Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Taidoyönny Anukses
Valentina Libertsova
Taidoyönny Anukses
Livvi
New written Livvic
Kylmykuun
4. päivänny Anuksen mual piettih kolme pruazniekkua : Rahvahan yhtenäžyspäivy , Kazanskoin Jumaldoman obrazan mustopäivy da Taidoyö .Äijis kylis dai linnan paikois mendih pruazniekkupivot .Kanzallizes muzeis mostu oli kaksi .
Nägi päivänvalgien Toizien Prilukinan luvendoloin materjualoin kogomus "Karjalazen muanruadajan elaigu : taival mennyös aijas nygözeh ".
Tiedokirjutukset uksih kanzih Luvendot oldih mulloi 17.–19. ligakuudu .Luvendoloih yhtyi 192 hengie , kuultavannu oli 21 dokluadua .Kuuzitostu kodialovehentiedäjiä annettih omat tutkimuskirjutukset painettavakse kogomukseh .Kniigan kanzi on čomendettu moizeh luaduh , kui Enzimäzien luvendoloin kogomus , vai tostu värii .Ezikannes on enzimäzen muzein johtajan Nikolai Prilukinan kuva rinnai hänen kerättylöin ozutteluezinehienke , tagakannes on kauppumiehen Kuttujevan kodi , kuduas nygöi on muzei .
Muzein tiedomies Svetlana Bel’anina avai ozuttelun da saneli , gu ei petties kerävyttih täh valgieh pertih , kus tavallizesti ekskursieloin aigah sanellah Anuksen muan urholoih nähte , mustoitti erähii .
– Loitton on Anus Moskovaspäi , ga anukselazet sežo pandih väit Ven’an muan piäständäh vihaniekois . Ižänmuanpuolistajan vuvven tutkindoloin aloh muzeis dai omien sugulazien keskes , tulin sih mieleh , gu kai voitot on azuttu muanruadajien käzil , sanoi Svetlana Viktorovna .
Svetlana kerdoi Karjalazien ogrodu : perindölöis nygözeh aigah suate -projektah da erähih luvendoih da kogomuksen luadimizeh yhtynyzih nähte , ozutti kaikis nuorembien Jaromir Osipovan da Andrei Karpovan sanondat videon kauti .
Annettih sanuo omat mielet kirjuttajile , kuduat tuldih vastavukseh .En voi peittiä omii hyvii mielii , gu minun tutkindukirjutus Vladimir Brendojevan da Nikolai Zaitsevan ruadoloin kuvuamizih nähte sežo puutui täh putin joukkoh .Suaha nengoine kniigaine käzih on suuri oza , painosmiäry on vai 100 kappalehtu .
Taidoilijoil kuulužu mua
Toizekse , kučuttih pertih , kuduas jälgivuozien aloh ozuttau omii spektakliloi muzein teatru .Dai Ehty abažuuran ual -pido algavui , gu toven ozutelmu .Nygöine muzein johtai Natalja Nikolajeva saneli , ku Anuksen mual kodvan ei olluh taidokerholoi , vai 1960 – luvul jiävittihes enzimäzet taidoilijat Anuksen kul’tuurukodih dai Alavozen zavodale .Natalja tunnustutti nellän taidoilijan kel , ozutti , mittuot net oldih nerokkahat miehet , kuvaili da tutki kuvii , kuduat oldih muzein fondis libo net piädykauti tuodih lähäzet .
Enzimäzenny Anuksen taidoilijannu oli Nikolai Mozgovoi , ilmai kuvii azui škatulin eriluaduzien puuloin palazis , avvutti Nikolai Prilukinale kerätä ozutteluezinehii hierulois da linnas .Mies oli Suurel Ižänmuan voinal , kuuzi kerdua ruanittu , kirjutti voinah nähte nevvoloi da kerdomuksii .Vastavukseh tuldih taidoilijan poigu P’otr da vunukat , saneltih , midä omahizet mustetah da mittuot kuvat da dokumentat säilytettih kois .
Toine , Anatolii Sem’onov , Petroskoin kanzallizen teatran artistu , konzu okkupatsien aigah teatru työttih evakkoh Anukseh , puutui tänne , dai mugai jäi jälles voinua , ruadoi kul’tuurutalois spektakliloin ohjuajannu da ezittäjänny , taidoilijannu - čomendajannu .Muzeis hänen kuvii ei ole , ga rahvas saneltih , gu puaksuh nähtih , kui mies istui da piirusti huogavopuustos .
Leonid Korhonen oli meijän Alavozen taidoilii , hänen muzeis olijois kuvis voibi nähtä Anus-jogi , puunhuavustuszavodu , pedäjiköt .Anukselazetgi mustetah hänen kodi joven tagan meččydorogan rinnal , kunnivoitun saduzenke , Luadogale matkailijat alalleh pakittih ehättiä venehty libo jätettih kačottavakse oma .Konzu Leonid Jakovlevič lähti eläkkehele , muutti Suomeh , sie silloi oldih movvas uvvenaigazet kuvat , a monil rahvahil mieldy myö oldih luonnon kuvat , sentäh sie hänen ruado oli lujah vuadittu .
Vladimir Kobelev sežo oli Alavozen Zavodan taidoilii , harjaitti mollembat tyttäretgi piirustamah .Vastavukseh tuli hänen nuorembi tytär Jelena ystävänke , hyö ylen sydämellizesti saneltih , mittuine se oli hyvä ristikanzu da joga puoles nerokas taidoilii .Ristittyöt vie kodvan kačottih kuvii , dokumentoi da musteltih mennytty aigua .
Ehtän aloh sai kaččuo ilmai uuttu Läkkä kylyh -ozutelmua .
Passibo meijän armahale muzeile hyväs Taidoyös !Uuzii suavutuksii ruavos !
Taidoyönny Anukses
Livvi
New written Livvic