuttih tai vahah, tiettäväine, ruavahat miehet, ga eččijöin keskes oli äijy nuordu, kai školas opastujua. Ylen suuri joukko tuli tänä vuon Čuvuašiespäi, sentäh, gu mulloi kezäl tiä lövvettih heijän omamualazen Mihail Igošinan sal datan medaljon, kudai suuren kunnivonke pandih ru okkoh Čuvuašien rahvahallizeh muzeih. Lapset ei varata ruadua jygiedy, heidy ihaškoit tau mieldykiinnittäi, pyhä da pädevy ruado, karjalai ne luondo, puhtas Luadogan vezi, kuduas kylbietäh kezoidu jälles ruaduo. A meil on hyvä mieli, gu kaz vau kunnolline polvi, kudai, himoittas uskuo, panou muah jälgimäzen saldatan da loppou sen 80 vuottu ta gaperin voitetun voinan.