VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Olʾga Smotrova. Kumardumah saldatoile Valgo-Ven’ale

Olʾga Smotrova

Kumardumah saldatoile Valgo-Ven’ale

Livvi
New written Livvic
Valgo-Ven’al tänäpäigi herkäh kaitah Suuren Ižänmuallizen voinan histouriedu, bojulois kuadunuzien saldatoin mustuo.

Hirvies voinas kiini olijat kohtat roittihes suurikse turistukohtikse Valgo-Ven’al. Mennyöl kezäl minä enzikerdua olin Valgo-Ven’al. Enzimäine kohtu, kunne azetuimmo, oli Minsk. Toizennu huogavopaikannu oli Brest.
Liikkuo Minskua myöte on hyvä mašinal, ga čukelduaksen Valgo-Ven’an piälinnan elokseh voibi jallai käveltes libo metros ajajes. Minskan metro ei ole syvä, sinne helpoh piäzet, lippu maksau 1 Br. Kuni seizoimmo da šeikuičimmo, mittumah metropoujezdah istavuo, meijän luokse tuli naine da kyzyi, kunnebo meile pidäy. Sanoi: "Läkkiä minun peräh". Vagonas naine nevvoi: "Vältämättäh käygiä Vasilki-kafeeh da Voiton parkah".

Voinan elävii jälgilöi Minskas
Muzei-parkukompleksu "Pobeda" – moine virralline nimi on Minskan Voiton parkal.
Parku sai allun, konzu Svisloč-jovele nostettih dambu, da rodih Komsomol’skoje-järvi. Järven avajazet tahtottih pidiä kezäkuun 22. päivänny 1941. Ga voinu katkai pruazniekan. Parku avavui kerras voinan jälles vuvvennu 1945. Sit aijas se kehityi da suureni, vedäy omah puoleh minskalazii da turistoi.
Parkan alovehel kalastetah, ajellah laivoil, lapset da vahnembat ajellah polgupyöril da patkulavvoil, on kižuandukohtu pienile lapsile, parkas pietäh konsertoi da eri pidoloi.
Parkan piäkohtannu on Valgo-Ven’an Ižänmuallizen voinan histourien muzei Minskas. Lippu maksau 40 Br, ekskursii pidäy ostua ližäkse. Muzei on mieldykiinnittäi sil, ku sie voibi kaččuo da koskie voinanaigazii mašinoi da toizii voinubrujii. Sie seizotah hyväs kunnos Kat’uša-mašin, gruuzumašinat, minom’outat, tankat, motosiklu, lendomašinoin koupiet da toizet ruado- da voinubrujat. Miehet suurel kiinnostuksel kačeltah mašinoin podveskoi da syväipuoldu, lugietah tiedoloi niilöin vauhtis, painos da m.i. Eräs ven’alaine turistu nägi meigäläzien saldatoin voitonsualehennemsoin Stihl-benzopilan, da sanoi koval iänel: "Kaččokkua, mittumat pilat heile oldih! Meijän ga käzipilal maltettih pilata"!
Ekskursii muzeidu myöte loppuu Voiton zualas, kudai on sijoitannuhes st’oklukupolan uale. Sie ei ole nimittumii vehkehii, vai sinizen taivahan ual kuldazil kirjaimil on kirjutettu saldatoin, brigua doin, partizuanujoukkoloin da toizien joukkoloin nimet da moizet tiijot: Valgo-Ven’al mual oli surmattu 2 357 000 sobužua eläjiä da vangie, kaikkiedah voinal kuadui Nevvpostoliiton 26 600 000 ristikanzua.

Brestan linnoitukses kuuluu igävy muuzikku
Brestan linnoituksen-urhoin alovehele tulduu kuulet igävän muuzikan.
Enzimäzekse mieldy kiinnittäy kaikis suurin mustopačas "Mužestvo" ("kar. "Miehekkähys"). Sen rinnal on kirjutettu linnoitukses kuadunuzien nimet, kaikkiel on rahvahan tuoduu kukkua. Enne linnoitukseh käyndiä olis hyvä kaččuo vuvvennu 2010 ilmah piästetty Brestskaja krepost’ -fil’mu (16+). Memorealukompleksua myöte olis parembi käveltä ekskursienvedäjän kel, sendäh ku kačelles linnoituksen rakenduksii tulou äijy kyzymysty. Pienien lapsien kel olles ekskursiedu emmo ottanuh, kyzymysty meil rodih äijy. Eräs siiriči astui turistu vahnoi da korgieloi puuloi kaččojes kyzyi giidal, äijygi puudu linnoituksen alovehel on säilynyh voinan aijaspäi, hänel vastattih, ku kolme.
Toine suuri mustopačas on "Žažda" (kar. – "Juotatus"). Histouries tiijämmö, ku vihaniekat katkattih vezibutken, da linnoitukses olijat saldatat jiädih viettäh, joga vezipizar oli kallis. Žažda-mustopačas ozuttau, kui Nevvostoliiton saldattu jälgimäzis vägilöis oijendau kätty, ku ottua kasku da ottua sil vetty. Kaskas oli vettyvalaugo ken vai vihman jälles jäi. Tämän mustopaččahan pohjannu on tovelline histourii da tietty saldattu.
Parku roih mieleh pikkarazil lapsilgi, mua kaikkiel on piällystetty plitkalvoibi ajelta potkulavvoil, suaugi kangiekseh tankoih. Pahakse mieldy, ei puuttunuh kaččuo voinu-histouriellistu rekonstruktsiedu "Voittamatoi linnu", kudai piettih linnoitukses tossupiän, 24. syvyskuudu.
Valgo-Ven’al on rikas voinuhistourii, kačottavua on ylen äijy, kai histouriellizet objetkat ollah hyväs kunnos da ruokos. I paikallizet rahvas mielihyväl kai saneltah, ozutetah, nevvotah, kunne olis parembi kävvä.