VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Jeremejeva Jekaterina . Matku tiettömii kohtii myöte

Jeremejeva Jekaterina

Matku tiettömii kohtii myöte

Livvi
New written Livvic
Vuvvennu 2002 Denis Kuznetsov pani rattahile dielon, kudai jatkuu tässäh. Hänen piän al muastoautoloil ajajat, kuduat piästäh omil ajonevvoloil sie, kus tavallizil pienil mašinazil et päze, allettih "Karelija trofi". Vuozien 2002–2014 välis pidoh yhtyjät omil mašinoil piästih salolois da suolois läbi moizih kohtih, kunne nygöi harvah polgou ristikanzan jalgu.

Ga "Karelija trofi" on enämbi, migu kilbu, kus rahvas koitellah omii da omien ajonevvoloin voimii. Pidoloin valmistajat nareko luajitah moizii matkoi, ku suas nähtä histouriellizii kohtii da mustomerkilöi, kävve sinne, kus enne eli rahvastu, a nygöi kohizou korgei meččy.
Vuodeh 2014 "Karelija trofi" rodih kuulužakse, da sen luadijat piätettih kehittiä sidä piduo ielleh, varustettih uuzi projektu – "Transkarel’skaja trofi-ekspeditsija", kuduah kuuluttih Karjalan tazavallan da Murmanskan alovehen tiet.
Suuren pivon algu oli Anuksen piirin Tuuloksen jovensuus. Tiäpäi matku vedi Kuolan niemimuale, Hibini-mägilöile da Valgien meren rannoile.

Endizii jälgilöi myöte
Vuozien mendyy pido "elvytettih".
Tämän vuvven elokuus "tiettömyön suvaiččijat" uvvessah lähtiettih Karjalan korbiloih. Täl kerdua matku meni Vuottovuaras Oniegan tagavozeh. Pivon pani rattahile endizih matkoih yhtynyh, Mončegorskan linnan Laplandia 4x4 -kluuban piämies Anatolii Jeremejev.
Endizih vuozih verraten tämänkerdaine pido ei olluh kilvannu, kaikin ajettih yhtes auttajen toine toistu da Karjalan kaunistu luonduo ihaillen.
Matkan enzimäzenny piän Paljärven rannale kerävyttih matkuniekat Mončegorskas, Petroskois, Puudogas, Piiteris, Krasnogorskas da Moskovaspäi. Kaikin joukol lähtiettih Čuika-järvehpäi Por-kosken, Jyrkänmäin, hyllätyn Vuaččilan, Märänduksen kauti. Matkan enzimäzen päivän parembannu da vaigevimannu tapahtumannu oli Vuaččil da dorogu sinne. Iče kylä on pienel suarukkazel Vuačinjärven liidehpuoles, manderehelpäi sinne suau piästä kaidua tegopengerdy myöte. Sinne piästes higi tippui: jälles vihmoi mašinat upottih savimuah, niidy piästettih vorotoin vuoh auttajen toine tostu. Enne Vuaččilas seizoi Pyhän Miikulan časounu, kudai oli nostettu vuvvennu 1912. Sen nostamizeh 2500 rubl’ua andoi kuningas Nikolai II, dostalit den’gat kerättih paikallizet eläjät. Kyliä mainitah vuvves 1597, XX vuozisuan allus sie eli 80 eläjiä.
Vuaččilan kujozii myöte astujes nägyy, ku rahvas tänne kävväh: erähät koit ollah hyväs kunnos, nävytäh kytkietyt ogrodat, erähih vikse hyllättylöih kodiloih yövytäh kalaniekat. Hos täs kyläs ei ole alalleh eläjiä, tunduu, ku nämmä muat vietäh omah puoleh, niidy pietäh por’adnas.

Ielleh ajamah
Matkah kerävyjes myö tahtoimmo piästä Vuottovuarale, ga saimmo viestin, ku sinne ei sua piästä tulipaloloin periä.
Sendäh muutimmo maršruutan da azetuimmo päiväkse Jangojärven rannoile. Ga sinnegi piästes oli vuottamattomuttu. Aitojoves poikki luajittu sildu oli murennuh, pidi kierdiä se kohtu. Hirvakses täytimmö benzinät, sit Pyhäniemen, Elmyksen da Juustjärven kauti lähtimmö ielleh. Sidä samua tiedy ajoimmogi vuvvennu 2010. Illal piäzimmö taki Jangojärvele, se vastai meidy hil’l’ažuol. Yövyimmö sinne. Huondeksel keräimmö palatkat da lähtimmö Oniegantagavozeh päi.
Täs meijän joukko jagavui. Rohkiembat lähtiettih vahnoin kartoin tiedoloi novvaten hyllätyn Kartaši-kohtua myöte. Ga sie ollah moizet vahnat da pahat dorogat, ku perile myö emmo voinnuh piästä. Toizet lähtiettih ajamah hyviä dorogua myöte da heidy lykysti.
Meijän ies oli vie yksi hyllätty kyläPalaselgy. Sen pitkizin ajettuu myö tulimmo pellole, kudual oldih kivilouhikot, rounoku net ollah mittumantahto vahnan tsivilizatsien jiännökset. Meijän ies oli piäzemätöi kynnys: Šeičugjoves poikki luajittu da murennuh sildu. Piiterin da Murmanskan välizeh juamah suate oli kaikkiedah kaksi kilometrii. Olimmo lähäl suurdu rodogua, kuulimmo mašinoin iänen, ga pidi kiändyö tuaksepäi. GPS-laiteh ozutti, ku sidä dorogua ei ole olemas!
Juamale kiändyhyy myö lähtimmö ajamah Karhumägeh. Sie "syötimmö" omat raudahizet hevot, ostimmo evästy da lähtimmö Lahdenkyläh päi. Pitkän matkan jälles seizatuimmo Ažepniemele. Väzynyöt pilkopimies pezimmö Onieganjärves pitkän päivän pölyt da lijat.

Dorogu vedäy Oniegantagavozeh
Meijän matku jatkui Oniegantagavozen keskeh.
Enzimäine azetuskohtu oli Pol’a-kylä sijoitunnuh samannimizen järven liidehrannale. Sit kyläs seizou Pyhän Il’l’an kirikköXVII vuozisuan arhitektuuran mustomerki. Vuozinnu 1988–1990 sie piettih perustehellizet kohendusruavot. Da kirikkö endizelleh ozuttau paikallizien eläjien Jumalan uskuo da vahnoin puuseppien neruo. Ielleh matku vedi Tipinitsi-kyläh, kunne tuodih Varvoin kirikkö Jandomojärvespäi. Täh kyläh rodivui da vuodessah 1939 eli Nevvostoliiton urhoi Nikolai Rigačin, kuduan nimi on annettu Petroskoin erähäle uuličale. Ielleh oli Velikaja Guba, kuduadu enzimästy kerdua mainittih vuvvennu 1583. Konzu lienne täs kyläs seizoi Pyhän Il’l’an kirikkö, ga puuhizen lahonnuon rakenduksen sijah vuvvennu 1867 kyläläzet nostettih kivine Oleksin kirikkö. Nevvostovallan aigah kirikön kellojallat riičittih, kirikköh sijoitettih kirjasto.
Kosmozero-kyläs meidy vuotti vuvvennu 1769 nostettu Aleksandr Svirskoin kirikkö. Keskikyläs seizou piiteriläzen kauppumiehen F’odor Popovan den’gah nostettu kirikkö, kudai enziallus oli talvikirikönny. Sen rinnal oldih vuvven 1720 Uspen’n’an kezäkirikkö da vuvvennu 1830 nostetut kellojallat. Pahakse mielekse vuvvennu 1942 net palettih.
Uzkije-kyläs näimmö XVII vuozisuan Koz’man da Damianan časounan, kudai vuvvennu 2007 lähes kogonah oli riičitty, nostettu uvvessah da pyhitetty. Tämä časounu on meijän ekspeditsien merkinny da on meijän perehen histourien vuitinnu. Tämän suuren matkan luadijannu on minun died’oi, minä olen meijän ajojoukon perämies da dizaineru. Konzu vuvvennu 2011 died’oi tuli Karelija trofi -matkaspäi da ozutti minule tämän časounan kuvan, minä kerras miellyin sih da uneksin, konzu näin sen omin silmin.
Matkan lopus ihailimmo Šun’gan pogostan kylän korgevuol.

Hil’l’as da rauhas
Matkan jälgimäzenny piän huon deksel puutui kylbiekseh Oniegas.
Kalaniekat opittih ongittua, ga suadih vähän. Kaikis kirmevimät lähtiettih Ažep-suaristole kaččomah vahnua 115-vuodehistu majakkua. Siepäi nägyy ihan rajatoi Onieganjärvi da mečäl kazvoitunnuot rannat.
Illal kai kyynälet nostih silmih. Nedälin aigah net, ket vie vaste ei ammui oldih vierahat, kenen kel vaste tuttavuit, roittih lähäzet da omat. Heijän kel tulirobl’on ies lämbiimmö da pajatimmo gituaran myödäh. Yhtelläh pidi kiändyö humizijoih linnoih, polyhizile pihoile, asfal’tale. Karjalan puhtahat viet, pajot illal da omahizikse roinnuot rahvas jiäjäh mustoh. Ga net ruvetah lämmittämäh viluloil illoil da mustoittamah, ku eläjes tärgei on, ku rinnal oldas omat da uskottavat.