Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Jeremejeva Jekaterina . Matku tiettömii kohtii myöte
Jeremejeva Jekaterina
Matku tiettömii kohtii myöte
Livvi
New written Livvic
Vuvvennu
2002 Denis Kuznetsov pani rattahile dielon , kudai jatkuu tässäh .Hänen piän al muastoautoloil ajajat , kuduat piästäh omil ajonevvoloil sie , kus tavallizil pienil mašinazil et päze , allettih "Karelija trofi ".Vuozien 2002–2014 välis pidoh yhtyjät omil mašinoil piästih salolois da suolois läbi moizih kohtih , kunne nygöi harvah polgou ristikanzan jalgu .
Ga "Karelija trofi " on enämbi , migu kilbu , kus rahvas koitellah omii da omien ajonevvoloin voimii .Pidoloin valmistajat nareko luajitah moizii matkoi , ku suas nähtä histouriellizii kohtii da mustomerkilöi , kävve sinne , kus enne eli rahvastu , a nygöi kohizou korgei meččy .
Vuodeh 2014 "Karelija trofi " rodih kuulužakse , da sen luadijat piätettih kehittiä sidä piduo ielleh , varustettih uuzi projektu – "Transkarel’skaja trofi-ekspeditsija ", kuduah kuuluttih Karjalan tazavallan da Murmanskan alovehen tiet .
Suuren pivon algu oli Anuksen piirin Tuuloksen jovensuus .Tiäpäi matku vedi Kuolan niemimuale , Hibini-mägilöile da Valgien meren rannoile .
Endizii jälgilöi myöte
Vuozien mendyy pido "elvytettih ".Tämän vuvven elokuus "tiettömyön suvaiččijat " uvvessah lähtiettih Karjalan korbiloih .Täl kerdua matku meni Vuottovuaras Oniegan tagavozeh .Pivon pani rattahile endizih matkoih yhtynyh , Mončegorskan linnan Laplandia 4x4 -kluuban piämies Anatolii Jeremejev .
Endizih vuozih verraten tämänkerdaine pido ei olluh kilvannu , kaikin ajettih yhtes auttajen toine toistu da Karjalan kaunistu luonduo ihaillen .
Matkan enzimäzenny piän Paljärven rannale kerävyttih matkuniekat Mončegorskas , Petroskois , Puudogas , Piiteris , Krasnogorskas da Moskovaspäi .Kaikin joukol lähtiettih Čuika-järvehpäi Por-kosken , Jyrkänmäin , hyllätyn Vuaččilan , Märänduksen kauti .Matkan enzimäzen päivän parembannu da vaigevimannu tapahtumannu oli Vuaččil da dorogu sinne .Iče kylä on pienel suarukkazel Vuačinjärven liidehpuoles , manderehelpäi sinne suau piästä kaidua tegopengerdy myöte .Sinne piästes higi tippui : jälles vihmoi mašinat upottih savimuah , niidy piästettih vorotoin vuoh auttajen toine tostu .Enne Vuaččilas seizoi Pyhän Miikulan časounu , kudai oli nostettu vuvvennu 1912.Sen nostamizeh 2500 rubl’ua andoi kuningas Nikolai II , dostalit den’gat kerättih paikallizet eläjät .Kyliä mainitah vuvves 1597, XX vuozisuan allus sie eli 80 eläjiä .
Vuaččilan kujozii myöte astujes nägyy , ku rahvas tänne kävväh : erähät koit ollah hyväs kunnos , nävytäh kytkietyt ogrodat , erähih vikse hyllättylöih kodiloih yövytäh kalaniekat .Hos täs kyläs ei ole alalleh eläjiä , tunduu , ku nämmä muat vietäh omah puoleh , niidy pietäh por’adnas .
Ielleh ajamah
Matkah kerävyjes myö tahtoimmo piästä Vuottovuarale , ga saimmo viestin , ku sinne ei sua piästä tulipaloloin periä .Sendäh muutimmo maršruutan da azetuimmo päiväkse Jangojärven rannoile .Ga sinnegi piästes oli vuottamattomuttu .Aitojoves poikki luajittu sildu oli murennuh , pidi kierdiä se kohtu .Hirvakses täytimmö benzinät , sit Pyhäniemen , Elmyksen da Juustjärven kauti lähtimmö ielleh .Sidä samua tiedy ajoimmogi vuvvennu 2010.Illal piäzimmö taki Jangojärvele , se vastai meidy hil’l’ažuol .Yövyimmö sinne .Huondeksel keräimmö palatkat da lähtimmö Oniegantagavozeh päi .
Täs meijän joukko jagavui .Rohkiembat lähtiettih vahnoin kartoin tiedoloi novvaten hyllätyn Kartaši-kohtua myöte .Ga sie ollah moizet vahnat da pahat dorogat , ku perile myö emmo voinnuh piästä .Toizet lähtiettih ajamah hyviä dorogua myöte da heidy lykysti .
Meijän ies oli vie yksi hyllätty kylä – Palaselgy .Sen pitkizin ajettuu myö tulimmo pellole , kudual oldih kivilouhikot , rounoku net ollah mittumantahto vahnan tsivilizatsien jiännökset .Meijän ies oli piäzemätöi kynnys : Šeičugjoves poikki luajittu da murennuh sildu .Piiterin da Murmanskan välizeh juamah suate oli kaikkiedah kaksi kilometrii .Olimmo lähäl suurdu rodogua , kuulimmo mašinoin iänen , ga pidi kiändyö tuaksepäi .GPS-laiteh ozutti , ku sidä dorogua ei ole olemas !
Juamale kiändyhyy myö lähtimmö ajamah Karhumägeh .Sie "syötimmö " omat raudahizet hevot , ostimmo evästy da lähtimmö Lahdenkyläh päi .Pitkän matkan jälles seizatuimmo Ažepniemele .Väzynyöt pilkopimies pezimmö Onieganjärves pitkän päivän pölyt da lijat .
Dorogu vedäy Oniegantagavozeh
Meijän matku jatkui Oniegantagavozen keskeh .Enzimäine azetuskohtu oli Pol’a-kylä sijoitunnuh samannimizen järven liidehrannale .Sit kyläs seizou Pyhän Il’l’an kirikkö – XVII vuozisuan arhitektuuran mustomerki .Vuozinnu 1988–1990 sie piettih perustehellizet kohendusruavot .Da kirikkö endizelleh ozuttau paikallizien eläjien Jumalan uskuo da vahnoin puuseppien neruo .Ielleh matku vedi Tipinitsi-kyläh , kunne tuodih Varvoin kirikkö Jandomojärvespäi .Täh kyläh rodivui da vuodessah 1939 eli Nevvostoliiton urhoi Nikolai Rigačin , kuduan nimi on annettu Petroskoin erähäle uuličale .Ielleh oli Velikaja Guba , kuduadu enzimästy kerdua mainittih vuvvennu 1583.Konzu lienne täs kyläs seizoi Pyhän Il’l’an kirikkö , ga puuhizen lahonnuon rakenduksen sijah vuvvennu 1867 kyläläzet nostettih kivine Oleksin kirikkö .Nevvostovallan aigah kirikön kellojallat riičittih , kirikköh sijoitettih kirjasto .
Kosmozero-kyläs meidy vuotti vuvvennu 1769 nostettu Aleksandr Svirskoin kirikkö .Keskikyläs seizou piiteriläzen kauppumiehen F’odor Popovan den’gah nostettu kirikkö , kudai enziallus oli talvikirikönny .Sen rinnal oldih vuvven 1720 Uspen’n’an kezäkirikkö da vuvvennu 1830 nostetut kellojallat .Pahakse mielekse vuvvennu 1942 net palettih .
Uzkije-kyläs näimmö XVII vuozisuan Koz’man da Damianan časounan , kudai vuvvennu 2007 lähes kogonah oli riičitty , nostettu uvvessah da pyhitetty .Tämä časounu on meijän ekspeditsien merkinny da on meijän perehen histourien vuitinnu .Tämän suuren matkan luadijannu on minun died’oi , minä olen meijän ajojoukon perämies da dizaineru .Konzu vuvvennu 2011 died’oi tuli Karelija trofi -matkaspäi da ozutti minule tämän časounan kuvan , minä kerras miellyin sih da uneksin , konzu näin sen omin silmin .
Matkan lopus ihailimmo Šun’gan pogostan kylän korgevuol .
Hil’l’as da rauhas
Matkan jälgimäzenny piän huon deksel puutui kylbiekseh Oniegas .Kalaniekat opittih ongittua , ga suadih vähän .Kaikis kirmevimät lähtiettih Ažep-suaristole kaččomah vahnua 115-vuodehistu majakkua .Siepäi nägyy ihan rajatoi Onieganjärvi da mečäl kazvoitunnuot rannat .
Illal kai kyynälet nostih silmih .Nedälin aigah net , ket vie vaste ei ammui oldih vierahat , kenen kel vaste tuttavuit , roittih lähäzet da omat .Heijän kel tulirobl’on ies lämbiimmö da pajatimmo gituaran myödäh .Yhtelläh pidi kiändyö humizijoih linnoih , polyhizile pihoile , asfal’tale .Karjalan puhtahat viet , pajot illal da omahizikse roinnuot rahvas jiäjäh mustoh .Ga net ruvetah lämmittämäh viluloil illoil da mustoittamah , ku eläjes tärgei on , ku rinnal oldas omat da uskottavat .
Matku tiettömii kohtii myöte
Livvi
New written Livvic