Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Irina Zaitseva. Ei ole viimeni räččinä
Irina Zaitseva
Ei ole viimeni räččinä
Karelian Proper
New written karelian
Kenen
paitah kapaloitih vaštašyntynyitä lapšie ?Kenen paijašša antilaš mäni kylyh ?Miksi rahvaš šäilytettih hiävuatteita ?Niitä ta muita šaloja avuau Karjalan kanšallisen musejon Ei ole viimeni räččinä -näyttely .
Šajekuušša Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša piettih Ei ole viimeni räččinä -näyttelyn avajaiset .Uuši näyttely tuttavuššuttau 1800–1900 -luvun räččinöih ta paitoih musejon varaštoloista .
– Näyttely kertou elämäštä esinehien kautti . Niitä esinehie on jokahisella muutomašša kappalehešša .Še on räččinä , paita .Kankahan šäilyttämini on vaikie asie , kumpasella voipi omistua erillini näyttely .Valmistuos’s’a tämän päivän esitykšeh šain tietyä , jotta on paitoja äšen heposie varoin .Paitoja käytetäh kiššoja , koirie šekä pyššyjä varoin .Ihmini šyntyy , perehtyy , šiirtyy tuonilmasih , ta joka vaihiešša šitä varoin käytetäh räččinöjä , paitoja , tervehti kävijie musejon johtaja Mihail Gol’denberg .
Karjalan kanšallisen musejon varaštoloissa šäilyy noin 100 räččinyä ta miehen paitua .Näyttelyn kävijät šuahah tutuštuo Karjalan eri kanšojen vuatteijen erikoisukših ta nähä , mitein karjalaiset , vepšäläiset , pomorit , oneganiemiläiset ta puudožilaiset korissettih omie vuatteita .
– Myö tiijämmä oikein äijän täššä näyttelyššä esitetyistä esinehistä . Jokahisella niistä on oma legenda .Niitä kerättih musejon ruatajat 1950–1980-luvun tutkimušmatkojen aikana .Myö višših enši kertua niin luajašti esitämmä miehien paitoja .Še on kaikki , mitä šäilyy musejon varaštoloissa .Meilä on enemmän naisien vuatteita .Näyttelyn vanhin räččinä on Aunukšen gubernijan musejon kollektijošta .Toiset näyttelyesinehet kerättih meijän musejon ruatajien šuoritettujen tutkimušmatkojen aikana , kerto musejon Kankahat-fondin šäilyttäjä Oksana Gričaničenko .
Kaikkieh näyttelyššä on esitetty 66 esinehtä : 15 räččinyä , šeiččemen hiemua , miehien paitoja , vöitä , korissukšie ta muita .
Näyttelyn idejan luatijana on šen kurattori Jekaterina Logvinenko .Hiän näin šelitti Ei ole viimeni räččinä-nimen .
– Viimesen paijan antamini on šyväinmielisyön korkein tašo . Meilä paitoja on niin äijän , jotta yksikänä niistä ei tule viimesekši .Ka on mahollista , jotta työ niättä niitä vain kerran elämäššä .
Näyttelyn disainerina on musejotaiteilija Julija Merkulova .
Šynnyštä alkuan elämän loppuh šuaten ihmisellä oli paitoja ta räččinöjä , kumpaset oli tarkotettu eri tapahtumie varoin .Niillä oli käytännöllini ta maagini tarkotuš .Jekaterina Logvinenko piti tiijollisen ekskursijon ta enšin kiänty ihmisen šynnyn puoleh :
– Täššä on esitetty muamon ta tuaton vuatteita , mih kapaloitih vaštašyntynyttä lašta .Još naini šynnytti tytärtä , a halusi pojan , šilloin olen alla , missä hiän šynnytti , višših oli juuri miehen paita – še ohjelmoičči šeuruavan lapšen šukupuolen , šaneli Jekaterina Sergejevna .
Ei ole viimeni räččinä -näyttelyn rajoissa kävijillä vietetäh interaktiivisie pelijä ta muasteri-oppija .Näyttely toimiu kevätkuun 22. päiväh šuaten .
Ei ole viimeni räččinä
Karelian Proper
New written karelian
–