Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Pidäy omii meččii vardoija da säilyttiä
Nadežda Mičurova
Pidäy omii meččii vardoija da säilyttiä
Livvi
New written Livvic
Syvyskuun
21. päivänny kogo Ven’al pietäh meččyalan ruadajien päiviä .
Meččy on meijän bohatus da ylbevys .Min verdu da kui kazvattua hyväluadustu meččiä , kui vardoija da säilyttiä sidä – se on meččyalan ruadajien piälimäzii da tärgevimii ruadoloi .Tämän päivän pidämizen merkičys jälgiaigua on äijäl kazvanuh , gu meččy muailmas päivy päiviä häviey .Enzikse , rahvastu muailmas liženöy da heijän tarbehih niškoi pidäy uuzii muapaikkoi .Toizekse , mečät paletah , niidy alalleh kuatah luvattah .A mi äijy on luonnon ozattomustu ...Sendäh probliemu kui säilyttiä meččiä da sen bohatuksii , tänäpäi on nossuh korgiele .Mittuine suuri merkičys on mečäl , hyvin tiedäy anukselaine Marija Išukova (Lagnina ).Marija Mihailovna 35 vuottu on ruadanuh Anukses mečänhoidajannu da inžinierannu , johti mečänkazvattamizen ruadoloi .Ezmäi häi oli Anuksen lespromhouzan meččypitomniekan johtajannu , a sit , konzu lespromhozu muutettih leshozakse , ruadoi sie da mugaže johti mečäntaimenien kazvatanduruadoloi .Marija Išukova hyvin tiedäy , kui istuttua da kazvattua hyväluadustu meččiä .
Hyvän mečän kazvattajes pidäy aigu
– Marija Mihailovna , kuspäibo rodih tämä suvaičus meččäh ?
– Ga minuu jo pienete otettih meččäh keriämäh muarjua da gribua . Tuatto meijän mečät kai da troppazet tiezi .Tuatto da muamo mečäs ruattih dai minä vikse heih kačoin .Mih harjavut da suvaičet , sidägi i ruat .Školan lopin da lähtin opastumah Petroskoin yliopistoh meččyinžinierutiedokunnale .
Meččyruado oli jygei daigi ruadua pidi äijän , sanou Marija Išukova .Meččiä Anuksen piiris silloi kazvatettih enämbi kymmendy miljonua taimendu vuvves , nygöi vai kolme-viizi miljonua kogo piiril .Kuulužu Anuksen meččy pädi joga kohtah .
– Marija Mihailovna , mibo ruadoloi oli mečän kazvatandu ?
– Meččyruado on ylen jygei , gu ket rahvas ruattaneh mečäs . Taimenet pahoi nostah .Niidy pidäy valella da kaččuo .Meil ainos oli äijy ruaduo , ruavoimmo briguadois : meččiä istutimmo , kazvatimmo , kuavoimmo , pilaimmo laudua da viegi yhtes tulipaloloi sammutimmo .Tuhat gektuarua meččiä oli , ga ruaduo taki oli .Meil oli ylen hyvä Anuksen leshozu .Kogo Nevvostoliiton mečänhoidajat ajeltih meillyö kaččomah da opastumah , kui myö ruammo .Myö kazvatimmo koivuu , pedäjiä da kuustu .Karjalastu koivuu sežo kazvatimmo .Ruadajua meil oli ylen äijy i ylen äijy tehniekkua oli .Školaniekat kai käydih avvuttamah meidy da tyrmäspäi rahvastu otimmo .Torfuu talvel varustimmo .Meile ministerstvu ylen äijäl avvutti i instituutat avvutettih .Meil oldih peredovoit tehnolougiet .Ylen äijäl druužimmo Noibrandenburganke .Minä sinne kai ajelin omien ruadajienke .Duumaičen , gu myö ruavoimmo parembi heidy .
– Marija Mihailovna , a kuibo kazvattua hyväluadustu meččiä ?
– Kai nämmä tehnolougiet minä hyvin tiijen . Siemenet kazvattua on ylen jygei .Souhozas kezäs kai kazvau , a meččy ei muga terväh kazva : pidäy kaksi-kolme vuottu vuottua , gu siemenes rodies taimen , kudai jälles voit meččäh istuttua .Siemenet pidäy hyvät kerätä .Sih niškoi parembastu puudu istutimmo .Oli moine spetsializirovannoi istutandumuapaikku meile .Keräimmö siepäi hyväluadustu käbyy da siemendy luajimmo .Käbyy keräimmö äijän .
– Konzubo käbylöi kerätäh ?
– Käbylöi kerätäh omal aijal . Sygyzyl kolme kuudu peräkkäi da sit talvel .Sulakuul jo kävyt avavutah da siemenet siepäi ruvetah pakkumah , jo ei sua kerätä .Meil oli meččysiemenien istutandumuapaikku .Kaksikymmen viizi vuottu keräimmö istutettavakse hyviä siemendy .Joga vuottu meijän taimenii otettih , kai Voulogdan da Arhangelin alovehih viettih .Meil oli kolmekymmen nelli teplitsua da kolmekymmen gektuarua meččymuapaikkua .Sie vie kolme vuottu kazvatimmo taimenii .Nygöi , tiettäväine , kazvatetah vähembi taimendu .
– Äijängo puutaimendu kazvatitto silloi ?
– Viizi miljonua taimendu kazvatimmo teplitsoih niškoi , a vie meččyučuaskoil viizi miljonua . No , kymmene-viizitostu miljonua kazvatimmo da vie myö peredovoidu tehnolougiedu käytimmö .Nygöi sežo pidäs parembua kuustu istuttua meččäh da parembua siemendy kerätä , gu meil oldas hyvät mečät .Valdivol pidäy duumaija kui kazvattua hyviä meččiä .Meččyhäi kazvau kodvan : sada vuottu pidäy kazvattua , gu olis meččytavaru .
Nygöi ruatah tostu luaduu
Vuvvennu 2007 Ven’an ekonoumiekan kehityksen ministerstvu otti käyttöh uvven Meččykoudeksan .Suuren reforman periä kogonah oli rikottu mečän käyttämizen da vardoiččemizen sistiemu .Nygöi meččy on annettu vuogruajien biznesmiehien käzih .Endizet kuulužat meččylaitokset kui lespromhozat da leshozat salvattih .Leshozois jiännyzil laitoksil jo ammui pandih uvvet nimet .Niidy muutettih alovehellizikse mečänhoidoalovehikse (lesničestvoikse )."Lesa Karelii " yhtenäine valdivolaitos , kudamas enne penziele lähtendiä ehti ruadua Marija Išukova , sežo on tulluh bankrotakse .
– Minul puutui ruadua kaikenjyttymis reformois . Rodih se aigu , konzu meijän Nevvostoliitto loppih , loppiettihes kai hierut da ruavot .Leshozat kai hävitettih , jiädih vai yhtet inspektsiet .A meilhäi suuri Anuksen leshozu oli , lesničestvat joga hierus oldih .Nygöi mečänhoidajua on ylen vähä .Mečäsgi por’adnua ei ole .Ylen on žiäli .Sen periägi minä lähtin ruavospäi .Himoittas , gu meijän valdivo duumaiččis enämbän meijän mečis .Enne Anuksen leshozas ruadoi piälimäine mečänhoidai Tamara Nikolajevna Kabanova .Häi nikelle ei andanuh parembii meččii koskie .Onnuako kaikel on oma aigu .Myö ruavoimmo nenga , a nygözet ruatah tostu luaduu .
– Marija Mihailovna , enne kabrastettihgo vahnoi , hapannuzii puuloi ?
– Kabrastettih , konzu leshozu oli , a nygöi vähembän . Olis hyvä , gu meččypaikoin vuogruajat piettäs mečäs por’adnua .Pidäy , gu meččypaikan vuogruandusobimukses net kai kohtat oldas tarkah kirjutettu .Meil ruadoi mečänhoidajannu Marija Aleksandrovna Lavrentjeva .Hänel ei olluh nimittustu opastustu .Pieneššy rubei meččyruadoh da kazvoi suurekse načal’niekakse .Häi tiezi joga kohtan mečäs , tiezi kus midä kazvau da kus midä kabrastua pidäy .Ylen hyvä naine oli , kudai ruadoi ylen hyvin .Pižin meččy oli hyvä da puhtas .A nygöi , pahakse mieldy , meččii kaikkiel kuatah , a enne parembii meččii ei annettu kuadua .
– Kuibo duumaičetto , mittuine on karjalazil mečil tulii aigu ?
– Minä duumaičen , gu kai roih hyvin . Meččiä yksikai ruvetah kazvattamah , i minä duumaičen , gu mečäs konzutahto roih por’adnu .Jo ammuzis aijoispäi meččiä kazvatettih da hoijettih .Mečäs tulou ylen äijy jengua .Olis hyvä , gu hos vähäine nämmis jengois menis piirin b’udžiettah .Meččiä on vie äijy da meijän nuoret voidas eliä parembi mečän vuoh .Pidäs Karjalal omii meččii vardoija da säilyttiä .Elos Karjalas vois olla parembi , gu meččylaitokset kuuluttas valdivole .
Kaikin tavoitettih hyvin ruadua
Marija Išukova jo ammui on penziel , yhtelläh häi ainos atkaloiččeh omua ruaduo .Marija Mihailovna puaksuh mustelou endizii ruadovuozii Anuksen leshozas da omii ruadajii .
– Konzu minä tänne ruadoh tulin , kai rahvas oldih loppiettu yliopiston . Muudu spetsialistua ei otettu ruadamah Anuksen lespromhouzah .Minunke ruadoi äijy rahvastu , kudamat toven suvaittih omua meččyruaduo .Kaikile heile passibo , kaikkii minä mustan da suvaičen .Anna hyö kodvan eletäh da mustetah , kui myö hyvin elimmö da ruavoimmo , kui avvutimmo toine tostu .Tahtozin , gu Anukses elos olis parembi da gu nuoret ei ajettas toizih linnoih leivän peräh .
Pidäy omii meččii vardoija da säilyttiä
Livvi
New written Livvic
–
Dubitskaya, Olga
Надо свои леса охранять и сохранять
Russian
–