Texts
Return to review | Return to list
Jugra da Karjala: ühthižtö
history
October 22, 2025 in 15:23 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Radjouk Hanti-Mansijskan ümbruzkundaspäi tuli Karjalaha, miše vajehtadas vähäluguižiden rahvahiden socialiž-ekonomižen kehitoitusen mahtištol da kožudas ühthižrados. Petroskoiš mäni paginištund, mitte oli omištadud vähäluguižiden rahvahiden socialižekonomižen kehitoitusen küzundoile. Azjtegoho ühtniba Venäman Senator, Pohjoižen, Sibirin i Edahaižen Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden associacijan prezident Aleksandr Novjuhov, Venäman Valdkundaližen Duman deputat Valentina Pivnenko i toižed korktad adivod. Ištundal pagištihe vähäluguižiden rahvahiden kul’turjäl’gestusen kaičendas, eländtahoiden kävutandas, tradicionaližen elon vedändas, ristituiden oiktusiš da tuges rahvahale, a mugažo valdmehišton da kundaližiden sebroiden ühthižrados. – Karjalas eläb igähine vähäluguine rahvaz – vepsläižed. Valdkund andab sur’t homaičust ei vaiše vepsän kelen da kul’turan kaičendaha, mugažo täs kehitoittas da paremboittas vepsläižiden eländtahoiden sijoid, kaitas heiden tradicionaližid radoid, – sanui Karjalan sijaližiden azjoiden varapämez’ Roman Golubev. Tehtes ühthevedoid Aleksandr Novjuhov homaiči, kut om tärged pidäda dialogad valdmehišton, vepsläižiden ezitajiden da tegeližiden radištoiden keskes. Nece abutab süvemba el’geta ühthižid tegendoid i löuta niiden pätusid valdkundan kehitoitusen hüvüdeks. Karjalaha vizitan aigan Jugran adivod oleskeliba gabbrodiabazan samižen sijoil, miččed oma läz vepsläšt Kalag’-küläd. Heid tundištoittihe brusčatkan tegemižen tehnologijanke da kiven siledoitandanke cehoiš. Sur’t homaičust adivod andoiba tundištoitusehe Karjalan kul’turanke. Hö kävuiba Petroskoin Kantelen pert’he, ajoiba Šoutjärven muzejaha. Surel tahtol adivod oleskeliba Kalagen “Kalarand”-etnoparkas da pertiš-muzejas Anna Lisicinan nimel. – Meletan, pidab tehta mugoižid vastusid, pagišta, kacta, kut toižed rahvahad eläba. Niil oma ühted problemad, ühted küzundad, meil oma toižed. No mö kacum toine toižele i opendamoiš elämaha paremba, kaičemha meiden kelid, meiden rahvahiden tradicijoid da veroid, – sanui “Vepsän kul’tursebran” pämez’ Larisa Čirkova. Vastusiden satuseks tegihe allekirjutadud kožmused ühthižrados “Jugran kaičend” -sebran da “Vepsän kul’tursebran” keskes, a mugažo Jugran londusenvaroiden departamentan i Karjalan londusenvaroiden da ekologijan ministerstvan keskes. Nened kožmused oma tarbhaižed, miše kehitoitta meiden agjoiden londuz-kul’turan jäl’gestust.