Texts

Galina Baburova. Karjalas tehtas “magukaz” projekt

corpus: Journalistic texts

Source:

Kodima № 10, 2025, p. 4

Galina Baburova

Karjalas tehtas “magukaz” projekt

Veps
New written Veps

Pigai
Karjalas
ozutase
uz’
kirj
tradicionaližiden
sömižiden receptoidenke
. Se
lähteb
eloho
"Baltianmeren suomalaižiden
rahvahiden
ligan" uden
projektan
aigan
.

I
čeze radon
zavodi
"magukaz
" "Karel’skaja kuhn’a i
Točka" -projekt
. Sen
aigan
keratas
Karjalan
igähižiden
rahvahiden
tradicionaližiden
sömižiden receptoid
da
paindas
niidenke
kirj
. Projektan
tegeb
"Baltianmeren suomalaižiden
rahvahiden
liga
". Sen
pämez’
Anna
Anhimova uništi
mugoižes
projektas
kümne
vot
. Täl
vodel
nece
uništuz
tuli
eloho
Karjalan
Pämehen
grantoiden fondan
raha-abul
.
"Karel’skaja kuhn’a i
Točka" -projektaha
mülüb
koume
palad
. Ezmäi
sen
ühtnikad
tegeba
tedištuzmatkoid kümnehe
Karjalan
rajonaha
da
keradaba
tradicionaližiden
sömižiden receptoid
. Sid’
niid
keratas
kirjaha
. Kirjas
linneba
QR-kodad, miččidme
mändes
voib
kacta
videod
sömižen
vaumištandas. Projektaha
ühtneba
keitäjad
, sömižen
tradicijoiden
kaičijad
, käzimastarid, etnografad
, restoranan biznesan
ezitajad
.
– Ezmäks
, om
taht
kaita
todesižid
tradicionaližiden
sömižiden receptoid
tulijoiden
sugupol’viden
täht
. Toižeks
, om
taht
, miše
restoranoiš Karjalan
tradicionaline
söm
oliži
mugoine-žo magukaz
, kut
oli
kodiš
meiden
baboil
da
prababoil
, – sanui
Anna
.
– Ku
turistale ei
tule
mel’he
kalitk
, miččiden
melidenke
hän
lähteb
Karjalaspäi
tagaze
? Hän
tuleb
kodihe
i
starinoičeb
heimolaižile
, miše
hän
oli
Karjalas
. Hö
küzuba
: "Nu
kut
? Kalitkoid
mujid-ik"? – "Ka
, en
nevo
". Minai
om
mugoižid
ozutesid
sebranikoiden
keskes
toižiš
lidnoišpäi
. I
nece
om
opalahišt
! Karjalan
keitändlad
om
kebn
, no
tradicionaline
sömine
om
čoma
da
magukaz
. Meil
om
midä
mujada
. Sikš
mugoižed
projektad
oma
lujas
tarbhaižed, – sanui
karjalan
rahvahaližen
sömižen
ripmatoi
ekspert
Natalja
Abramova.
Projektan
aigan
tehtas
mastar’-klassoid
: tundijad
starinoičeba
kut
tradicionaližiden
sömižiden vaumištandas, muga
i
siš
, kut
ende
kaitihe
sömäd
, miččid
astjoid
kävutoittihe
, miččid
oli
söndaha
sidotud
tradicijoid
.
– Tradicijoiden
sirdänd
ühtes
sugupol’vespäi
toižehe
om
kaikid
kebnemb
da
parahim
kul’turan
kaičendan
maht
. Kaita
tradicijoid
om
kallišt
perehen
täht
, – sanui
prezentacian aigan
"Zaonežjen emägaine
" -blogan avtor
Larisa Bagajeva.
Projektan
satuseks
tuleb
kart
, miččel
znamoitas
sijad
, kus
meiden
valdkundas
vaumištadas
tozi
magukast
tradicionališt
sömišt. Necen
kartan
da
sömižiden fotoid
tegeb
tedonmahtoine vepsläine
fotokuvadai Ilja
Timin – niid
pandas
surihe
banneroihe i
azotadas
Petroskoin
randirdal
läz
lidnan
administracijad
.