Texts
Return to review | Return to list
Enzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
history
October 15, 2025 in 12:28 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu. Instituutan 1930-luvun histouriedu Arhiivumaterjualois tiijustammo, ku syvyskuun 24.^ päivänny vuvvennu 1930 oli ualekirjutettu Karjalan tutkimuslaitoksen perustamizen piätös. Rahoitustu sen toimindah sil aigua tuli tazavallan b’udžietaspäi. Vuvvennu 1934 Instituuttu sai linnan keskučas oman pienen taloin. Instituutan ruadajile annettih myös ližiä syömisty kartočkoil – muga vikse vie kerran ozutettih, ku tiijollizen laitoksen ruado oli tärgei. Ezmäzet tutkijat allus suadih 150-280 rubl’ua palkua, sit se kazvoi 600-900 rubl’assah. Palkan miäry ripui jogahizen ristikanzan ruadovuozilois da oppiarvolois. Pidäy mainita, gu tutkijoin palku sil aigua oli 1,4 kerdua suurembi tevolližuon alal ruadajan palkua da 1,9 kerdua suurembi liäkärin palkua. Yhtelläh tutkijoil oli probliemuagi: ei täydynyh eländypaikkoi Petroskoile ruadamah tulijoile tiedomiehile, oli jygei kävvä ruadomatkoih – ei olluh hyviä varustustu. Alguvuozil Instituuttu ylen terväh kazvoi, vuvvennu 1930 sie ruadoi vaiku kymmene hengie, vuvvennu 1935 – jo 109 hengie. Instituutal oli suuri merkičys tazavallas, sendäh vikse ezmäzenny Instituutan johtajannu oli Karjalan halličuksen piämies Edvard Gylling, sijahizennu oli Karjalan muzein johtai etnolougu Stepan Makarjev. Allus oldih kuulužat Gu omii tutkijoi vie ei täydynyh, Instituuttu oli suures yhteisruavos Leningruadan tutkimuslaitoksienke. Muga Petroskoile tuldih ruadamah hyvin tundietut tiedomiehet: Jevgenii Kagorov – Nevvostoliiton Antropolougien da etnogruafien instituutan tutkii, Aleksandr Br’usov – Valdivollizes histouriellizes muzeispäi, Konstantin Azadovskii da Dmitrii Bubrih – Leningruadan yliopiston professorat. Instituutan enimät ruadajat oldih nuordu sugupolvie, hyö tuldih opastumah linnah muanruadajien da ruadajien perehispäi. Ezimerkikse, Instituutan sijahine Stepan Makarjev oli Onieganrannikon vepsälazii da oli rodivunnuh muanruadajan pereheh, etnogruafan da lingvistiekan ozaston johtai Aleksandr Nečajev tuli Puudogan alovehelpäi, Viktor Mašezerskii rodivui Anuksen opastajan suureh pereheh. Erähät tutkijat enne Instituuttua ruattih tazavallan eri školis. Muga kielentutkii Nikolai Anisimov ruadoi Vieljärven školas, lapsii opastettih myös Nikolai Bogdanov da Aleksandr Nečajev. Suuri vuitti Instituutan tutkijois opastuttih Leningruadan yliopistos da sen loppiettuu tuldih ruadamah Petroskoile. Tuliet tutkijat vie opastajinnu olles allettih omua tutkimustoimindua. Ezimerkikse, Aleksandr Linevskii vie vuvvennu 1926 Leningruadan yliopiston opastajannu löydi Vienan meren lähäl Vig-joven kallivopiirroksii. Myöhembäh jo ruavos olles häi rubei tutkimah niidy. Stepan Makarjev 1920-luvun lopul järjesti ruadomatkoi Šoutjärven vepsälazien luo da Šuojun kyläh, häi kirjutti mustoh eläjien kerdomuksii da luadi harvinazii kuvii. Vuozinnu 1927-1928 Risto Bogdanov keräi Uhtuon da Kiestinkin piirin karjalazis erilastu rahvahanrunohuttu. Vuvvennu 1931 Nikolai Bogdanov keräi Leningruadah vepsäläzii opastajii, kuduat ruvettih valmistamah opastuskniigoi vepsän kielel. Instituutan joga ozastol enzivuozinnu oldih omat pluanat da ruavot. Muga histourien ozaston tutkijoin teemannu oli Kanzoinvälizen voinan histourii, hyö täytty vägie kerättih kerdomuksii niilöin vuozien tapahtumis ristittyzilpäi. Etnogruafan da lingvistiekan ozaston ruadajat tutkittih Karjalan rahvahien perindöllisty kul’tuurua. Suurdu huomivuo sai vepsäläine kul’tuuru, myös mustoh pandih biliinoi da suarnoi ven’an kielel. Ei jiädy bokkah karjalazetgi, heispäi kirjutettih mustoh runoloi, suadih tieduo kandelehel soittajis. Vuvves 1937 Instituuttu sai uvven nimen – Karjalan tiijolline kul’tuuran instituuttu, sie ruvettih tutkimah kieldy, rahvahanrunohuttu, etnogruafiedu, histouriedu, arheolougiedu. Vuvvennu 1939 Instituutas ei olluh ni yhty spetsialistua opastusarvonke, kaikkiedah oli 18 ruadajua, heis vaiku kaheksal oli korgeiškolan opastus. Sil aigua tuas tuli ruadoh tutkijua Leningruadaspäi – filolougat Kirill Čistov, Nikolai Bogdanov da muut. Hyö enimytten ruvettih keriämäh eriluadustu ainehistuo. Suurinnu abuniekoinnu Instituutan toimindas oldih myös omat Karjalan korgeiškolat, yliopiston da Opastajien instituutan opastujat. Heidy mielihyväl kučuttih abuh, gu hyö hyvin maltettih kieldy da lomien aigua käydih roindukylih da pagizutettih omahizii da toizii kylän eläjii. Heijän vuoh liženi arhiivuainehistuo, gu tutkijat ei ehtitty kävvä kaikkiel. Instituutas 1930-luvun lopus ruattih maltajat histouriekat Moskovas da Leningruadaspäi. Hyö valmistettih ezmäzet tutki,mukset Karjalan ennevahnallizes histouries. Pidäy mainita moskovalazen arheolougan Aleksandr Br’usovan nimie da hänen monogruafiedu “Muinazen Karjalan histourii”. Myös suuren panoksen luadi Raisa Myller, kudai tutki 1600-luvun karjalazen kylän histouriedu. Uuzi akadeemine kauzi Ihan tostu elaigua eli Instituuttu 1900-luvun toizel puoliškol. Kerran-toizen se vie muutti omua nimie, vuvvennu 1946 – Ven’an tiedoakadeemien Karjalas-Suomalazen osaston Histourien, kielen da literatuuran instituuttu, vuvves 1953 – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu. Vuvves 1946 on algavunnuh Instituutan akadeemine kauzi, huomivo enimytten oli annettu karjalan, vepsän da suomen kielile. Vuozinnu 1955-1956 eriže rubei ruadamah arheolougoin joukko: tuaste ruvettih kehittämäh etnogruafizii tutkimuksii. Rahvahanrunohuon da literatuuran ozastot ruvettih ruadamah iččenäzesti. Instituuttah perustui omii tiedoškolii, ezimerkikse, toponimistoin da etnosotsiolougoin škola. Suuri vuitti tutkijoi tuli Petroskoin yliopiston loppiettuu, erähil oldih Leningruadan da Moskovan diplomat. Oli äijy nuordu, kuduat yhtes elettih kui tiijollistu elaigua, mugagi järjestettih erilazii tapahtumii joudaval aijal. Instituutan 1900-luvun lopun da tämänpäiväine histourii ei olluh helpo, oli omii vaigevuksii. Tänäpäi myö mielihyväl voimmo lujoittua, ku karjalaine filolougoin da histouriekoin tutkimukset ruvetah jatkumah iellehgi. Tiijollizen ruavon tuloksii vuotetah dai käytetäh opastus- da kul’tuurulaitokset, myös se on tärgei kanzallizele poliitiekale. Karjalazil tutkijoil on oma paikku Ven’an tiijollizes muailmas.