VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ol’ga Ogneva. Mispäi tulou kylän nimi Čongo?

Ol’ga Ogneva

Mispäi tulou kylän nimi Čongo?

Livvi
New written Livvic
Jatkammo paginua tverinkarjalazis paikannimilöis. Täl kerdua pagin on Čongo-kyläs.

Tverin Karjalakse sanotah erähii kylii da ynnällizii rajonoi Tverin alovehel. Sie sadoi vuozii eletäh karjalazet, kuduat muututtih Keski-Ven’ale Luadogan rannoil da Karjalan Kannakselpäi, konzu se joudui Ruočin vallan alle. Täl kerdua opimmo löydiä vastavuksen kyzymykseh, kudaman saimmo tverinkarjalazes Aleksandr Bulkinas:
"Miun rodukylä on Kl’učevoi-kylä, že on Tverin oblastissa Maksuatihan rajonašša.
I ka Kl’učevoin reunašša ennen oli eräš kyläČongo. Že oli pieni kylä, šielä oli viizitoista ali kuužitoista taluo. I kuin vanhat rahvaš muissutetah, tämä oli ves’ma šoma kylä. Talot šeizottih yhteh r’adah, a pertinočiin ieššä oli šoma levie nurmikko. Čongon igä oli lyhytläššä kuužikymmendä vuotta. Kylä nouzi, eroi Kl’učevoil da kakšikymmenennen vuožišuan allušša, a kuužikymmenenžissä vuožissa jo mäni tuhoh. Nyt šillä paikalla ollah vain tuhjot da šeizotah listvenniča-puut, kumbazie issutettih endizet ky län eläjät omiin pertilöin luona. No rahvaš hyviin muissetah, što šillä kohalla oli kylä. I topografičeskoi kartoilla že kohta on kirjutettu kuin "урочище Чёнго". I niken nyt ei tiijä, mistä tulou kylän nimiČongo. Ammuin jo, miun Kl’učevoin omahine D’ohkon Val’a šaneli miula, što eli eliässeh žemmuone mužikkaČongo, kumbane oli enžimäzenä kylän eläjänä. No mintäh händä näin kučuttihČongoVal’a-čikko ei tiedän. Tädä šanua nygyzet tägäläzet karielazet ei tietä. Kai tahottais’ tiijuštua, mistä tulou žemmuone kylän nimiČongo. Olgua hyvät, avvutakkua šellittiä tämä kyžymyš".
Vuvvennu 1904 painetus Dmitrii Rihteran luvettelus on vähästy enämbi kaheksuasadua tverinkarjalastu kyliä. Tämä luvettelu on luajittu vuvven 1873 kerättylöin tiedoloin mugah. Yhtelläh sie ei ole Čongon nimie. Vikse sendäh, ku silloi kyliä vie ei olluh olemas.
Yheksändentostu vuozisuan puolivälis Kl’učevoi oli pieni karjalaine kylä korbimeččien keskes. Kilometrin piäs oli toine karjalaine kyläBorovoi. Viijen-kuvven kilometrin piäs oli kolmas karjalaine kylä Danilkovo. Yheksändentostu da kahtendenkymmenenden vuozisuan vaihtujes Kl’učevoi da lähiymbäristö rubei kazvamah, sinne tuli ylen äijy karjalastu rahvastu Zuaručjan volostispäi. Rahvastu Kl’učevoil oli enämbi gu Tolmačus da toizis suurembis tverinkarjalazis kylis. Kl’učevoi oli toizekse suurin kylä Tverin Karjalas Mikšinän jälles. Sih aigah Kl’učevoil eroi äijy piendy kylästy: Troškina, Zubačiha, Jäiččaho, Maksinaho, Antipkova, Spiičiha, Čongo da vie se-tämä huutoru.

Midä čongittih Čongon kyläs?
Čongo on myöhä roinnuh kylä. Nimi sil on lyhyt. Moizii, 1900-vuozien allus roinnuzii kyläzii ainos nimitettih enzimäzen eläjän mugah.
Ozutah, ku Čongo on juuri moine ebävirralline sugunimi, toinah se olis voinnuh olla virrallinegi. Voin sanuo, ku meijän nimiarhiivas löydyi tämä sugunimi Čongojev-formas Anuksen Karjalaspäi, sen ližäkse on tieduo 1600-vuozien dokumentois, kus mainitah mies nimel Grigorii Stepanov sin Čengojev (Čengojevan poigu). Sie on e:n kauti kirjutettu, ga nähtävästi sanottih Čongojev. Tämä mies eli Rebol’an čupul. Toinah tämä nimi oli kaikil karjalazil, se tiettih eri kohtis, eri karjalazien eländyrannoil, sellitti paikannimistön tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
Aleksandr Bulkinal on oma Čongo-nimen alguperän sellitys: "Karielan kieleššä on žemmuone šana, glagola – "čongie", ali "töngie", kummas’t’a veniäläkši voit kiändiä kun "ковырять". "Karjalan kielen šanakirjašša" mie löyviin šanagi "čongo", že merkiččöy "norane, loukkone, missä eläy šättä ali toine šyöttö, kummas’t’a pannah ongeh ongittuas’s’a". No mintäh ristikanžua voidih kuččuo Čongokšimie en tiijä. Možot hiän šuvačči čongie mid’olgah, možot nenäššä, en tiijä".
Verbii čongie ei ole tverinkarjalan murdehis, ga liygiläzil se on dai löydyy Makarovan livvin murdehen sanakniigas. Paiči kohtinastu merkičysty, čongindua libo muan kaivamistu, täl sanal on toinegi merkičys.
Täl sanal on kehitynnyh myös kuvallinegi merkičys. Da juuri täs kuvallizes merkičykses on vikse tämä sugunimi roinnuh. Karjalan kielen sanakirjas löydyy moine merkičys kui ruadua hil’l’azeh, čongie, ruadua kömpäkösti. Ezimerkinny on ombelou, čongiu Suojärvelpäi. Libo verkuo kudou čongiu Siämärvelpäi. Sit tämä on ristikanzua kuvuaju verbi da juuri moizien pohjal ylen puaksuh roittih liigunimet, sanoi Irma Mullonen.
Čongon kyliä jo ammui ei ole olemas, Čongon nimi eläy tännesäh da eläy kunnesah sidä ruvetah mustamah rahvas, hos tädä sanua nygöi tverinkarjalazet jo ei tietä. Ku kerran on moine nimi, sit konzutahto oli sanagi čongie libo čongua da čongata, kudai on toizil karjalazil, liygiläzil da vienankarjalazil. Sendäh gu olemmo yhten käin sormet, yhten puun oksat, yhtes pezäspäi lähtenyöt linnut.

P.S. Ližoidu täh tekstah olen suannuh karjalan kielen opastajas Tatjana Baranovas. Häi kirjutti: "Minun buabo eli Riipuškalas Čongielas. Sana vie merkiččöy kiännälmysty, Čongielan kohtas jogi kiändyy. Jogi čongaldi randua da rodih kiännälmys".
Ongo teijän čupul mostu samankandastu paikannimie? Ku ollou, kirjutakkua toimitukseh.