Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Večerinku
Večerinku
Livvi
Kotkozero
Večerinkale ženihän
vanhembat ei kävvä .Ženihy pezöy sil’mät , kumardah tuatale , muamale , ristižäle , rist’oile jalgah , panou uvven paijan piäle i vuottau kuni perävytäh druškat i suajannaižet : se vellet , neveskät , sizäret , vävvyt i sevoittaret .
Kaikin ištutaheze , tuattah i muamah nostah , ristitäh sil’mät , otetah leiby i obrazu leivän piäl čuras-toižes i kaikin mennäh leiväs alači i astutah ukseh , ištutaheze hebožih i lähtiäh matkah .Azetetah hevot andilah pordahien edeh .
Andilahan rodu pordahil vastatah , kučutah pertih jaksamaheze , kehitetäh : jaksuattokseh , svuatut i svuatat .Andilahalluo on jo stolat puhtahat , pyhkimet puištettu , leiby obrazan kele i suolusolomku stolal .Stolan tagua ištutah neižpertiniekat – andilahan sizäret , sevoittaret , tytöt-susiedat .Kaikin ollah sellitty kimrikkäih , ferezilöih karsuažan kele .Kimrikät sivottu leveil lentočkoil käzivarzis , kaglal niittii : kel zemčugas , kel st’oklujuoružis .
Druškii i suajannaižii ištutetah stolah : vanhem sizär suureh čuppuh , sit neveskät , sevoittaret .Neižpertiniekat siirytäh alembah agjah .Velli tuou andilahan rist’oin kele .Rist’oil villaine paikku torielkal .Vähäžin lähengöitetäh molodoloi , annetah toine toižele kätty , ženihy paikan panou kormanih .
Andilahan rodu kannetah stolale sräpniä , podnosal tuvvah čuajuu , a urohot viinua i metty .Kaikile počestitah r’umkat , vai sajannaižile vie ei nimidä počestita .
Vanhembi velli nouzou seižoi , nostattau molodoloi i sanou : "Ajoimmo ravieh , lundu da toppua r’umku täyzi meni .Velli , sinul sellittiä pidäy ".Ženihy kolme kerdua ukkuau andilastu , a velleh juou r’umkan , i kaikin juvvah .Toižil r’umkil , libo vie ollou velli libo vanhem vävvy , muga što majenzuttau .Majenzuttajes mustoitetah , konzu kus oldih i mittuine toppu on mennyh .Sen jäl’geh počestitah naižet suuruksii , mittumua vai on stolal : i kringelii , i rahtopiiraidu , i kokoipiiraidu , i keitinpiiraidu , i šipal’niekkua .
Konzugu sajoveh loppieh juondu , suurukset kabrastetah stolal , vai jatetäh kringelit , tuvvah neižpertiniekoile r’umkažin metty i čuaškoin čuajuu .Sil aigua kaksi vanhembua druškua varustetaheze poččivoimah kaikkii gostinčal .Podnosale pannah kaksi r’umkua , huovištu kamfiettua , oriehua , siämečkiä , r’umkih valetah-yhteh viinua , toižeh metty i ruvetah počestimah .Enzikseh počestitah sajannaižii , neižpertiniekkoi , andilastu , druškii , a jällele andilahan roduu i svuad’ban kaččojii .
Ženihän puoles večerinkas on soittai .Soitetah tal’jankah kadrielii , lansua .Keskes tytöt "kylvetäh čuuruu ".Stolan tagua on pajattai akku .Se pajos kiittelöy vellie neveskän kele , kaikkii puaražilleh , kaikkii muaniččou nimelleh , i kedä muaniččou , kaikin hänele pannah d’engua : ken grivnan , ken pätäčkän , a bohatembi četvertakan .Jäl’gimäžikse pajattau ženihäle :
Oi , sinä , kauniš boikoi ,
Korgies puus ištuit , alahakse kaččelit .
Kedä sinä kaččelit ?Kedä sinä vuottelit ?
Kaččelit piendy piäsköidy ,
vuottelit kauništu kiuruštu .
Piäsköi lendi ylähäči ,
siiven sordi alahakse .
Tabait siives iččes peräh ,
sorrit sullan suureh mereh .
Ielleh kiittelöy andilastu .
Kukin laululoissah pietäh večerinkua , a siten sellitäh , prostitaheze , a andilas jätetäh vellelleh karavuulittavakse , ku ei pagene kenen kele .Lujah vakustetah , eigu kaimuaš .Kaimattuu sajovehen andilahan muamah luadiu sijat lattiele , andilas vieröy muata tyttölöin kele , a muamah luvettelou :
Kačos vai , kalliš siemenyt ,
Opin panetella , muadunut , magavosijažih ,
Jäl’gimäžeh neižunužeh .
Pehmittelin , palehtunnut , puuhuperinäžet ,
Eigo rodei pehmiembi bokanalužile .
En panetelluh ni olgiposteližii ,
Gu ollah ylen ohkavažet .
En voi ni agamoine ajatella
Kui ruvetah sinuu , muadunuttu , magaittelemah
Valgien vastinehen luadužis ?
Ei onnuako ruveta puuhažii pehmittelemäh ,
A tulou olgirogozažil oijendellakseh ,
Piikoi ponitkažel katellakseh .
Rubiet mustelemah omii aigažii
mehevis unižis .
Večerinku
Livvi
Kotkozero