VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Uljana Tikkanen. Festivalista jokahini löysi miellyttävyä

Uljana Tikkanen

Festivalista jokahini löysi miellyttävyä

Karelian Proper
New written karelian
Tykkyätkö šie kaččuo, kuin kala leikkiy vejen pinnalla ta šiitä vejellä tulou ympyröjä, tahi kuin airolta vesi tippuu?

Vienankarjalaisen elämyä ei šua kuvitella ilman kalua. Nyt kalaššukšeh on helppo käyvä. Kaupašta voit oštua mitä vain tahot kalan šuamisekši. A mitein ennein?

Festivalin luaja ohjelma
Vienaetnokulttuurikeškukšen johtaja Julija Filippova yheššä Venehjärven kylän isännän Šanteri Lesosen kera piätettih pityä festivali ta kertuo tarkemmin, mitein kalaššukšeh valmistauvuttih ta käytih ennein.

Festivalin pitämistä varoin oli kirjutettu projekti ta še voitti Pohjosen hyvyš fondin granttien kilpailušša "Alovehien luova ruato" ta šai Severstal’yhtijön kannatušta. Lyhyöššä ajašša onnistu valmistua ohjelma ta kaikki, mitä šitä varoin tarvičči, löytyä volont’orija, kuččuo muasterija ta artistoja.
Ympyrät vejellä nimen kekši Šanteri Lesonen. Vielä ne ympyrät muissutetah meilä ihmisen elämyä. Kun ihmini šyntyyše on alkupisteh, šiitä tulou hänen pereh, še on šuurempi ympyrä, a koko šuku on šuurin ympyrä. Šentäh festivalissa lisäkši oli kerrottu, mintäh on tärkietä tutkie omua šukuo. Šiitä vaštasi Tatjana Tupina, kumpani harraštau šukututkimušta, šelitti festivalin järještäjä Julija Filippova.
Festivalin ohjelma oli juattu kolmeh ošah: muasteri-oppiloissa käymini, päivällini ta konserttitanššiloineh.
Festivalin deviisinä oli "Joka nurkašša löyvät mukavua", šentäh ni kaikki muasteriopit piettih nurkissa: venehnurkka, verkkonurkka, käprynurkka, šukunurkka, ta šemmoista nurkkua oli kymmenen. Jokahisešša niistä oli muasteri, keltä šai tiijuštua "nurkan" teemašta, ta vehkehie, mitä šai kačella. Vierahilla oli kartta ta joka paikašša hiän šai merkin käynnistä. Ken keräsi kaikki merkit šai pienen lahjan, kerto festivalin järještäjä Anna Martinkijan.

Konsertti ta kruuka
Festivalih tuli yli 200 henkie Karjalan eri paikoista, Piiteristä, Moskovašta, Tveristä ta vielä muista Venäjän kaupunkiloista.
Kaikilla riitti makieta vereštä uuhhua, mih oli pantu Venehjärven ahventa ta mujehta šekä vähäsen ruškieta kalualohta. Piiraita niise oli riittäväšti. A jotta čäijyö riittäis kaikillaprojektin rajoissa oššettih 30litrani samovuara. Mieli juottua kaikki vierahat riittäväšti šitä pantih kiehuman kolme kertua.
Čäijyn jälkeh časoun’an ieššä alko konsertti. Šiinä esiinnyttih Kataja-, Viena- ta Hete ryhmät Vuokkiniemeštä ta Koštamukšešta. Enšimmäistä kertua pruasniekkah oli kučuttu Si Ma ryhmä Petroskoista. Kolme neičyttä laulau pohjoni etnofolktyylissä omie lauluja, ne annettih kuuntelijilla äijän rauhua.
Artistojen ryhmät vajehettih toini toista ta niijen numerojen välissä jokahini halukaš šai esittyä omua lauluo. Näin ohjelmah piäsi Maksim Kozlov, kumpani heliellä iänellä laulo venäläistä lauluo.
Monet laulut karjalan kielellä ollah tutut kaikilla ta ohjelman lopušša Helky kannel lauluo laulettih yheššä Kataja-, Viena- ta Hete-ryhmät šekä kaččojat, kumpaset niise tiijetäh lempilaulujen šanoja. A laulujen jälkeh alettih tanššit. On mukava, jotta festivali piettih Kanšainvälisenä kantakanšojen päivänä ta perintehen mukah šinä päivänä pietäh Kruuka-aktijuo. Näin Kruukua piettih Veneh-järveššäki, šen vetäjäkši tuli kunnivoitetuin ihminikylän isäntä Šanteri Lesonen.
Lisyän, jotta pruasniekka tuli oikein miellyttäväkši ta mie niän, jotta vierahillaki on mukava. Konša ativot käyväh kentillä, hyö tiijuššetah äijän mukavua perintehistä. On iloista, jotta niin äijä eriikäistä vierašta tuli ta kaikki on järješšetty hyvin. On kellä jatkua perintehie, korošti Aleksandr Lesonen.
Jäi vain lisätä, jotta šinä päivänä šiä niise oli ihana festivalin viettämistä varoinei ollun liijan äkie, ka šopivašti lämmin. Festivalin vierahat kiitettih järještäjie pruasniekašta ta toivottih šillä jatkuo enši vuotena.