Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Aleksandra Lesonen.
Ikuset šankarit
Source:
Oma mua. № 37, 2025, p. 8
Aleksandra Lesonen
Ikuset šankarit
Karelian Proper
New written karelian
Šiirtyjä Valaamin kuolomatoin rykmentti -ulkoilmanäyttely toimi 10. šyyškuuta Koštamukšešša.
Näyttely esittäy Ontajärveštä kotosin olijan karjalaisen puunveštäjän Ivan Martsen’ukin šuurikokosie puutöitä. Ne on omissettu Šuuren Isänmuallisen šovan veterani-invalidiloilla, kumpaset vietettih elämän viimeset vuuvvet Valaamin šuarella.
Näyttelyn venäläiseššä nimeššä kuolomatoin-šana on kirjutettu beZsmertnii-kirjutuštavašša. Še on näyttelyn tekijän vuatimuš. Ivan Martsen’ukin mukah Šuuren Isänmuallisen šovan šankarien pitäy olla elävinä meijän muississa, toisin šanoin olla "bez smerti" ("ilman kuolomua").
Valaamin kuolomatoin rykmentti-näyttelyššä on yli 30 puista muotokuvua. Ivan Martsen’uk vešti ne taiteilija Gennadii Dobrovin piiruššukšien pohjalta, kumpani ikuisti vuotena 1974 Valaamin šuaren hoitolaitokšešša eläjie šotainvalidija. Heijän košettajat ta traagiset istorijat voipi lukie muotokuvien viereššä.
Kaikki Dobrovin ta Martsen’ukin kuvat esitetäh tovellisie ihmisie – Šuuren Isänmuallisen šovan šotilahie, kumpaset kavotettih omie käsie, jalkoja, kuuluo tahi näkyö ta vietettih elämän loppuo unohettuina Valaamin šuarella. Ivan Martsen’ukin veššokšet ollah melkein luonnollista kokuo, ta puunvešto antau niillä tilavutta, mi šyventäy kaččojan ymmärtämistä.
Muasteri koroštau:
– Heijän kera kenkänä ei aššu Kuolomattomašša rykmentissä. Šentäh Valaamin kuolomatoin rykmentti kulkou muistomusejon kera.
Ta toveštah – jo monta vuotta tämä kiertonäyttely matkuštau Venäjän kaupunkija pitin muissuttuan niistä, ket jiätih unhol’ah, heijän vammasista ruumehista, šieluista ta kohtaloista.
"Šiirtyjä Valaamin kuolomatoin rykmentti -muistomusejo ei eči kunnivuo – še on šuatu Voitošša. Še ei eči Voittuo – še on makšettu verellä. Še keryäy Muistuo, kulkien Venäjän kylijä ta kaupunkijä myöten..."
Monien näijen šotilahien nimet on jiäty tuntomattomiksi. Onnakko kaččomatta šiih, hyö šeisotah omašša iänettömäššä ta traagisešša rivissä – omašša "rykmentissä ilman kuolomua".
Koko päivän näyttelyn veššokšien luona oli rahvašta. Aikuhiset kačottih muotokuvie miettiväšti, luvettih šankariloista, pitälti šeisottih. Näyttely ei jiänyn huomuamatta – še jätti jälen koštamukšelaisien šyväimih ta mielih.