Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Gromova Ljudmila . Muzeissa nägyy ta kuuluu karielan kieli
Gromova Ljudmila
Muzeissa nägyy ta kuuluu karielan kieli
Karelian Proper
New written Tver
Lihoslavl’an
Karielan rahvahan muzeissa nyt nägyy karielan kieli .
Muzein avujazet
Čirozena šygyžypiänä 18. vihmakuuda lihoslavl’avozet i gos’t’at kiirähettih Karielan rahvahan muzeih .Kakši vuotta muzei oli remontalla .Kaikin vuottima , konža avuačetah žen ovet , myttynäne lienöy uuvvissetu muzei .I ka tämpiänä ohjuaja Romanovan Jelena Viktorovna keräi yhteh karielan kul’turan i kielen šuaččijat šuurella pruazniekalla – muzein avujazilla .
Pihalda päin kohti pistäy šilmih , että vanha rakennuš lieni kuin uuži .A kun mänet šiämeh , kekšit – muzein tilat liettih šuuremmat .Enžimäzeššä jetuažašša on luaittu šuuri zuala , missä voit keräydyö luvennoilla i vaštuačie mieldäkiinittävinke ristikanžoinke .Vielä enämmäldi ouvoštau ekspozicijan nygyaigane ožutandataba toizešša jetuažašša .Piä pyöreydy i šilmät vei !
I vanhemmilla i nuoremmilla on äijä uutta kačottavua .Leviemmäšti on ežitetty Lihoslavl’an muan istorija – Ostaškovan stančašta Lihoslavl’an linnah šuat .Voit tunnuštuačie , kuin elettih rahvaš revol’ucijan jälgeh i ennein šidä , Šuuren Tuatonmuallizen voinan aigah i Neuvostoliitošša vuožina 1960 – 1970.Hyvin on ožutettu tverinkarielazin eländätavat , karielazin perti , peldoruavot , rahvahan nerot .
Kaikki on luaittu ylen šomah !Vain šuurin muutoš on že , että nyt muzeissa nägyy karielan kieli .Kuin mänet zualah , kohti niät šanat , kumbazet on kirjutettu hormiksi i tverinkarielakši : "Kakši rahvašta – ainova oma mua ".
Tämä slogana hyvin ožuttau Lihoslavl’an muada – eliässä yheššä nellä vuožišadua karielazet i hormat omissuttih .Tverinkarielazilla tahottau šäilyttiä oma kieli , vet kieli on rahvahan hengi .Nyt i muzei rubei auttamah täššä tärgieššä aziessa .
Muzeissa kuuluu karielan kieli
Šeinillä on riputettu laudazet , kumbazilla vieššoin nimitykšet on tože kahella kielellä (kiändi L’udmila Georgijevna Gromova ).Lizäkši muzein ruadajat omašša ruavošša paissah karielakši gostinke , tervehytetäh , opaššetah heilä karielazie šanoida .Muzeissa rigeneh kuuluu karielane laulu i kandeleh .Gos’t’at tunnuštuačetah Lihoslavl’an lapšin Vihmane-ansamblinke (Ohjuaja M . N . Konstantinova ).
Muzein ohjuja Jelena Romanova on ves’ma hyviä mieldä omista ruadajista , vet kahešša vuotta hyö yheššä luaittih ylen šuuren ruavon .Hiän iče ruadau muzeissa jo 13 vuotta .I ves’ma kiittäy Sokolovan Jelena Georgijevnua hänen ruavošta muzein uuvistamis’t’a varoin .Vanhin ruadajana on Stepanovan Tatiana Ivanovna , kumbane on ruavošša käzin jo 29 vuotta .A nuorin ruadaja Fursovan Ol’ga Aleksejevna on muzeissa vuuvešta 2018.Mie tunnen näidä nerokkahie naizie moni vuotta .
Jelena Romanova kaiken aijan opaštuu , ottau omah ruadoh uutta i nygyaijas’t’a , midä vain nägöy i tiijuštau .Miun mieleštä kaikkie heidä yhyttäy že , että ylen šuatah hyö omua ruaduo , omua rahvašta i omua randua .Šuuri passibo i äijä tervehyttä kaikilla , ket ruattih i lähennettih Karielan rahvahan muzein uutta eländiä !
Muzein istorijašta
Karielan rahvahan muzei Lihoslavl’ašša oli peruššettu vuodena 1930 i avattu gostilla varoin vašta vuodena 1935.Moni kerdua muzei muuti omua adressuo .Voinan aigah vuodena 1941 muzein rakennuš oli bombittu , kaikki eksponatat oldih kavotettu .Uuveštah muzein avattih vuodena 1977 šiinä talošša , kumbazešša hiän šijoittuačou täh aigah šuat .Vuuvešta 1991 Lihoslavl’an muzei rubei kuulumah Tverin valdiollizeh muzeih .Karielazen rahvahan muzein nimitykšen myöššytettih vuodena 2011.
Muzeissa nägyy ta kuuluu karielan kieli
Karelian Proper
New written Tver