Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Uljana Tikkanen. Vesläžed-ryhmä esitti uuvven kanšanmusiikin al’pomin
Uljana Tikkanen
Vesläžed-ryhmä esitti uuvven kanšanmusiikin al’pomin
Karelian Proper
New written karelian
Lapšien
folkloriyhtyveh "Vesläžed " esitti uuvven Maanitus-al’pomin .Šiih on nauhotettu 34 kanšanšoittimilla šoitettuo kappalehta .Niitä XX-vuosišuan alušša keräsi ta šäilytti kanšanmusiikin tutkija Armas Otto Väisänen .
Kuin Väisänen kanšanšoittajie ečči
Maanitus-al’pomin esityš piettih Karjalan kanšallisešša musejošša .Kaččojie keräyty täyši šali : lapšien vanhemmat , yhtyvehen yštävät ta apulaiset .Esitykšenä oli musiikkispektakli "Kuin Armas Otto Väisänen kanšanšoittajie ečči ".Lapšet iče oltih muusikkojen ta piähenkilön – Otto Väisäsen rooliloissa .
Šuomelaini tietomieš , musiikin tutkija , valokuvuaja , kotišeutututkija Väisänen XX vuosišuan alušša kävi šuomelais-ugrilaisissa kylissä .Niijen luvušša hiän oli ni Luatokan Karjalan kylissä .Šielä tutkija tapasi saamelaisien , vepšäläisien , hantien , mansien šekä karjalaisien etuštajie – muusikkoja , kumpaset šoitettih klassisilla ta kanšanšoittimilla .
Armas Otto nauhotti kanšanšoittimilla – kantelella , jouhikolla ta pillilöillä šoitettuo musiikkie šekä otti muusikkojen ta kanšantanššijien valokuvie .
Matašša miehellä oli mukana nauhuri , kirjutušvihko ta kamera .Kaikkie tätä oliki esitykšeššä – lapšet šoitettih toisien melodijojen luvušša ni šuosituinta musiikkikappalehta "Nyykytyš ", paimenpoikien pillillä šoittamie pätkie šekä tanššikappalehie jouhikolla .Šamoin hyö esitettih ni pruasniekkatanššija , šemmosie , kuin "Rämppä ", "Humahuš ", "Maanitus " ta toisie .
Piäroolissa olija Grigorii Arhipov näytti , mitein tapahtu keruuruato tutkijan elämän eri aikoina .
– Meilä oli pitkä valmissušruato . Piti kekšie kaikenmoisie temppuja ta kujehie , jotta kaččojilla ei ois ikävä ta hyö nakrettais .Nyt esitykšen lopun jälkeh olen varma , jotta še hyvin onnistu .Valmissukšen aikana myö šyväšti tutuštuma Väisäsen elämäh ta milma innošti še , kuin äijän matkoja oli miehen elämäššä ta kuin šuurta ruatuo hiän luati , jotta meitä varoin šäilyis rikaš musiikkiperinneh .Tutkijan keryämäštä materialista miun lempikappalehena on "Kuin ranškalaini Moskovašta pois aštu ", šentäh kun še on vilkaš maršši , kerto Vesläžed-ryhmän ošallistuja , hanurilla šoittaja Grigorii Arhipov .
Esitykšeh oli kučuttu yhtyvehen yštävie ta apulaisie , ket annetah n’euvoja eri kyšymykšissä , šemmosissa kuin tanšši , etnomusiikkioppi , karjalan kieli , perintehellini laulamisen tapa .Niin , yhtyvehen šuurena yštävänä on etnomusiikintutkija Irina Semakova .
– Mie monta vuotta kačon , kuin Vesläžed-yhtyveh kehittyy , kuin šuurella innolla lapšet šäilytetäh kulttuurie , esitetäh perintehellistä musiikkie ta pietäh piällä kanšallisie pukuja . Še on oikein arvokašta kuin Karjalašša , niin ni koko Venäjällä .Mie koko šytämeštä kiitän lapšien opaštajie ta vanhempie , jotta hyö opaššetah ta kannatetah lapšie täššä ruavošša , kumpasen piätulokšena on še , jotta heilä on ylpeyttä kantua arvokašta nimie – kantakanšan ainutluatusen kulttuurin šäilyttäjä , korošti Irina Borisovna .
Maanitus-al’pomi
Al’pomissa on kantelella , jouhikolla ta pillillä šoitettuo musiikkie .Lapšet iče šoitettih šitä nauhotettavakši Gandvik-iänityšstudijošša .
– Ennein nauhotušta lapšet noin puoli vuotta valmistauvuttih ta valmissukšen aikana tiijuššettih äijän mukavua Armas Otto Väisäsen elämäštä ta tutkimušruavošta , tutuššuttih kanšanmusiikkih , parennettih šoittotaituo ta opaššuttih improvisoimah , mitä oli ominaista XX vuosišuan alun kanšanmusiikin šoittajilla , kerto yhtyvehen johtaja Ol’ga Gabukova .
Al’pomin nauhotukšeh ošallistu yhekšän solistie ta šoittajien ryhmä .
Maanitus-al’pomi oli nauhotettu Karjalan tašavallan 105-juhlavuotena .Šen valmissukšeh oli käytetty Irina Fedosovalla nimitetty stipendi , kumpasen Karjalan kulttuuriministerijö myönti yhtyvehellä vuotena 2023.
Armas Otto Väisänen
Kanšanmusiikin tutkija , viulunšoittaja , valokuvuaja , Jean Sibeliuksen akatemijan kanšanmusiikin laitokšen johtaja , Helsinkin yliopiston musiikkiopin professori .
Kanšanmusiikin keryämisen enšimmäistä kokemušta šai Virošša , šiitä tutki mordvan , šuvivepšäläisien , Luatokan ta Vienan karjalaisien , Šuomen ta Ruočin saamelaisien šekä hantien ta mansien musiikkie .
Vuotena 1914 šai Šuomelais-ugrilaisen šeuran stipendin ta läksi keryämäh Länsi-Inkerinmuan musiikkifolklorie , tapasi paimenpoikien kera ta nauhotti ilmašoitinmusiikkie .
Luatokan Karjalašša hiän kiinitti huomijuo kielišoittimih : kanteleh ta jouhikkoh .
Tutkimušmatkojen tulokšet on julkaistu kirjoissa "Karjasoitto : A . O . Väisäsen keräämiä paimensävelmiä Inkeristä " ta "Kanteleja jouhikkosävelmiä ".
Vesläžed-ryhmä esitti uuvven kanšanmusiikin al’pomin
Karelian Proper
New written karelian