Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Natalja Sinitskaja. Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh– on midä sanuo”
Natalja Sinitskaja
Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh– on midä sanuo”
Livvi
New written Livvic
Vaste
ei ammui Karjalan piämies palkičči parahii ruadajii .Niilöin joukos oligi tiedoalan ruadajii .Korgiesti palkittuloin keskes oligi karjalastu .Nina Nemova , biolougien douhtoru , professoru on suannuh Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalin .
Nina Nikolajevna vastai minuu Karjalan tiedokekukseh kuulujan Veziprobliemoin instituutan alakerrokses .Nouzemmo toizeh kerrokseh , ruadoperti on suuri da valgei .Algavuu pagin – mielužu da vessel .
– Tuatto oli karjalaine Munjärvenlahtespäi . Muamo en tiijä mittustu kanzua , sendäh ku häi kazvoi lapsienkois .Tuatto da muamo vastavuttih voinal olles Leningruadan frontal , mollembat oldih radistat .Voinan loppiettih Litvas Šaul’ai-linnan rinnal .Siegi mendih yhteh .Tuatto saneli , ku kylänevvostos , kuduas hyö kirjoih mendih , ei olluh ven’ua maltajua .Tuatto ainos niäritti muamua : "Voizinhäi dokumentoih hos midä kirjuttua ", mustelou nagrajen Nina Nikolajevna .
Oman tuatan tytär
Iče Nina on rodivunnuh Belomorskah , ku tuatto silloi sie oli ruadamas .Yheksä kluassua tyttö loppi Anukses , kymmenendes algajen jo opastui Petroskoin školas n :u 30.
– Tuatalhäi oli tärgei ruado , häi oli korgies virras Karjalan nevvostoliittotazavallan Korgeviman nevvoston piämies . Muamo musteli , ku linnas astujes joga toine sanoi tervehytty , andoi kätty , kyzyi midätahto , äijät rahvas tundiettih tuattua .Minule lykysti , ku minul oldih moizet vahnembat .Hyö nikozu ei čakattu , eigo škel’l’attu , vai hyväh luaduh nevvottih da autettih .Konzu opastuin školas , en musta , ku päivykirjua kačottas , sendäh ku uskottih , ku kai on hyvin .Minä muite olin sanankuulii lapsi da hyvin opastuin .
Konzu tuatto työttih ruadoh Priäžäh , Nina vahnemban sizärenke jiädih Petroskoih , ku vahnembat uskottih – tyttäret maltetah eliä kahtei .
Nina Nikolajevna sanou , ku vahnembat opastettih hyvin opastumah da hyvin ruadamah omal ezimerkil .
– Konzu lopin školan , tuatto sanoi : "Lähtet biolougien tiedokunnale opastumah ". Minä en ylen rakas olluh sih , minä suvaičin matemaatiekkua da fiiziekkua .No ku kerran tuatto sanoi , mugai ruavoin .Opastun vuvven – ei raukku miellytä nivouse .Sit konzu tossu vuon algavui biohiimii , minä ellendin , ku se on juuri se , midä tahtozin tutkie da ruadua ijän kaiken , hyväl mielel mustelou Nina Nikolajevna .
Naine kerdou minule , ku biohiimii tutkiu elävien organizmoin hiimiellistu yhtistehty da hiimiellizii protsessoi , kuduat pietäh elävii organizmoi elos .Olen vähäzel juovuksis tiedoterminöis , sendäh ku hiimieh nähte jälgimästy kerdua kuulin školas opastujes .Nina Nikolajevna dogadiu sen , muheloittajen sanou :
– Työnnän sinule minun paginan , kudai painettih erähäh tiedomiehien žurnualah .Luvet myöhembä .
Ruado kogo ijäkse
Nina Nikolajevna tuli ruadoh Biolougien instituuttah vie yliopsitos opastujes .
– Meijän kogo kursu tuli Biolougien instituutan biohiimien laitoksele praktiekale . Opastundan loppiettuu meidy – viizi hengie – otettih ruadoh , sanelou Nina Nikolajevna .– Tulin praktiekale da muga miellyin ruadoh , ku jäin ijäkse . Sit piälikkö , professoru Viktor Sergejevič Sidorov , tulou da sanou , lähtet la aspirantuurah opastumah Moskovah .
– Enbo voi , sanon , minä miehele šuorivuin , vastain .
Sit tytär rodivui , vahnembat äijän autettih händy kazvattua .
Nina jatkoi ruaduo Biolougien instituutas da ruadajes suitui sen verdu materjualua , ku sai kirjuttua biolougien tiedokandiduatan ruado .Ninal ei pidänyh opastuo aspirantuuras , tiedotutkimus muite oli jo valmis .
– Kandiduatan tutkimustu kirjutin , konzu lapsi oli pieni . Syvvä keitän , kaikkii syötän-juotan , kai kodiruavot terväzeh luajildan da puolehyössäh joga päiviä kirjutan tutkimustu .Konzu on himo tutkie da kirjuttua , konzu ei vägehes käskietä , vai ičel sih mieli palau – kai stuanivuu , ei ole jygei .A sit tuaste piälikkö sanou , lähtet la Moskovah doktorantuurah opastumah .A net oldih vaigiet vuvvet , den’gua ei täydynyh .Vahnembat ku mollembat oldih voinuveteruanat , otettih krediitat , ku minul suas opastuo da loppie opastus .
Tiedonaine piälikönny
Vuvvennu 1992 Nina Nikolajevna väitteli biolougien douhtorakse .Nellän vuvven peräs rodih professorakse .Vuvvennu 1995 hänes rodih Biolougien instituutan piälikkö .Se oli vaigei aigu , konzu ei maksettu palkoi kuuloin luguh .
– Konzu minä alloin ruadua instituutan piälikönny , kai tiedokeskuksen instituutat kuuluttih yhteh . A meijän instituutal oldih suuret grantat .Vai grantuden’gat tullah tiedokeskukseh , net kerras otettih , kunne tiedokeskuksel pidi – verot maksua , telefonas maksua , toizet hätkestymättömät maksot da muut .A meilehäi tutkimuksih , tiedokoittehih den’gua pidi .Minä ottavuingi suureh hommah – piätin eroittua Biolougien instituuttu tiedokeskukses .Äijät sanottih , uravuit vai midä ?A elos ozutti , ku kai luajin oigieh .Meile silloi , konzu instituuttu rodih iččenäzekse , tiedokeskus maksoi vellat – instituutan vuvven b’udžiettu .Sit toizetgi instituutat erottih , sanou Nina Nikolajevna .
Biolougien instituutan piälikön virras Nina Nemova oli 20 vuottu .Hänen aigah instituuttu alalleh sai Ven’an prezidentan grantoi tiedotutkimuksih da ruadomatkoih .
Samal aigua Nina Nikolajevna ruadoi Petroskoin valdivonyliopiston biolougien instituutan biohiimien laitoksen piälikönny .
– Se ei olluh kebjei , ga oli hyvä , ku minä tiezin opastujii . Ellendin , ken hyvin pädöy tiedoruadoh .Minun enzimäzil aspirantoil on jo piäl 50 vuottu .Da se on tärgei , aigoin aijal valmistua ičele taibalehen jatkajii , noudajii .Minuu sih opasti minun opastai Viktor Sergejevič Sidorov .Aivin sanoi : pidäy olla kaksi-kolme hengie sinun sellän tagan , ken jatkau ruaduo .
Nina Nikolajevnan piän al omat tiedotutkimukset puolisti 19 biolougien kandiduattua .
– Terväh väittelemäh rubieu kahteskymmenes , ylbeillen kerdou Nina Nikolajevna .
Hänen sanoin mugah opastai on se , ken opastau opastujua , ga samal aigua opastuu ičegi omas opastujas .Da joga ruaduo , tiedoalalgi , pidäy ruadua joukolleh .Nina Nikolajevnan opastujat ruatah Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalan tiedokeskukses .Häi kehuu omii opastujii , heijän opastustu da korgieloi ruadotuloksii .Nina Nikolajevna kunnivoijen mustelou omii opastajii da niilöi , kenen kel tuli yhtes ruadua .Hänen ruadostolal da sen piäl seinäh kriepitynny on heijän kuvua .Joga toizes Nina Nemova sanou : hyvä ristikanzu , ylen hyvä ruadai , nerokas , lahjakas …
– Konzu sie kyzytäh , – Nina Nikolajevna ozuttau yläh , taivahah , – minul on midä sanuo , kui da midä ruavoin , ei rodei huigei , muheloittajen sanou naine .
Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh– on midä sanuo”
Livvi
New written Livvic
–