Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Alina Gapejeva. Meil täsgi on hyvä
Alina Gapejeva
Meil täsgi on hyvä
Livvi
New written Livvic
Ylä-Vuaženin kyläle
täydyi 70 vuottu .Kylän eläjäl Nadežda Hot’ukoval sežo on 70 vuottu .
Häi hyvin mustau oman kylän histouriedu .
Eläkkeheläine Nadežda Hot’ukova nuorusaijas eläy Ylä-Vuaženin kyläs .Ylä-Vuaženis häi ruadoi , meni miehele da kazvatti tyttären .Sih aigah lespromhouzukylä eli parembua elaigua da kehityi .Nygöi sit aijas ei jiännyh nimidä .Eigo kyläs le školua , eigo kul’tuurutaloidu , vouse ei ole mobiiliyhtevytty dai rahvaslugugi on ylen äijäl pienennyh .Kai kylä on igävän hil’l’ažuon vallas .Ga oman rannan jätändy ylä-vuaženilazil Nadežda da Anatolii Hot’ukovil nikonzu ei olluh mieles .Hyö kui ennegi suvaijah omua kyliä .
Himoitti ičel kaččuo , kui rahvas on harjavuttu elämäh moizis ololois , mindäh ei paheksita omua elostu , a vastukarai arvostetah kaikkie , midä on ymbäri .
– Tulgua ! ihastuksis sanoi minule Nadežda Hot’ukova .– Dorogu on hyvä . Etto aja meijän kyläh menijäs kiännälmykses siiriči Pyhärven kiännälmyksen jälles .Suures juamas Ylä-Vuaženin kyläh kiännyttyy ajat kivittämättömiä muadorogua myöte .Kaksikymmen kolme kilometrii kestäjäs matkas et näi nimidä mielenkiinittäjiä – yhty vai kuattuu meččiä dorogan mollembis puolis .Toko vai toko !Dorogu syvysaigah on äijäl pahennuh : yhty haudua , ligua da luhtua .Opi vie ajua . Paikallizet rahvas onnuako toizeh ei olla ni harjavuttu .Matkan puolivälis dogadiimmo uvven vuvven bobazil čomendetun kuuzahazen .Se oli kui kirjavu tačmu syngäs mečäs .Se ei olluh matkan ainavoloi vuottamattomuksii .Ylä-Vuaženin dorogu menöy puuhizes sillas poikki , sit kohtas , kus virduau Tukša-meččyjogi .Ihan kylän lähäl , sillalluo , meile dorogan katkai ruadai kaivandukoneh .Se oli tulluh puuhizen sillan kohendusruadoloih .Omal mašinal kyläh sit ei suannuh puuttuo .Piästettih vaiku poštan , skouroin da tulipalomašinat .Doroguruadajien sanoin mugah tädä ainavuo sildua ruvettih kohendamah vie kylmykuun allus .
Ruaduo ies vie on äijy – täydyy monekse päiväkse .Äijät šouferit jätetäh mašinat riičityn sillan luo da ielleh astutah jallai .Hyvä ku astuo ei pie äijiä – kiännälmyksen tagan jo rubieu nägymah kodiloin levoloi .Sil puolel jogie rahvas eletäh ihan tavallistu elaigua .Nadežda da Anatolii Hot’ukovat ainos hyväs mieles vastatah gostii .Hyö ollah rahmannoit ižändy da emändy .Hyö mollembat ollah rodužin Kaškanan kyläspäi , kudai ei muga ammui puutui "uinonnuzien kylien " joukkoh .
– Meijän taloit oldih vastakkai , mustellah Hot’ukovat . – Yhtes kaivole kävyimmö viele , kilometrin piäh kyläspäi . Kuni astummo , sidä-tädä taratammo .Nuorethäi olimmo .Nuoret kazvettih da tuldih elämäh Ylä-Vuaženin kyläh .
Anatolii rubei ruadamah mečänvedomašinal , Nadežda – dorogal .Uuttu Vuottu vaste rodieu joviizikymmen vuottu sit , kui hyö ollah mendy kirjoih .
Čuajun juoduu lähtimmö kaččomah Ylä-Vuaženin kyliä .Nadežda Hot’ukova tiedäy kyläs joga kohtazen .Ylä-Vuaženis on kaksitostu uuliččua Nevvostoliiton aigazien nimilöinke : Kirovan ,Leninan , Rauhan , Pervomaijan , Okt’abrskoi ...Eläjiä kyläs jälgivuozinnu rodih äijiä vähembi .Astuimmo kuadunuzis kodilois siiriči , kudamis enne elettih mečänkuadajien , kul’tuurualan ruadajien , opastajien sovukkahat perehet .Niilöis kodilois on vähä midä jiännyh ,pihatgi ollah kazvoituttu .
– Täs oldih taloit , kyly , kantor , ozuttau alustoin jiännöksii inehmine .
– Tuas on meijän vahnu kodi . Sit eläy 95-vuodehine bua -
boine .Händy talvekse lapset otetah linnah , a kezäkse häi uvvessah tulou .
Nevvostoliiton aigah kylän uuliččoi myöte kävyi Rahvahan družin da kačoi , ku kai olis kunnos .Heijän joukkoh kuului Nadeždagi .
– Meijän kyläs ainos oli rauhaine elos . En tiijä , mindäh patruliiruittih .Muga vikse pidi .
Astuimmo Nadežda Hot’ukovanke vahnasgi kaivos siiriči .Inehmine sanoi , ku vetty kyläläzet ainos otettih vaiku kaivolois .Nouzemuvezi heil on hyvä , kai mavul magei .Joga linnalaine kadehtis mostu rikkahuttu .
Kul’tuurutaloi paikallizien eläjien sanoin mugah salvattih jälles kylän 60-vuozipäiviä .Pruazniekkupivos puuhizes kul’tuurutalois kuului äijyhyviä sanua ylä-vuaženilazien kohtah , a sit ...
– Kul’tuurua ei roinnuh , mustelou minun paginkanzu . – Sit
aijas konsertoinke meijän kyläh niken ei käynnyh . Pruazniekoinnu rahvas omis kodilois istutah , televiizorah möllötetäh .Ga Voitonpäivy on pyhä pruazniekku .Myö naizienke ainos kabrastammo sidä kohtua , kuh on azetettu mustolaudu ižänmuanpuolistajile .Mustelemmo endisty elaigua .Sanakse , paikalline haldivo , kudai on Pyhärves , ei unohta kyläläzii da joga kerdua pruazniekakse kiinittäy laukan veriäh hyvittelylistazen .
Kyläh meile jälles juoksi Nadeždan kažinegi .Se hyvöindelii kierdi läs viittykymmendy vuottu tagaperin komsomol’tsoin istutetun koivikon .Silloi tädä koivikkuo istuttamah kävyi nuori Nadeždagi .Häi sanoi , ku puustoh niškoi koivun istuttajazii komsomol’tsoin ruadojoukko oli tuonnuh mašinal mečäspäi .Nuoret opittih vallita oigiembat puut .Kulleh net on kazvettu nygöi – šuoriet valgiet rungot .
Enne Ylä-Vuaženin kyläs elos kiehui kui mehiläzien pezäs .Ruadoh astuttih säilytysastieloin luajindujoukon da podsobnoin ruadajat , urokoile kiirehtettih opastujat da opastajat .Oppikkua duumaija , kylän školas parahinnu vuozin opastui läs 500 opastujua !Sih školah kävyigi Hot’ukovien tytär .Ga aijat on muututtu .Ylä-Vuaženin škola salvattih läs 15 vuottu tagaperin .Lastu kyläs nygöi ei ole dai ei ni voi olla .
Kävyimmö myögi laukkah .Kylän myöndykeskukses ta - varua ei ole äijiä – maiduo , leibiä , ouveššii da fruktua , suurimua da muudu .Hinnat ei olla suuret .Tahtonet ostua kalbassuu , sidägi on , ga kukkaro pidäy olla turbei , ei jogatoine eläkkeheläine voi sidä puaksuh ostua .
Laukan pieni huonus on vie sinny kohtannu , kunne kerävytäh kyläläzet .Kiirehtämättäh sanotah uudizii da paistah omii huolii .Kiirehtiähäi ei ole kunne .
– A kunnebo vie rahvahal kävvä ? kyzyy hyväntahtoine myöjy .
– Tänne tullah ei vaiku ostamah , ga nägemähgi toine tostu .
Näimmö , ku laukan lähäl paginale azetui kolme iänekästy
inehmisty .Hyö kiännyttih meijän puoleh ,minä sanoin , kugalaine olen .
– Työ valtämättäh kirjuttakkua , ku meil tuandoi poštu salvattih , pahoiteltihes inehmizet . – Poštumašin kävyy kaksi kerdua kuus , a meil himoittas puaksumbah nähtä poštanvedäjii .
Da vie murdolois pidäy sanuo !Murdoloin vedäjiä mašinua täs igänäh ei olluh .Meile sanottih , ei ruveta sidä moizeh
loittozeh kyläh työndämäh , ei ole hyödyy .Mengiä käygiä lähimečikköh .Kyläs ymbäri vai kluamutukkua kazvau , jalgua ei ole kunne polgie .Kyläs toven on mondu
käyttämättäh olijua murdojuaššiekkua .Kyläläzet net kai piälailleh azetettih , ku pölyy ei suittus .
Kyzyin paikallizil eläjil dorogan suomindasgi .Sanottih , ku mulloi dorogan suomijat ruattih hyvin .Kummua on , ku
dorogan da sillan nygösty kohendamistu , kudaman periäpaha rodih piästä kyläh , naizet ni mainittu ei .
Uvven feršalipunktan taloi äijäl eruou toizis Ylä-Vuaženin
kylän talolois .Keldaine taloi oranževoin levonke da plastiekkuikkunoinke da pandusanke on tämän aijan ainavoloi luajindahizii .Taloin sydämes sežo kai on hyvin : vidivalgiet seinät , hyvä tuli .On hyvä da lämmin .Kummastuttau , ku toizih kylih verratunnu Ylä-Vuaženis feršalipunktu ruadau joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä .Voimattomii kačotah omas kyläs , ku pidänöy työtäh piirin bol’niččah .
– Meil enimyölleh eläy eläkkehelästy , sanou voimattoman
hoidai .
– Rahvas tullah miäriämäh verenpainettu , tiluamah
rohtuu , luadimah rokotuksii gripas da koronaviirusas da
muite pagizemah .
Myö vie hätken kävelimmö Nadežda Hot’ukovanke kylän pihoi myöte .Erähäl kylädorogal vihjaimmo lykittylöi kuuzen varboi – kedälienne oli muah pandu .Vie eräs täl čupul säilynyh perindö .
Ylä-Vuaženin kylä ei ozutannuhes minule čomakse .Sie ei ole čomua järvirandua , kaunehii karjalazii taloloi da histouriellizii mustomerkilöi .
Endine lespromhouzukylä ainos vai pienenöy .Vahnetah rahvas , häpistytäh nostetut koit .Kaivandukonehet riičittih hädätilas olijat taloit da viettih net kuadokohtih .Rahvas suadih uvvet eländysijat Petroskois libo Priäžäs hädätilas olijoin taloloin programman mugah .Äijät vahnat rahvas on siirrytty tuonilmazih .Talvekse Ylä-Vuaženih jiäy läs
80 hengie .
Nadežda da Anatolii Hot’ukovil sežo oli mahto muuttua eländysija , lähtie elämäh linnah ,ga eläkkeheläzet jyrkäh oldih sidä vastah .
– Myö nikunne emmo lähte ! sanotah hyö . – Täs kaikin ollah toine toizele tuttavat , rahvas eletäh kui yksi suuri pereh – juatah hyvii da pahoi mielii yhtes . Täs čomembah pastau päiväine , vesselembäh pajatetah linduzet , kebjiembi on hengittiä da hengel on hoivus .Meil täsgi on hyvä .
Meil täsgi on hyvä
Livvi
New written Livvic
80
Gapeeva, Alina
Нам и тут хорошо
Russian
—