Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Alina Gapejeva. Jelkulan ainavo eläi
Alina Gapejeva
Jelkulan ainavo eläi
Livvi
New written Livvic
Nikolai Andrejevič Rodionov on
ainavo , ken eläy Jelkulan kyläs ymbäri vuvven .Talven aijakse häi jiäy kyläh yksinäh da vouse ei pahoittelei sidä .
KIÄNNÄLMYS MENNYÖH AIGAH
Vahnu Jelkulan kylä on kahten kilometrin piäs Heččulaspäi .Kyläs on läs kahtukymmendy taloidu .Elavuu se kezäl , konzu tullah sih kezämökkiläzet .Mennyön vuozisuan aigua tämä kylä ei eronnuh toizis Ven’an pienis kyläzis : sie elettih rahvas , mendih miehele da naidih , nostettih taloloi , käydih ruadoh , kazvatettih lapsii ...
Nygöi kyläs kai on uudeh luaduh : ei ole kolhozan kantorua , laukkua , feršalipunktua da poštua .Kylän hil’l’ažuttu rikkou vai varoloin bruakandu , a talvel lumen panduu nägyy vai yksi kaidaine troppaine .Se vedäy 82-vuodizen miehen Nikolai Rodionovan pihah .Häi on roinnuhes täh kyläh da iäre ajua sit , kodvazeksegi , hänel ei ole ni mieles .Kuibo iäre lähtet , konzu hänen hantus nygöi , voibi sanuo , on kai kylä .Häi on jo harjavunnuh viettämäh talvie karjalazes korbikyläs yksinäh .
Nikolai Andrejevič vastai minuu vastu käis – häi ehti vai suomie troppazen pihaveriäspäi dorogassah .Tiijustin , ku sinäpiän mies vuotti avtolaukkua kyläh .Kudamidä syömisty Nikolai Rodionov ostau sie , dostaliloi tuou poigah linnaspäi ,häi puaksuh kävyy tuatalluo .
– Minä enimän aijan elän yksinäh . Sendäh olen täs johtajannu , zavhouzannu dai kylän vahnimannu .Enzimäine briha kyläs , muheloittau Nikolai Andrejevič .
Mies hätken aigua eli linnas .Hyö kazvatettih akanke poijan da tyttären , ga akku tervehyön periä ei voi eliä hyllätys kyläs .Häi eläy linnas poijanke .A Nikolai Andrejevičal rodih himo tulla järilleh omale kodimuale , ezi-ižien tapoksele , kus häi ičegi on roinnuhes , kazvanuh , käynnyh školah …
Hänen ei suurehko saidingal obšivoittu kodi plastiekkuikkunoinke da nygyaigazen levonkeseizou vahnembien koin rinnal .Nikolai Rodionov alalleh nouzettelou sih , kaččou , ongo kai kunnos .Enne voinua sit talois äijy rahvastu : buabo da died’oi , tuatto da muamo , sizär da diädö .Perehty piettih varakkahannu .Pruavodied’oil oli oma pieni laukku taloin enzimäzes kerrokses .Nevvostovallan tulduu heidy sanottih kulakoikse : otettih žiivatat , kai samvuaru viettih .
Konzu sytyi Suuri Ižänmualline voinu , tuatto lähti voinale , a muamal pienien lapsienke da toizien naizienke tuli lähtie evakkoh Voulogdan alovehele .Ei ruvennuh kyläs kuulumah nigo rahvahan pajuo , nigo nagruo , niilöin sijah on tulluh gor’a .Niilöis tapahtumis Nikolai Andrejevič tiedäy muaman sanois ,ga jygien voinanjälgehizen aijan iče mustau hyvin .
– Myö tulimmo kodih , konzu Karjal oli piästetty , sanelou häi . Muamo jäi leskekse : tuatto viestittäh hävii voinal .Mužikat sanottih , ku jälgimäzen kerran nähtih händy kuslienne Estounies luageris , häi oli voimatunnuh da laihtunuh .Enämbiä nimidä tuatas emmo kuulluh .Silloi kaikil oli jygei eliä .Naizet da lapset , kudamat jiädih syöttäjittäh , iče ruattih kai .Heil pidi higi očas ruadua , a nälgiä yksikai nähtih ."Leiby pilajauhonke da keviäl kerätyt mullozet kartohkat , kai syömine ", mustelou Nikolai Andrejevič .
Nikolain muamah ruadoi kolhozas , sil oli Klassovoi borču-nimi .En tiijä , mi klassovoloi borčii oli kolhozas , ga elo-hjiändyborču oli nähtäväine .Muamo oli žiivattoin kaččojannu , kačoi kolhozan lehmii da poččiloi , kudamii kolhozan halličuksen käskys sijoitettih Rodionovien tahnuoh .Pieni Kol’a , mil vai maltoi , avvutti muamalleh .Häi kaivoi kartohkua žiivatoile da hevol toi niidy viršilöis .Kezäl pyydi kalua , ruadoitäyzi-igäzienke heinarrel .Myöhä sygyzyssäh pidi juoksendella pal’l’ahin jalloin – jalgah ei olluh midä panna .Brihačču puaksuh kylmi .Nygöi emmo voi ni kuvitella , mittuine jygei elaigu olirahvahal silloi .
RODIONOVIEN TALOI
Rodionovien kaksikerroksizen karjalazen taloin oli nostanuh läs 150 vuottu tagaperin Nikolai Andrejevičan pruavodied’oi .Se ylen äijäl čomendau kylän pihua .Puolentostu suan igähine salvos ei ole kaimannuh omua kaunehuttu .Nygöi moizii taloloi sanotah histouriellizikse da net ainos kiinostetah ammuzien aijoin suvaiččijoi .Nikolai Rodionovah niškoi se ei ole vaiku suuri karjalaine taloi : sie kaikel on oma merkičys .Mies mustau kridžizijät pordahat , kudamii myöte lapsennu nouzi toizele kerroksele , vastepastetun leivän duuhun , kudai levii kaikkii pertilöi myöte , tulen päčis , kudamas rodih vie lämmembi da mielužembi , pimien senčoin kožinonke ...Taloin enzimäzes kerrokses on äijy talovushuonustu .Senčois seizoi käzikivi , piettih halguo da varakse jyviä .
Toizes kerrokses ollah gorničču , keitändyperti .Keitändypertis oigiel puolel seizou suuri päčči , kudamas hänen muamah keitti rokkua da pezetti lapsii .Seinäl on lavvois luajittu rundugu .Se azuttih vie enne voinua .Sen ual on samanluaduine vahnu tumbočku .Ielleh suurehkos pertis , kui ennegi omil sijoil , ollah raudahine magavosija , stola ikkunalluo , čupus – obrazat .
– Buabo oli uskovaine , häi puaksuh lugi malittuu , sanou Nikolai Andrejevič . Seinil ollah sežo omahizien kellistynnyöt fotokartočkat .
– Täs ripui Stalinan kuva , ozuttau Nikolai Andrejevič keskiseinäh . – Stalin oli hyvä mužikku .
En ruvennuh sporimah taloin ižändänke .Vikse miehel ollah omat lujat mielet sih nähte .Kollektivizatsiedu , muanruadajien köyhiä elaigua da oigevuksettomua tilua , omua nälgähisty lapsestustu häi ei yhtistä tämän mužikanke ...
– Kyläs ainos on ruaduo , joudavannu nikonzu en ole , vastuau Nikolai Andrejevič , konzu kyzyin , kuibo on yksinäh eliä kyläs . – Talvel pidäy päčit lämittiä , troppazet suomie , vetty kaivospäi kandua . A kezäl on jo vesselembi – ogroduruaduo liženöy .
Niilöin aigua väzymätöi ruadai ei žiälöiče iččie : istuttau kartohkua , keldujuurikoidu , mavustehheiniä , niittäy pihua trimmeral .Oman kodirannan čomus rouno ku andau vägie kaikkeh .A ollahgo čomat keviäl kukkijat
juablokku - da sliivupuut , ei sua ni sanua maltua !
Tänäkezän Nikolai Andrejevič keräi 20 litrua must’oidu .Sanou , ku heijän kohtis sidä on äijy – ei pie ni kyläspäi loitokse lähtie .Kehtua vai kerätä .Mennyt kezän hänel puutui vie erähän kerran kävvä ongele järvele .Häi lapsusaijas suvaiččou kalastua .Ga silloi kalastandu olipiästänyh nälläs .
PIÄLIMÄINE KAČČOI
Ei sudre Nikolai Andrejevičua pietä Jelkulan kylän piälimäzenny .Meijän paginan aigua rubei soittamah telefon .Rinnal eläi kezämökkiläine Mončegorskaspäi soitti da kyzyi miehen tervehyöh da kylän dieloloih nähte .Kai on hyvin , vagavah vastai mies .– Kyläs on hil’l’u , a tervehyön parandamizekse rohtuogi on . Älgiä olgua huoles .
Nikolai Andrejevič on kaikkeh harjavunnuh , ei žualuiččei .Pahua mieldy toiči on vai sendäh ,ku ei ole kenenke paista , da lehtilöi ei tuvva .
Hänen dovarišannu on Mihail Nikolajevič Matvejev rinnal olijas Heččulan kyläspäi .Miehet voibi sanuo ollah omamualazet .Mihail on rodužin Nehpoilan kyläspäi , kudai on Jelkulan rinnal .
Täs kyläspäi rahvas on ajettu iäre kui monis toizis pienis kylispäi .Mihail Matvejev kävyy Nikolai Rodionovalluo joga päiviä , hyö yhtes lähtietäh kävelyle .Seiččietostu vuottu kestäi igäero ei ole tiel miehile .Paistes hyö huomuamattah voijah astuo seiččiekilometrii .Nimittumua kummua sit ei ole .Heil on ylen äijy yhtehisty : oma karjalan kieli , kudamal paistah pahuospienyössäh ,mennyön aijan mustot da eräs yhtehine ruado .
Sit ruavos , sanakse , hyö ei havista joga kohtas , a jätetäh se sanomattah .Tänä sygyzyn miehet kohendettih pordahat Dimitrii Solunskoin časounas da ruvettih puhtastamah kalmužimua vahnois kuadunuzis kuuzis .Kabrastua dorogaspäi tuulen kuadunuzii yskän sangevuon puuloi kerras ei puuttunuh – vägie ei täydynyh .Jätettih se ruado keviässäh .
Ga pidiä kunnos časounua da ottua vastah časounah käyjii Nikolai Rodionovale on tuttu ruado .Časounan kaččojal ollah sen
avaimetgi .Sit kirikköhuonuksesgi mies on piälimäzenny .Ga tiettäväine papin jälles .
RUADOVUVVET
Kummua on , ku nimittumat hommat ei olla Nikolai Rodionovale vaivakse .Enne häi monii vuozii ruadoi raudusepänny sl’uudufuabrikal .Nikolai Andrejevič toi stolale äijän tovestustu : kommunistizen ruavon urhakkoruadajan , ruadoveteruanan , vuvven 1974 sotsialistizen kilbailun voittajan , Karjalan tazavallan voinan lapsien ...Häneh niškoi net ei olla vaiku bumuagutovestukset , niilöis on mennyh aigu , hänen elaijan oza .A ruavottah olla häi tänäpäigi ei voi .Nenga eläygi Jelkulan kylän kandueläi .Yksinäh , ga ainos lekkehil .Linnah muutandas ei tahto ni kuulta ."Kuh puu kazvau , sihgi kando happanou . En sudre tulluh elämäh sih , kus muamo oli elänyh ."Täs pienes karjalazes kyläs häi jatkau suurdu ruaduo – ei anna muale kazvoittuo .Häi uskou , ku kiännytäh kyläh rahvas , sendäh ku nenga äijän kestänyh kodikylä voi lämmittiä , kui lämmittäy nygöi händy .
Jelkulan ainavo eläi
Livvi
New written Livvic
Gapeeva, Alina
Единственный житель Пенгисельги
Russian
—