VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Irina Zaitseva. Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset

Irina Zaitseva

Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset

Karelian Proper
New written karelian
Šajekuun 19.–21. päivinä Petroskoin eri tiloissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi. Tilaisuš yhisti spesialistija ta yhteiskunnallisie vaikuttajie, ket kiinnoššutah kantakanšojen kulttuuriperinnön šäilyttämiseštä ta kehittämiseštä.

Nykytärkie aihe
Forumin rajoissa 20. šajekuuta Karjalan tašavallan kanšallisešša kirjaštošša piettih Vähälukusien kantakanšojen kulttuuriperintehien šäilyttämini ta kehittämini -konferenšši.
Ošallistujie tervehti Karjalan kulttuuriministeri Aleksei Lesonen:
Käsiteltävä aihe on aina nykytärkie niillä ministerijöillä ta viraštoloilla, kumpaset hoijetah kulttuurie, Venäjän federatijon rahvahien kanšallisen kulttuurin šäilyttämistä ta kehittämistä.
Tämä ei ole ainuoštah šuuri rikkahuš, vain šuuri mahollisuš Venäjän kehitykšeh, korošti ministeri.
Konferenšših ošallistu Vasilii Polenovilla nimitetyn Venäjän kanšan neron talon johtaja Tamara Purtova. Hiän kerto, mitein kantakanšojen kulttuuriperintyö šäilytetäh federalisella tašolla.
Meijän ainutluatuni projekti on folkloritutkimušmatkojen šarja. Vuosina 2022–2024 šuorittima 37 tutkimušmatkua ta löysimä yli 130 ei-ainehellisen etnokulttuurivarallisuon objektie. Joka matkah ošallistu eksperttineuvošton jäšenie, paikallisen tietoyhteisön spesialistija šekä kanšan neron talojen ta keškukšien ruatajie. Tämä on tärkie projekti, kumpani näyttäy tietomiehien ta praktikkojen šopusua yhteistyötä. Myö löyvämmä objektija, kyšelemmä paikallisie eläjie, luajimma video- ta audiomaterialija, muokkuamma tietuo. Olemma lähten Luoteis-Venäjällä, muun muašša Karjalah. Vuuvvešta 2024 alkuan rupesima luatimah lyhyitä filmijä, šaneli Tamara Valentinovna.
Luoteis-Venäjän vähälukuset kantakanšat ollah vepšäläiset, saamelaiset, inkeroiset ta vatjalaiset. Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset. Konferenššissa eri laitokšien ta järještöjen etuštajat kerrottih omašta toiminnašta vepšän kielen ta kulttuurin hyväkši.

Vepšäläisie perintehie šäilyttyän
Kiži-musejon johtaja Jelena Bogdanova kerto, mitein laitoš šäilyttäy vepšäläisie perintehie.

Musejon tärkeimpie tehtävie on lopettua Oneganrannan vepšäläiset -sektorin muuvvoštamista. 1980-luvulla šuaren pohjoisošah šiirrettih Bel’ajevin aitta Matfeinšelän kyläštä, Foškinan kyly ta Ždanovan aitta Kaskesojan kyläštä, ta šiitä sektorin muuvvoštamini pijätty. Vuotena 2022 musejo šai Larionovin talon Vehkoi-kyläštä. Nyt Kiži-musejon joukko partn’orien kannatukšella tutkiu Vepšäläisen talon interjerin ennallistamini -aihetta, muun muašša näyttelyö, kumpani näyttäis vepšäläisien perintehellisie hommie, šaneli Jelena Viktorovna.
Šamoin omua kokemušta esitettih Karjalan muut järještöt: Venäjän kanšojen yhtehisen kokoukšen alovehellini ošašto, Karjalan tašavallan kanšan neron ta kulttuurialottehien keškuš, Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutti, Vepšäläisien kulttuurišeura, Šoutjärven vepšäläini etnografini musejo.
Karjalan lisäkši Venäjällä vepšäläiset eletäh Leningradin ta Vologdan alovehilla. Vologdan alovehen Babajevo-kaupunkin etnokulttuurikeškukšen ruatajat Viktorija Bazarova ta Lidija Ribakova kerrottih vepšäläiseštä kuklašta ta vepšäläisien keittotaijon eistämiseštä.
Konferenššista tuli forumin piätapahtuma. Šen lisäkši Petrovskii-kulttuurikeškukšen muasteri-oppiloissa forumin ošallistujilla esitettih vepšäläisien käsityöammattien tekniikkoja ta kerrottih niijen istorijašta. Šamah aikah Petrovskii-keškukšešša toimi Pohjosen kantakanšojen kulttuuriperintö -näyttely. Šajekuun 20. päivänä illalla halukkahie kučuttih Karjalan musiikkiteatterih Muani iäni -konserttih.
Petroskoin lisäkši Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi on jo männyn Anadir’- ta Krasnojarsk -kaupunkiloissa, a 20.–22. pimiekuuta tilaisuš vietetäh T’umen’-kaupunkissa.
Forumin järještäjänä on Venäjän Federatijon kulttuuriministerijö.