Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Paušin Šan’uu. Mua da i vier, lindu da i kiel’: muštelmad keradomatkoiš
Paušin Šan’uu
Mua da i vier, lindu da i kiel’: muštelmad keradomatkoiš
Ludian
New written Ludian
Olen
jo ruadanu Kielen , literatuuran da hištorijan institutas enämb kahtekymmente vuotte .Tämän vajahen aigah on d’o kirjuttettu sadad artikkelid , d’o sadad dokladad saneltu saneltu da d’o sadad kilometrid keradomatkoiš proidittu .
Ylen hyvin muštan ezmašte keradomatkad Nuožarven čupus vuodel 2007.Sen dälges kävyin ekspedicijah pošti d’oga vuoded .Kävyi i liygiläižillyö Suvi-Kard’alah , i varzinkard’alaižilluo Pohd’olah .Enamb kymmente vuotte ajelin äi kierdad lyydiläižillyö .Kävyin siga Kompohd’an piiris – muga sanottu , pohd’alaižil lyydiläžilluo , olin mugažo keskilyydilaižiilluo Priäžan da Äänižen piiriis , da sežo suvilyydiläižillyö Anuksen piiris .Voin sanoda , što d’oga piiris , d’oga kyläs libo derein’as on oma pagin : Kompohd’an piiris pagištah omah luaduh , a Kujärves – toižeh luaduh .
Täs artikkelis tahton ozuttada teile , hyväd lugijad , lyydin kielen rikkahutte da kaikienluaduste .
Priäže
Ezmäižen informantan , ken pagiži minule lyydikš , oli minun t’otoi , minun maman čidžoi .Roza – t’otoin ker pagižin äi kierdad , häi voi pagišta kaikiš : kui poloviekad kudottih , kui kezrättih , kui buukkud pestih .Häi ruadoi pekarn’as i maltoi paštada ylen magedid piiragoid .Kui pidäy paštada piiragad häin saneli minulegi
…Keitinpiiraidu paštan .I nygöi paštan vie .A paštan muga maidos , segoitan d’äičäizen , peskuu .Nu , suoluu da neče , gu obično , nu , pandah .Margarinua vähäizen , sydämih azummo riisuu , voi peskuu azuo i keiteltä riehtiläl .Vot se ole piiraid , vävyn .Vävynpiiraid , da .Sit azuimmo vie sul’činua .Nu , tahtanan azun : vetty , suolua , d’äičäizen tože panemmo .I siemenvoidu , štob kuorie oldas kuoret pehmei .Ajelemmo kuoret , paštamme riehtiläl .Sit sydämeh mittustu-tahto kuaššua libo voi kartoškup’uret azuo , pandah .Libo mannoi kuaššua hiilavalleh , konešno .I rodeu sul’činat .Ende vahnas on , paštammo , neče , näppipiiraidu vai kui meil’ sanotaa kartoškupiiraidu .No tože kuoret azummo muga kui sul’činoi vai kartoškua sydämeh i piäl’či voidammo vie d’äičäizel kannateksenke , čtob čomembat rodittazii i kartoškupiiraidu paštammo .Kurniekkua azummo .Nu , midä vie voi sanuo ?Nu , kurniekkah obično azuimmo rieskutahtastu , konešno .Segoitat da kieras i paštat .Pyöröidy vie vahnoi , vahnoi vot nenii , pyöröidy vie azummo .No pyöröidy segoites aijel , konešno sie drožžil ezmäi pidäu segoittua , sid d’algel segondat , opuaru panda , sit segondat i piäl’če hot’ kartoškua , ken midä l’uubiu , sidä panemmo …
Minä muštan hänen piiragad , muštan hänen saneluksed , muštan omad t’otoid .
Tiudii
Kompohd’an piiris olijas Tiudii-kyläs eletäh muga sanottu pohd’alaižet lyydiläižed .Tiudijas olen käyny kaks’ kierdad vuodel 2021 da 2024.Toižen matkan aigal tunduistui Viktor Vlasovah , häi on mečnikke , i ylen puaksuh kävyy meččäh nygyygi .Häi kerdoi minule kui erähän kierdan puutui "pahale dälgele ":
…Meilä toko ei olnou mecas …Ližmäine on suol .Krutižimme kolme päiväd .Kuni koirad ei tuldii meidenno .Me kahten olimme .Sizären väv i miä , kahten .Kolme sutkad krutižimme suol .Koirad tuldii .Vedägät dorogale !Ližmäine dorogale tuodi meid ved’ .Koirat d’uostau dorogale , midä .Kolme sutkad krutiimme dorog .Sanotau : pahale dälgele popaditte .Kodii tulin , mamšoi sanoi : pahale popaditte dälgele …
Mundärven Laht
Kompohd’an piiris puutui kävydä puaksuižesti .Siga olin vuodel sežo 2012.Muštan , kui olimme siloi Lahtes i minä pagižutin Vera Saveljevad .Häi iče oli Törökäspiäi , no eli kaiken igan Lahtes .Häi saneli minule yönitkettäjäs :
…Se , se oli yhten kertan .Milaa daže lapsel oli yönit’kettai .Milaa mužik ruadoi , kynö ozuttau .Aino tulou , i erähän kerän , šiloi meile laukas šiga meil’ produktad ei olnu nimidä , a lesopunktis kinozalu .No šiga toi d’auhod , to kalad libo midä šid sumkan täyden tuou yöl .A lumi pani , a kai lumes .Nu , vot .I tuli se sumkanke vessel .Lapsi kui suai it’kemai .Minä naverno kaks’ nedalid mučaizyin .Šyötän , kaik päiväl magadau , päivän kaiken magadau .Yö tulou , ei magada .Šie vot mina kakš yön magain sel babuškalluo tulin da oma rodn’a da vs’o .Kaks yöd magain , šid iče kodii regučal toi , regučale panin da dumaičin : a-voi-voi , suau mitä , ga mina d’o izmučilas’ kai .Tuli ku panin lapsen , kerin , šit’ i panin magate .Lapš šuau magada , vot .Vot , sen minä , kačo , tiedan .Se oli , milaa iče oli moine dielo .
Kujärv
Minä ylen hyvin muštan minun ezmäšte keradomatkad lyydiläižillyö Kujärveh .Siga myö kävyimme kezakuun algus vuodel 2012, piäzimme siga ende Stroičan päiväd .Siloi tuntustuin lyydiläižih taboih , kul’tuurah .Yhtel kierdal pagižutin Valentina Stepanovah Hidmiemespiäi , häin sanele minule Kujärven prazdnikoiš :
…S’olas miä en ni mušta , mitte oli prazdnik , potomušto S’olaha miä ku ruadale tulin fermale .Ka S’olas oli , täs oli kaks’ kodid .A alahan siga oli kolme kodid seižoi .No siga d’o ei elätud .Vot täs kus oli kaks’ kodid , sit eletihe .Yhtes kodiš oli tämän Rajan buab eli , muam da buab eletihe .Siga en tijä mitte praznik oli , en voi sanda .Syrdäl on Iivanan päiv , Iivanan .Tuaškolas on Il’l’anpäiv , Hidnimel oli Emaganpäiv , Palanimes on Tihvinskij .A tägä Yličus on Mitrijan päiv a dal’še en tieda .Agvez on tämä , oi , mida ve oli sen päivän rodinuzese ?Vozdvizenje se kutt sanotaha ?Sviženju , da Svižend’u , vot , Svižend’u oli Agvez .A dal’še en tieda praznikuud …Kutt pruaznuittih ?Značit , on meiden derein’as pruaznik , značit , oma meiden kutt miččed rodn’at kaik tuloba sinne derein’aha , no .Siga d’o vot oli muževat kaik samvarad .Pezen kaik , luadan myö stolale kaik tämä naladitha kaik , nämä gost’at tuloba .Sit mänöba kaik tancuile erahale pihal .Siga yhtel plosščadkal meil , značit , tancud , kai .Ves’s’el , ves’s’el oli , ves’s’el oli edaha .
⊂…⊃
D’oga keradomatk d’iäi ylen hyvä mušt . Muštan kaikid informantoid , muštan heiden iänid .Olen ainoz ihastuksiš , što nygyygi on vie rahvaz , ken armastau pagišta omal maman kielel .Žiälikš , gu erähid , ked minä pagižutin , nygyy ei ole heigiš .Hyvä , gu ehtin kird’uttada heiden paginoid , i nygyy ned kielenozuteksed rouno gu rahvahan mielevyden kuldaižed muruižed oldah meiden institutan Iän’arhivas da VepKar korpusas .
Mua da i vier, lindu da i kiel’: muštelmad keradomatkoiš
Ludian
New written Ludian
…
…
…