Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Lujuot
Lujuot
Livvi
Kotkozero
Jällel
puoldu päiviä ženihän rodu kerdyy lujužile .Sellitäh parahih sobih , kel on žemčugat , ga piäh pannah .Hevot val’l’astetah kelloloih , bembeleh sivotah lentočkua .Enzi puarah ištutetah pappi i diakkon , ženihy i ristižä , toižeh - tuatto i muamo i muga ielleh vanhembua roduu myöte .
Sil aigua andilahan talois kerätäh stolat : pannah studenit , nižužet piirait , rouzončiekat , ostopriänneikät , äijiä luaduu kerätäh stolale .
Kaikkien edeh pannah vilkat , keski stolale leiby obrazan kele .Sil aigua sellitetäh andilastu aitas .Stauččah tuvvah vetty sil’mien pestäväkse .Ristiu andilas sil’mät i pezeheze .Sit pannah alusjupku piäle , sen piäle valgei jupku , siten ferezi i basku jäl’gimäžikse ; pletitäh tytöt kassu .Ollou roditelät hengis , agjassah , ei olle tuattua – puoleh kasassah , agu nikedä ei olle – sit levälleh .Lentočkal kasanjuuri sivotah .Sellittäjes turki pannah jalloin alle .
Sajovehtu jo andilahan omat (tuatto , muamo , ristižä , vellet ) pordahil vastatah , tervehyöt luajitah , pertih kučutah , jaksatetah , stolan tuakse ištutetah .Ženihän rist’oi keski stolale panou uzlažen leivän kele i obrazažen kele .Muamua ištutetah suureh čuppuh , rinnale huruah puoleh rist’oidu , siten miehel olijat sizäret i neveskät .Oigieh puoleh muamas ištuheze pappi i diakkon .Heijän rinnale -tuatto , ristižä , ženihy , siten vellet i vävvyt .
Pappi selgiey riizuloih .Konzu tuvvah andilas , kaikin nostah seižoi , andilas i ženihy seižatutah rinnai , i pappi pidäy moleibenan .Sen jäl’geh ženihän roditelät otetah iččeh tuodu leiby i obrazu .Ženihy i andilas kerras kumardetaheze tuatalleh jalgah , ukatah leiby i obrazu , siten kumardetaheze muamalleh i pannah leiby stolale .
Andilahan roditelät sežo muga leiväl blahoslovitah molodoloi i leiby pannah stolale .Andilas proidiu kaiken stolan ymbäri , luadiu tervehyön , a ženihy ristižän kele ištutah stolan agjas .Andilahan rist’oi lähenöy andilahan kele , torielkal šulkuine paikku i sanou : "Opis nimel i ižännimel ženihäl lähetä meihpäi askelut ".
A ristižäh vastuau : "Myö pitkän matkan ajoimmo , väzyimmö , jallat juvettih , askelet lyhettih , lähekkiä vai työ meihpäi ".Andilas harpuau askelen i oijendau brihale käin , se ottau käis i ukkuau kolme kerdua , paikan panou kormanih .Ristižäh andau sijan ištuokseh andilahale , a iče ištuheze tuattah rinnale , a andilahan viereh ištuheze rist’oi .
Andilahan rodu algau gostittua : tuvvah urohile viinua r’umkis , naižile metty .Suures čupuspäi zavoditah počestie .Sen jäl’geh naižet tuvvah urohile stokanois , naižile čuaškois čuajuu .Enzimäžikse nouzou r’umkan kele pappi , siten kai stola pozdruaviu ženihiä i andilastu .Käsköy vanhembii kuunella .
Ženihän tuatto ei juo , a r’umkua käis pidäy i sanou : "Poigani , kuni sinuu kazvatin , kai topat tänne kerävyttih (iče r’umkah ozuttau ).Oppiettos sellittiä "!I kaikin majenzutetah kerras .Andilahan omat , vellet i ristižä seižotah tuanpäi i vai yhty-tottu gostitetah : "Juogua , suuret svuatut , syögiä , midä jumal andoi "!A naižet ezuksii myöte počestitah , midä vai stolal on , da kehitelläh .Andilas syöttäy ženihiä : midä počestitah , ottau kahtele edeh .
Higessäh juvvah i syvväh svuatut i svuat’at .Konzu gu kai pannah omat stokanat i čuaškat kumualleh , nostah enzimäženny vanhembat stolas i mennäh vilustumah .Sil aigua stolah ištutetah i gostitetah susiedoi i omua roduu .Rahvastu on pertit tävvet .Pappi i diakkon kodih lähtietäh .Ženihy i andilas ollah käzitysti , jo ei erota .
Konzu gu kaikkii lappilažii juotetah , stolal kai kabrastetah .Siten kerätäh murginua .Kannetah stolale kurneikat , studenit , kučutah kaikkii svuattuloi stolah , tuvvah podnosal viinua , metty .Ezii myö pannah rugehižet i nižužet , piirait , leivät .Kaikin sajoveh ištutaheze omih sijoih , a ženihy i andilas stolan n’okkažeh .Kaikin kohtakseh kehitetäh : "Syögiä , svuattužet , älgiä suurendelkuattokseh ".Enziksi myös ruvetah majenzuttamah molodoloi , a siten nuoret mužikat omii akkoi .Sit juohatetah , kui ajajes toppu r’umkah meni , viinat sellittiä pidäy .Konzu gu lopeh murgin , kaikin nostah stolas i ruvetah kerävymäh kodih .Andilahan sugurodu pordahile kaimuamah .Andilahan rist’oi rinnal seižou paikku käis .Ženihy andilahan käin panou andilahan vellele i jo jättäy porukoile , i lähtöy kaikkien kele .
Rist’oi kattau andilahan piän paikal i luvettelou :
Kui jätettih ainostua porukoile ,
Annettih srougoit sanažet ,
Lyhyöt liittožet .
A nygöi anna kai passibožet
Kallehile armožile vastuandois .
Sinun valgien vastinehen sugurodužen ,
Svetošnoloin čuajužien juotandua .
Anna kaiken luadužet suuret passibožet
Sinun kazvatandua , kunnivoičendua .
Ei lienne voidu sobolišuubažeh sellitellä ,
Ga kandomužii kaikkii yksien kattiežien al piettändiä .
Eigo kandomuttu hualavil huondeksužil nostateltu ,
Muadunuttu magaitettih huondesmehevis unižis .
Anna passibožet i yhtes vačois vualitule kudrikušakkurungale ,
Gu jätettih sinuu hänele porukoile .
Eigo dostaliloil suutkažil vierehtynnytty vällendä ,
Kuni poloine prostittos iččes neižaigužis valdažis ,
Kaunehis peldoperäžis , mehevis roindumannermuahužis .
A nygöi oppiettos , kallehet armožet , blahoslovie ozavembile ozažile ,
Vierahile randažile iččes kalliš siemenyt .
Andilas kaikile kumardeleheze jalgah .Viirzien jäl’geh andilas jaksaheze , selgiey toižih sobih i gostittau iččeh roduu .Kabrastetah stolat : puištetah pyhkimet , pannah leiby obrazan kele stolale , i andilas rubieu varustamaheze večerinkah .Kerrytäh susiedat tytöt selgevynnyöt hyvih sobih .
Lujuot
Livvi
Kotkozero