Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Langinen Leo Fomič
Langinen Leo Fomič
Veps
New written Veps
Leo Fomič Langinen (Lankinen ) ( 13.kezakud
1926 или 13.heinkud 1926, Leningradan gubernii — 17.tal'vkud 1996, Petroskoi , Karjalan Valdkund , Venäma ) — vestai , taidehkuvanik , RSFSRan arvostadud taidehradnik (1959), RSFSRan rahvahan taidehpirdai (1968), SSSRan Taidehakademijan ühtnik-korrespondent (1973), SSSRan Taidehakademijan nügüdläine ühtnik (1986).
Om sündnu suomalaižiden-ingermanlandcoiden kanzas .1930-voziden lopus kanz tuli elole Karjalan ASSRan Rugozeron rajonaha .Konz zavodihe Sovetskijan-suomaline voin (1941—1944), kanz oigetihe Čel'abinskan agjaha .Radoi hil'kaivuses Kopeiskas .
Konz voin lopihe , hän pördihe tagaze Karjalaha , Oloncaha , radoi statistan Karjalan-Suomalaižen dramateatran teatrozutelusiš .Sil aigal se oli Oloncas .Abuti tehta dekoracijoid .Lopi Petroskoin radnmahttehnikuman , openzihe mujutajaks-taidehpirdajaks .
Vozil 1950—1955 openzihe Leningradan korktas taideh-tegeližes radmahttehnikumas V .I .Muhinan nimel .
Vodel 1955 händast ottihe SSSRan taidehpirdajiden sebrahа , tuli elämaha Petroskoihe .
Vozil 1967—1973 — Karjalan ASSRan Taidehpirdajiden sebran pämez' .
Om pandud maha Petroskoiš Sulažgoran kaumištol .
Vestatuz
"Sarnoičii Mihejeva M .I ."(1958), "Sarnoičii Perttunen T .A .", "Sarnoičii Hämälainen J .I ", "Karjalaine neižne " (1961), "Sauvojad " (diptih , 1961—1964), "Muzikantegii Gel'mer-Rainer Sinisalo ?!"(1965), "Sirkka ", serii "Meiden Ühtenaiganik " (1969), "Jasinskijan lekarin modkuva " (1969), "J .Panijev " (1976), "Ohjandai K .Nuotio " (1968—1986), "Ragnar Russo " (1984), "Ohjandai V .Eufer " (1986), "Maša Svetlova " (1986), "Toivo Antikainen ", "Edvard G'ulling ", "Kirjutai Pekka Pertu " (1991—1995), "Suomalaine kirjutai Markku Nieminen " (1993) i toižed .
Kuvataideh , grafika
"Üläopenikan nat'urmort " (1957), "Kaivusen nat'urmort ", "Suks'kävelusen jäl'ghe " (1958), "Laivan varastuses ", "Edel smenad " (1959), "Sügüz' Petroskoiš " (1962), "Änikoičeb viluhein " (1982), londuzkuviden serii (1994) i toižed .
Scenografii
Enamba 20 ozutelust Petroskoin teatroiš — R .Pergament , "Kumoha " (1958), B .Breht , V .Vuolijoki "Ižand Puntilla " (1959), B .Breht , "Mamoi Kuraž i hänen lapsed " (1965), А .Miller "Mectuz noidakoile " (1968), "Kalevala " (1974) i toižed .
Leo Fomič om Sovetskijan Sojuzan Gerojiden Maria Melentjevan da P'otr Tikiläižen muštpachoiden avtor .Jäl'gmäine hänen rad om "Gor'an rist ", mitte om pandud Sovetskijan-suomaližen voinan žertvoiden muštoks (1941—1944).L .F .Langižen taidehradod kaičese Valdkundaližes Tretjakovan galerejas , Valdkundaližes Venälaižes muzejas , Karjalan taidehmuzejas .
Gel'mer Sinisalo
Gel'mer Sinisalо —muzikantegijan rindkuva , mitte om tehtud vestajal Leo Langižel vodel 1990.Objektan nomenklaturine nimi : Композитор Гельмер Синисало .
Rindkuval om mužik polišigin .Om kuvatud vaiše pä .Hardjod om čaptud molembiš polišpäi , a sel'g ei ole ozutadud .Mod om kuvatud täuzin .Mužikal om siled korged oc penidenke plešidenke , lühüd nena i lihavahkad modpoliškod .Hibused om sugidud tagaze .Objektal oma očkad , miččiš hüvin näguba ülä - i bokduškad .Mod om medin mujun märal , a hibused i kudotud villpaid — hobedakahan mujul .Rindkuvan suruz' om 49×33,5×33 sm .
Rindkuva om tehtud bronzaspäi .Sen tegemižen täht kävutadihe sulatesen maht .Nikel'an ližaduz tegeb vestatusen hoštajaks .Nece maht andab voimusen tarkas ozutada kaik detalid .
Rindkuva kaičese Karjalan taidehmuzejas .Muzei om avaitud vodel 1960.Se sijadase enččen gimnazijan istoriližes pertiš Petroskoiš .Muzejan fondas om enamb 16 000 eksponatad .
Lendandmodeliden tegii Viktor Belov (rindkuva )
Lendandmodeliden tegii Viktor Belov — vajehtuzigäižen prihaižen rindkuvan tegi vestai Leo Langinen vodel 1987.
Rindkuval om kuvatud prihaižen pä .Tukad om sugitud tagaze hural jagardol .Hoikil pirdoil om ozutadud erižed seikmed .Mod om pit'k , oc ei ole korged , om kaid , nena om lühüd , ülähulel hüvin nägub kehkuine .Löug om pit'k .Prihaine om korvikaz .Modon pened pirdad , mugomad kut kulmad da sil'mäd , om kuvatud lujas hüvin .Om kuvatud paidan kagluz , hüvin nägub hoik kagl .Rindkuva om alandusel .Vestatusen suruz' om 44×19,5×24,5 sm , alandusen suruz' —5,5×15×14 sm .
Vestatuz om tehtud valatusen mahtol .Kävutadihe metallad , mitte andab vestatusen vahvut da tegeb sen pit'kaigaižeks .Mugoine maht andab voimusen tarkas tehta modon penid pirdoid da ozutada tukiden teksturad , mi tegeb taidehradod todesižeks .
Eksponat kaičese Karjalan taidehmuzejas .Muzei om avaitud vodel 1960.Se sijadase enččen gimnazijan istoriližes pertiš Petroskoiš .Muzejan fondas om enamb 16 000 eksponatad , niiden keskes oma unikaližed jumalaižiden tegendan , rahvahan taidehen , venälaižiden da verazmaižiden mastariden taidehradoiden kollekcijad .
Sarnoičijan Mihejevan modkuva (vestatuz )
Sarnoičijan Mihejevan modkuva —vestatuz , mitte om tehtud mramoraspäi vestajal Leo Fomič Langižel vodel 1955.Objektan nomenklaturine nimi : Sarnoičijan Mihejevan modkuva .
Vestatusel om kuvatud vanh ak .Pä om kovertud alahaks .Päs om paik , sen agjad om sidotud löugan al .Modol oma pened sil'mäd i sur' nena .Vestatusen hardjod om čaptud .Mramor pälpäi om peneš hambhiš , mi kingitab homaitust vestatusen detalihe .
Vestatuz om tehtud mramoraspäi - materialaspäi , mitte tegeb sen vahvaks i andab voimusen kaita hoikid detalid .Vestatusen tegemižen aigan kävutadihe čapandan da siledoitandan mahtoid .Pened hambhad mramoran pälpäi ozutaba kuvan teksturad da süvüt , nece erineb necen vestatusen toižišpäi .
Vestatuz om Karjalan taidehmuzejas .Muzei om avaitud vodel 1960 i sijadase enččen gimnazijan istoriližes pertiš Petroskoiš .Sigä om äi keradamištoid , miččed om omištadud agjan kul'turjäl'gendusele .
Markku Niemižen modkuva (rindkuva )
Markku Niemižen modkuva —vestatuz , mitte om tehtud bronzaspäi sulatusen mahtol .Rad om tehtud vestajal Leo Fomič Langižel vodel 1993.Objektan nomenklaturine nimi : Kuhmon eläjan Markku Niemižen modkuva .
Vestatusel om keskigäine mez' .Vestatuz om čaptud kaglan alapirdadme .Modol oma levedad skulad , modpoliškod om vedätud , sil'mäd om edahan toine toižespäi .Sil'miden päl oma oiktad kulmad .Nena om sur' , a huled oma lujas kaidad , om ahthas kingitadud .Hüvin nägui löug čomenzoitab modon .Pit'käd oiktad hibused , miččed sauptaba ocan i kaglan tagapäi , om kuvatud seikmidenke da jagardonke huralpäi .Vestatusel nägub paid vai kurtk avaitud kaglusenke .Mod om tehtud vasken mujul , a päl da sobal om hobedakaz mujumär .Eksponat seižub aluižel granitaspäi hahk-vihandoidenke penidenke läipidenke .Taidehtön suruz' om 51×26×31 sm ; om kuvatud pä .
Vestatuz om tehtud sulatusen mahtol bronzaspäi .Pämaterial om bronz , mitte andab voimusen tehta oiktoid penid detalid .Aluine om tehtud granitaspäi , nece om vahv i čoma material .Tegemižen aigan kävutadihe nikel'ad , mitte andab vestatusele hoštandad i tegeb sen vahvembaks .
Eksponat om Karjalan taidehmuzejas Petroskoiš .Muzei om avaitud vodel 1960, sijadase enččen gimnazijan istoriližes pertiš .Sen keradamištos om enamba 16000 kalud , niiden keskes oma unikaližed kalud , meččed ozutaba agjan taidehen da kul'turan kehitoitust .
Langinen Leo Fomič
Veps
New written Veps
"
"
Лангинен Лео Фомич
Russian
"
"